Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole mitään halua maksaa palveluista kalliimpaa hintaa inhouse-yrityksille, sanoo Korhonen.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen on seurannut julkisuuden keskustelua inhouse-yritysten roolista julkisissa hankinnoissa mielenkiinnolla. Hän ei aivan tunnista sitä kritiikkiä, mitä muun muassa elinkeinoelämän järjestöt ovat esittäneet.
– Inhouse-tuottajat ovat samalla viivalla kaikkien muidenkin palveluntuottajien kanssa. Annamme kiitosta ja reklamaatiota heille siinä missä muillekin. Kun istumme pöydän ääreen keskustelemaan hinnoista, se on ihan normaali neuvottelutilanne, Korhonen sanoo.
Toki toiminta inhouse-yritysten kanssa eroaa täysin markkinaehtoisista toimijoista yhdessä asiassa: hyvinvointialue on inhouse-yritysten yksi omistajista. Toisin sanoen ”isännän ääni” kuuluu vahvemmin kuin palveluissa, jotka ostetaan markkinaehtoisilta toimijoilta.
– Pitää muistaa, että hyvinvointialue on valmiusyksikkö. Meidän pitää hoitaa aina kaikki lakisääteiset tehtävämme. Kriittisellä hetkellä voimme omistajaohjauksella varmistaa, että saamme juuri ne palvelut, mitkä pitääkin. Tämä ei markkinaehtoisten yritysten kanssa onnistu yhtä kitkattomasti.
Hyvinvointialueuudistus yhdessä yössä oli Korhosen mielestä hyvä esimerkki kitkattomasta toiminnasta.
– Kun siirryimme uuteen yhdessä yössä vuodenvaihteessa, meillä oli ihmisiä 24/7-valmiudessa varmistamassa muutoksen. Tuli oikein vau-ilmiö, että tämä homma toimii. Tämä oli mahdollista, koska meillä oli rakentunut hyvä luottamus inhouse-toimijoiden kanssa, Korhonen kiittää.
Pitkällä aikavälillä rakennettu luottamus on yksi tärkeimmistä syistä, miksi Korhonen pitää selvänä, että hyvinvointialueiden startti onnistui niin hyvin kuin onnistui nimenomaan inhouse-yritysten avulla. Uudistuksessa piti varmistaa niin kyberturvallisuus, varautuminen poikkeustilanteisiin kuin talous- ja tietohallinnon järjestelmien toimivuus uudessa ympäristössä.
– Uudistuksessa oli paljon myös kriisijohtamisen elementtejä. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että olisimme voineet aikataulullisesti ja toiminnallisesti tehdä asiat toisin ja kilpailutettu kaikki mikä liikkuu. Yhden elementin irrottaminen kokonaisuudesta olisi voinut sekoittaa koko pakan.
Inhouse ei sulje pois paikallisia yrityksiä – päinvastoin
Monet inhouse-yrityksiä kritisoivat tahot ovat esittäneet epäilyksensä siitä, että inhouset ovat markkinahäiriköitä ja vievät työt paikallisilta pk-yrityksiltä. Korhonen ei osta tätä ajatusta.
– Jokainen hankintapäätös on julkinen. Ei tässä mitään salattavaa ole. Ei meillä ole minkäänlaista intressiä maksaa ylihintaa palveluistamme.
Korhonen muistuttaa, että hyvinvointialueilla on tällä hetkellä käynnissä strategiatyö ja myös tulevissa yhtiökokouksissa linjataan palvelujen järjestämisen tavoista.
Paikallisuus on aivan varmasti yksi teema, mitä hyvinvointialueet tulevat painottamaan ja monituottajamallia, jossa pienemmät yritykset pääsevät helpommin tuottamaan palvelujen eri osia, tullaan kehittämään. Myös vastuullisuus tulee korostumaan.
– Olemme Pohjois-Savon suurin työllistäjä. Meidän tekemillä ratkaisuilla on suuri aluetaloudellinen vaikutus. On tärkeää miettiä, minne verot maksetaan ja miten ne palautuvat alueelle. Kun omistaja on vakaa, eli suomalainen veronmaksaja, omistajuus on avointa ja se tuo lisäarvoa palveluihin. Tässä toiminnassa eivät veroparatiisit ja Cayman-saaret juhli.
Palvelujen hintojen vertailussa on Korhosen mukaan kuitenkin hyvä muistaa eräs asia: kokonaisuudet ovat usein monimutkaisia ja ne tehdään usein räätälöidysti asiakkaille.
– Kriitikoiden on hyvä muistaa, minkä kanssa tässä olemme tekemisissä. Meidän pitää hoitaa lakisääteiset tehtävämme joka tilanteessa. Kyse ei ole mistään torikaupasta.
”Aika paljon pitäisi tapahtua, että perustaisimme oman hankintayksikön”
Pohjois-Savon hyvinvointijohtaja pitää nykyistä mallia, jossa inhouse-yhtiöt etsivät hyvinvointialueelle parhaat ratkaisut muun muassa ICT-palveluissa, ruokahuollossa ja pesulapalveluissa, huimana parannuksena aiempaan, jossa palveluja tuotettiin entisissä sairaanhoitopiireissä paljon enemmän itse.
– Aika paljon pitäisi tapahtua, että alkaisimme perustaa enää omaa hankintayksikköä. Siihen ei ole paluuta, että tekisimme tai kilpailuttaisimme kaiken itse.
Korhonen korostaa, että nykyisessä hallinto- ja johtamiskulttuurissa kenelläkään ei ole varaa tehdä päätöksiä muilla kuin kustannus- ja laatukriteerein.
– Inhouse-yhtiöiden tekemä kilpailutus on tosi ammattimaista, hintojen avoimuus ja keskustelut palvelutasosta ovat ensiluokkaisia.
Toki inhouse-yritykset tuottavat jotkut inhouse-palvelut itse.
– Inhouset ovat tietyissä kriittisissä toiminnoissa paras vaihtoehto, heiltä löytyy kokemusta ja osaamista. Tiukoissa tilanteissa palveluiden toimivuus voidaan varmistaa omistajaohjauksella täysin markkinaehtoista toimijaa paremmin.
Korhonen kuitenkin korostaa, että inhouse-yritysten on pidettävä huoli omasta kilpailukyvystään.
– Siksi on tärkeää, että hintoja ja palvelutasoja testataan koko ajan eri vertailuilla. Kukaan ei halua maksaa palveluista markkinahintoja kovempaa hintaa.
Korhosen mielestä inhouse-yritysten kasvu ja laajeneminen useamman hyvinvointialueen palvelijaksi on ollut toistaiseksi hyvä strategia: palvelut ovat parantuneet ja osaaminen on kehittynyt.
– Esimerkiksi Istekki on pystynyt nousemaan kansainvälisen tason toimijaksi juuri siksi, että se ei ole enää ainoastaan Kuopion kaupungin omistama yhtiö.
Korhonen muistuttaa, että inhouse-yritykset eivät päätä itsenäisesti, mitä palveluja hyvinvointialueille tuotetaan ja miten. Omistajaohjaus on tiivistä ja omistajat myös saavat haluamansa tiedot aina halutessaan.
– Yhteistyömme on tiivistä ja päivittäistä ihan ylintä johtoa myöten. Emme hautaudu byrokratian alle. Inhouse-yritysten johtajat ovat avoimia ja moderneja, jotka osaavat myös pyytää tarvittaessa julkisesti anteeksi, jos jokin menee pieleen. Ja mekin osaamme antaa reklamaatiot ihan terveen korvan puolelle.