Hankintalaki keräsi Lausuntopalvelu.fi -sivustolle peräti 607 lausuntoa. Vain NATO-jäsenyys, korona ja digitaalinen henkilöllisyys ovat saaneet enemmän lausuntoja palvelussa. 78 prosenttia vähimmäisomistukseen kantaa ottaneista lausunnonantajista vastustaa 10 prosentin omistusrajausta sidosyksiköille – niiden joukossa kunnat, hyvinvointialueet, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen ovat sen aiheuttamat kustannukset, puutteellinen vaikutusarvio, perustuslain vastaisuus sekä erityishuoli jätehuollosta.
Hankintalaista lausuntonsa antoi peräti 607 toimijaa Lausuntopalvelu.fi:n kautta. Jotain hankintalain merkityksestä kertoo se, että laki on eniten lausuntoja saanut hanke tällä vaalikaudella. Määrällisesti eniten lausuntoja antoivat kunnat, hyvinvointialueet sekä yrittäjien järjestöt ja jäsenyritykset. Vuodesta 2014 käytössä olleen Lausuntopalvelu.fi:n tilastoissa hankintalakia enemmän lausuntoja on kerännyt vain NATO-jäsenyys, tartuntalaki, koronapassi ja digitaalista henkilöllisyyttä koskeva laki. Esimerkiksi SOTE-uudistukseen antoi vuonna 2020 Lausuntopalvelun kautta oman lausuntonsa 529 toimijaa. Sosiaali- ja terveysministeriö toki pyysi SOTE-uudistukseen lausuntoja myös muilla tavoin.
Valtaosa vastustaa 10 prosentin vähemmistöomistusrajausta
Hankintalaki-ehdotuksen keskeisenä kohtana on vaatimus kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisomistuksessa olevien sidosyksiköiden pilkkomisesta. Nykyisin ainoa laillinen tapa kunnille ja hyvinvointialueille tehdä yhteishankintoja tai toteuttaa palveluita yhdessä on omistaa yhdessä sidosyksiköitä, niin sanottuja inhouse-yhtiöitä. Näitä juridisia kytköksiä on vähintään toista tuhatta. Esimerkiksi raskaita investointeja vaativa jätehuolto on tyypillisesti usean kunnan yhdessä järjestämä. Nämä omistukset hankintalakiehdotus pyrkii purkamaan. 10 prosentin vähimmäisomistuksesta lausuneiden osalta esitykselle kriittisiä oli 78,3 prosenttia lausunnoista, joukossa myös useita ministeriöitä.
Epärealistinen. Vaarallinen.
– Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto hankintalaista
Mikäli vastauksissa huomioidaan kaikki, myös ne lausunnonantajat, joilla ei ollut näkemystä sidosyksiköiden vähimmäisomistukseen, vaan kommentoivat esimerkiksi markkinakartoitusta tai palveluntarjoajan rikosrekisterin tarkastamisesta luopumista, sidosyksiköiden omistuksen rajaamiselle kriittisiä oli 74,5 prosenttia lausunnonantaneista.
VM: Ei ota huomioon yleistä etua
Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen ovat sen aiheuttamat kustannukset, puutteellinen vaikutusarvio, perustuslain vastaisuus sekä erityishuoli jätehuollosta. Suuri joukko lausunnonantajia piti siirtymäaikoa riittämättöminä. Kaikki huolensa esille tuoneet eivät täsmällisiä aikoja ehdottaneet, mutta eniten ehdotuksia oli 5 vuoden siirtymäajasta.
Esimerkiksi voimakkaasta kustannusnoususta huolissaan olevan valtiovarainminiteriön mukaan lakiehdotus ”ei ota huomioon yleistä etua”. Maa-ja metsätalousministeriö on huolissaan ruokahuollosta ja huoltovarmuudesta, ympäristöministeriön mukaan lakiehdotus vaarantaa jätehuollon.
Liikenne ja viestintävirasto on huolissaan kyberturvasta, sillä inhouse-yhtiöillä on keskeinen rooli kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden ICT-arkkitehtuurin ylläpitäjänä.
”Hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä voitiin nähdä, että muutokset kyseisissä palveluissa vaativat paljon aikaa ja rahaa”, sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa lausunnossaan. ”Ajatus, että nämä sidosyksiköt voitaisiin lain edellyttämässä ajassa järjestellä uudelleen, on paitsi epärealistinen myös asiakkaiden turvallisuuden näkökulmasta vaarallinen.”
