Toisiko inhouse-yhtiöiden 10 prosentin vähimmäisomistus säästöjä kunnille ja hyvinvointialueille?
KKV vastaa: Se ei kannata inhouse-yhtiöiden 10 prosentin vähimmäisomistuksen rajaa. Rajaus toisi lisää kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ei kannata yleistä 10 prosentin omistusosuusvaatimusta sidosyksikköjen eli inhouse-yhtiöiden käytön suitsimiseksi. KKV:n selvityksen perusteella vaatimus todennäköisesti nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla.
- KKV: Sidosyksiköiden liian laajaan käyttöön puututtava, mutta ehdotettu lakimuutos nostaisi julkisen sektorin kustannuksia
- Kuntalehti: KKV ei kannata inhouse-yhtiöiden 10 prosentin vähimmäisomistuksen rajaa – Toisi lisää kustannuksia
Tiesitkö, että…
Tiesitkö, että Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat kaikki tarvitsemansa palvelut noudattaen hankintalakia.
Tiesitkö, että on täysin hankintalain mukaista, että kunnat ja hyvinvointialueet hankkivat palvelunsa inhouse-yhtiöiden kautta.
Tiesitkö, että inhouse-yhtiöt hankkivat kilpailuttaen – yksityisiltä yrityksiltä palveluita keskimäärin yli puolet liikevaihdostaan.
Tiesitkö, että inhouse-yhtiöt eivät tavoittele voittoa. Niiden koko toiminta perustuu veronmaksajien kokonaisedun tavoitteluun.
Tiesitkö, että hallitusohjelman inhouse-yhtiökirjaukset kaventavat kuntien ja hyvinvointialueiden itsemäärämisoikeutta – ja ovat mahdollisesti perustuslain vastaisia.
Tiesitkö, että hallitusohjelmassa oleva vaatimus inhouse-yhtiön 10 prosentin minimiomistuksesta ajaa pienet kunnat ahdinkoon.
Tiesitkö, että suunniteltujen inhouse-toiminnan rajoitusten aiheuttamat muutoskustannukset maksaisivat miljardeja ja nostaisivat pysyvästi kulutasoa.
Tiesitkö, että jo nyt talousvaikeuksissa olevat hyvinvointialueet ja kunnat kärsisivät eniten inhouse-kumppaneittensa menetyksestä.
Väitteet & Todellisuus
- VÄITE: Tosiallinen määräysvalta ei toteudu inhouse –yhtiöissä
- TODELLISUUS: Kuntien ja hyvinvointialueiden palvelutarpeet ovat samankaltaisia, joten pienenkin omistuksen kunta hyötyy järjestelystä, kun niillä on yhdessä vaikutusvaltaa. Sidosyksikköjä koskevassa tosiasiallisessa määräysvallassa olennaista eivät ole suorat omistusosuudet, vaan päätöksenteon rakenteiden toteutuminen: esimerkiksi neuvottelukunnat, asiakasohjausryhmät ja kehitysryhmät. Näissä ryhmissä tosiasiallinen keskustelu ja mielipiteiden kuuleminen tapahtuu.
- VÄITE: Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät inhouse-yhtiöitä hankintalain kiertämiseen
- TODELLISUUS: Inhouse-toiminta on kuvattu hankintalaissa, ja se on täysin hankintalain mukaista toimintaa. Inhouse–yhtiöt auttavat omistajiaan toimimaan hankintalain mukaisesti. Jos joku hankintayksikkö kiertää hankintalakia, siihen tulee puuttua jo nykyisen hankintalainsäädännön keinoin.
- VÄITE: Inhouse –yhtiöt eivät kilpailuttaisi tarvitsemiaan palveluita
- TODELLISUUS: Inhouse –yhtiöt toimivat hankintayksikköinä kilpailuttaen tarvitsemansa palvelut markkinoilta (ICT toimijat 45-60% kustannusrakenteesta). Ne toimivat omistaja-asiakkailleen myös palveluintegraattoreina, eivät vain teknisinä palveluttajina.
- VÄITE: Hankintalaki ei lisää kilpailua eikä selkeästi velvoita kilpailutuksiin
- TODELLISUUS: Kansallisesti kilpailutuksissa ei aina synny riittävää kilpailua. Julkiset organisaatiot ovat varovaisia kilpailuttamaan vanhoja sopimuksiaan. Hankinnoissa ilmenee alueellisia päällekkäisyyksiä, ja kansalliset yhteishankinnat vaikuttavat voimakkaasti ratkaisutoimittajien markkinatasapainoon.