-
Hankintalain muutos ei selkeytä kuntien elintärkeää jätehuoltojärjestelmää
Kunnilla on lakisääteinen vastuu asukkaidensa jätehuollosta, ja valtaosa kunnista järjestää sen yhteistyössä muiden kuntien kanssa muodostaen tehokkaita, paikallisiin tarpeisiin vastaavia kokonaisuuksia. Tämä yhteistoimintamalli on kunnille elintärkeä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala toteaa Helsingin Sanomissa. Kuntien yhteistoimintamalli mahdollistaa suurten investointien, kuten jätteenkäsittelyinfrastruktuurin, toteuttamisen. Ilman tätä yhteistyötä moni kunta ei pystyisi täyttämään jätehuollon […]
-
Vain kustannukset toteutuvat inhouse-rajoituksilla: Markkinaan siirtyisi vain häviävän pieni osa liikevaihdosta – Tarkemmin eritellyt laskelmat paljastavat kulukohteet
Hallitusohjelmaan kirjattu, lakivalmistelussa etenevä vaade 10 prosentin minimiomistuksesta johtaa 3–5 miljardin euron muutoskustannuksiin. Laskelmat perustuvat kuuden inhouse-yhtiön lukuihin, joiden erittelyt ovat nyt tarkentuneet. Vain murto-osa tavoitellusta liikevaihdosta siirtyisi markkinaan. Kaiken lisäksi paikalliset pienyrittäjät joutuvat uudistuksessa pulaan. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan markkinahäirikköväitteet inhouse-yhtiöistä ”on paskapuhetta”. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamisen kustannukset ovat […]
-
Kuntaliiton Minna Karhunen nostaa esiin inhouse-rajoitusten aiheuttamat kustannukset
Hallitus on sitoutunut yhdeksän miljardin toimenpiteisiin julkisen talouden tervehdyttämiseksi, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti Kuntamarkkinoilla 2024. ”Onkin erittäin vaikeaa ymmärtää, miksi hallitus on valmis vaarantamaan tämän julkisen talouden tervehdyttämisen puhtaasti enemmän ideologiselta kuin taloudelliselta vaikuttavalla toimenpiteellä”, hän ihmetteli hallitusohjelmassa ja lainsäädäntöön etenevää 10 prosentin minimiomistusrajausta inhouse-yhtiöissä.
-
Inhouse-rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024
Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024 puolueiden puheenjohtajien paneelissa. Keskustelu yltyi välillä kiivaaksi. Oppositiopoliitikot vaativat ”järjettömän” lakihankkeen perumista. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024 puolueiden puheenjohtajien paneelissa. Keskustelijoina kristillisdemokraattien Sari Essayah, RKP:n Anders Adlercreutz, perussuomalaisten Riikka Purra, kokoomuksen Petteri Orpo, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo, keskustan Antti Kaikkonen, […]
-
Hyvilin Korkiakoski-Västi: Inhouse-rajoitukset iso riski
Hyvinvointialueisiin ja niissä työskenteleviin kohdistuu vihapuhetta, Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi totesi Kuntamarkkinoilla 19.9.2024 Kuntatalolla Helsingissä. Korkiakoski-Västi muistutti, että inhouse-yhtiöille kaavailtu 10 prosentin minimiomistusraja johtaa monopoliriskiin ja kalliisiin tarjouksiin. Rajoitustoimet toisivat hyvinvointialueille ja kunnille merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä.
-
Kuntaliitto: Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen: Inhouse-yhtiöiden käytön rajaamisessa katastrofin ainekset – Pienyrittäjät kärsivät lakihankkeesta
Paikalliset pienyrittäjät joutuvat pienten kuntien tapaan ahdinkoon, mikäli hallituksen kaavailema inhouse-yhtiöiden massiivinen rajoittaminen toteutuu. 85 pienkunnan yhteisessä julkilausumassa kehotetaan hallitusta tekemään hankintalain lakimuutoksen vaikutusten arviointi nykyistä huomattavasti perusteellisemmin. Halutaanko oikeasti tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille jälleen uudistus, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä, kunnat kysyvät. – […]
-
Inhouse-rajoitusten kustannusvaikutukset laajalti esillä mediassa
Orpon ja Purran eteen ladattiin kova syytös jopa miljardien lisäkustannuksista: ”Aivan järjetön hanke”! Miksi hallitus on valmis vaarantamaan julkisen talouden tervehdyttämisen inhouse-kirjausta muuttamalla? Kuntamarkkinoiden puoluepuheenjohtajapaneeli nousi otsikoihin. Asiasta raportoivat muun muassa Ilta-Sanomat, Uusi Suomi, Kuntalehti, Helsingin Sanomat, Demokraatti sekä Kansan Uutiset. Uusi Suomi: Orpon ja Purran eteen ladattiin kova syytös […]
-
Inhouse-rajoitusten pysyvä kustannusnousu jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa
Suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostavat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tulevat 3–5 miljardin muutoskustannukset. Luvuissa ei ole huomioitua YT-menettelyjen aiheuttamia kuluja. Kovaa vauhtia etenevät julkishallinnon yhteisyritysten, inhouse-yhtiöidenpilkkomiseen johtavat lakiuudistukset tulevat veromaksajille kalliiksi. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n kokoamien yrityskohtaisten laskelmien mukaan hallitusohjelmaan kirjattu […]
-
Hyviä inhouse-uutisia!
Yrityskyselyssä 73 prosenttia yrityksistä kertoi saaneensa uutta liikevaihtoa inhouse-yhtiöiden avulla! Deloitten ICT-hintavertailussa inhouse-yhtiö Istekki menestyi erinomaisesti! Saimaan tukipalveluiden sairaalaruoka saa ylistävää kansalaispalautetta! Hilmassa on yrityksillä joka arkipäivä mahdollisuus osallistua inhouse-yhtiön järjestämiin kilpailutuksiin. Verkko on pullollaan myönteisiä inhouse-uutisia. Tässä otos niistä. Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat Hilmassa joka arkipäivä Yksityiset yritykset voivat käytännössä joka […]
-
Kustos Ry: Sidosyksiköt ovat vastanneet kyselyyn itsenäisesti
Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos Ry:n tehtävänä on muun muassa edistää sidosyksiköiden toimintaedellytyksiä ja osallistua sidosyksiköiden toimintaympäristöön liittyvään julkiseen keskusteluun. Tässä roolissaan Kustos Ry tuo niin jäsenilleen kuin julkisuuteenkin näkökulmiaan esille. Kustos Ry:llä ei ole ohjausvaltaa jäseniinsä. Kustos Ry:n jäsenet ovat itsenäisiä organisaatioita ja ovat siinä roolissaan vastanneet itsenäisesti myös esillä olleeseen […]
-
Kolmen miljardin lisäleikkaustarve inhouse-rajoitusten muutoskustannuksista
Hallitusohjelmassa oleva inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaa 3–5 miljardin muutoskustannukset ja nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tämä tulee huomioida jo vuoden 2025 valtionbudjetissa. Yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Kuusi isoa inhouse-yhtiötä teki tarkat laskelmat inhouse-muutoskustannuksistaan. Näiden kuuden yhtiön osalta muutoskustannus on 1,5–2 miljardia euroa ja hintojen nousupaine […]
-
Sidosyksikkötutkimus on harhaanjohtava – Inhouse-yhtiöt eivät tavoittele voittoa, vaan kustannustehokkaita palveluja omistajilleen
Jyväskylän yliopistossa on tehty tutkimus (”Sidosyksikköhankinnoista Suomessa”), jossa in-house yhtiöitä on väitetty tehottomaksi sillä perusteella, että ne ovat ”kannattamattomia”. Inhouse-yhtiön ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa vaan tuottaa kustannustehokasta palvelua omistajilleen. Tutkimuksessa on lukuisia kohtia, joiden osalta Kustos ry haluaa oikaista siinä olevaa väärää tietoa. Inhouse-yhtiöitä edustava yhdistys tekee siitä myös […]
-
Kasvavan Vantaan kaupunginjohtaja: Inhouse-uudistus tuskin lisää pk-yritysten bisnestä
Toteutuessaan hallituksen kaavailema 10 prosentin minimiomistusraja inhouse-yhtiöille tuskin lisää suomalaisten pk-yritysten bisnestä, vahvassa kasvussa olevan Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen arvioi Kustoksen haastattelussa. Suuret toimijat todennäköisimmin muodostavat muuttuneessa tilanteessa uusia yhteisyrityksiä ja siirtävät toimintoja itselleen. Pienet kunnat joutunevat kaavailluissa inhouse-uudistuksissa ahdinkoon, Timonen pohtii. Vantaalla puolestaan syntyy uusia yrityksiä ennätystahtiin. Hallitusohjelmassa on […]
-
Selvitys: Inhouse-järjestelmän remontista miljardilasku
Kuusi inhouse-yhtiötä selvitti, mitkä olisivat muutoskustannukset, jos hallitusohjelmassa esitetty kymmenen prosentin minimiomistusosuus toteutuu. Pelkästään näiden kuuden yhtiön omistajille aiheutuu muutoskulua 1,5–2 miljardia euroa. Näiden sidosyksiköiden osuus vastaa noin viidennestä suomalaisten inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta. Hallitusohjelmassa esitellyt lukuisat julkisomisteisten hankintayksiköiden, erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden inhouse-yhtiöiden toimintaa rajoittaviksi suunniteltujen lakihankkeiden valmistelu etenee. Huoltovarmuuteen vedottuna […]
-
KKV: 10 prosentin omistusvaatimus nostaa kustannuksia
KKV julkaisi loppuraporttinsa omasta inhouse-tutkimuksestaan. KKV pitää todennäköisenä, että yleinen 10 %:n omistusosuusvaatimus nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla. KKV:n mukaan sääntelyä kannattaisikin pyrkiä kohdentamaan niin, että se rajoittaisi suurimpien sidosyksiköiden käyttöä ilman, että julkisen sektorin oman tuotannon kustannukset kasvavat tai julkisen sektorin tekemät hankinnat kallistuvat. Lakiuudistuksen potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin merkittävästi […]
-
Professori Kuoppamäki: Vaatimus inhouse-yhtiön 10 prosentin minimiomistuksesta ja pakkokilpailutus rikkovat perustuslakia
Kustos ry:n tilasi selvityksen sidosyksikkösääntelystä sekä sidosyksikköhankintoja koskevista oikeudellisista reunaehdoista yritysjuridiikan professori, oikeustieteen tohtori Petri Kuoppamäeltä. Professorin mukaan hallitusohjelmassa esitetyt rajoitukset inhouse-toimintaan rikkovat perustuslakia ja rajoittavat kuntien itsehallintoa. Myös kauppaoikeuden ja oikeustaloustieteen dosenttina toimivan Kuoppamäen mukaan EU:n hankintadirektiivit eivät sinänsä estä sidosyksiköiden toiminnan rajoittamista kansallisella lainsäädännöllä. ”Lakiesitysten on läpäistävä EU-oikeudellinen […]
-
Yhteisyritykset kilpailuttavat – nykymallin purku maksaisi miljardeja
Tunnetut suomalaiset talousasiantuntijatkin tuntuvat olevan tietämättömiä siitä, miten kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion omistamat inhouse-yhtiöiksi kutsutut yhteisyritykset toimivat. Toisin kuin ETLA:n Aki Kangasharju väittää 8.8.2024 julkaistussa HS-artikkelissa ”Tutkijat huolestuivat: Julkinen sektori on paisunut Suomessa vauhdilla”, yhteisyritykset nimenomaan kilpailuttavat palveluita omistajiensa puolesta. Kangasharjun lausuma ”yhteisyritykset voivat ostaa palveluja ilman kilpailutusta, mikä […]
-
Valtiosääntöoikeuden professori Ojanen: Inhouse-yhtiöiden omistusrajaus on perustuslain kannalta ongelmallinen
Suomen perustuslain mukaan kunnilla on laaja itsehallinto, ja eri kuntien asukkaiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa. Suunnitteilla olevilla inhouse-yhtiöiden omistusrajauksilla olisi merkittäviä, rajoittavia ja eriarvoistavia vaikutuksia kuntien asemaan. Ne ovat perustuslain kannalta ongelmallisia, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteaa lausunnossaan. Myös perinpohjaiselle kuntakuulemisille on varattava lainvalmistelussa aikaa. Valmisteilla oleva lainsäädäntö kuntien ja […]
-
KUSTOS: Inhouse-yhtiöitä koskevia päätöksiä ei saa tehdä puutteellisen vaikutusarvion perusteella
Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry toteaa lausunnossaan Työ- ja elinkeinoministeriölle, että hankintalain muutokseen liittyvää selvitystyötä tulee jatkaa. Nykyisen, riittämättömän vaikutusarvioinnin perusteella ei vielä voida tehdä lakia koskevia linjauspäätöksiä. Suomen hallitus suunnittelee hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeuksista) sidosyksikkösääntelyyn muutoksia. Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry lähetti toukokuun 2024 lopussa lausuntonsa TEM-työryhmälle, jossa se […]
-
KUSTOS: Pienhankintaraja ylös, inhouse-ostodata julki ja määräysvaltaan täsmennyksiä
Inhouse-yhtiöt ehdottavat useita uudistuksia, jotka avaisivat julkisia hankintoja yhä useammalle suomalaisyritykselle. Miljardeja maksavien, 10 prosentin minimiomistusrajaan liittyvien muutoskustannusten sijaan nämä ehdotukset toteuttaisivat hallitusohjelman tavoitteita – ja samalla toisivat veroeuroja Suomeen ja aluetalouksiin. Inhouse-yhtiöt ehdottavat myös sidosyksikköjen määräysvaltaan liittyvään säätelyyn tarkennuksia. Hallitusohjelmassa esitetty sidosyksikköjen 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaisi toteutuessaan kuntien ja […]