Suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostavat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tulevat 3–5 miljardin muutoskustannukset. Luvuissa ei ole huomioitua YT-menettelyjen aiheuttamia kuluja.
Kovaa vauhtia etenevät julkishallinnon yhteisyritysten, inhouse-yhtiöidenpilkkomiseen johtavat lakiuudistukset tulevat veromaksajille kalliiksi. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n kokoamien yrityskohtaisten laskelmien mukaan hallitusohjelmaan kirjattu vaade 10 prosentin minimiomistuksesta yhteisyrityksissä johtaa yhteensä 3–5 miljardin euron muutoskustannuksiin 2–4 vuoden aikana niiden 42 inhouse-yhtiöiden kohdalla, joilla on enemmän kuin kymmenen omistajaa. Näiden yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on kaksi miljardia, josta yli puolet koostuu markkinoilta ostetuista, usein pk-yrityksiltä ostetuista palveluista. Yksittäisten inhouse-yhtiöiden kohdalla markkinaostot ovat jopa yli 70 prosenttia niiden liikevaihdosta.
Laskelma perustuu kuuden suuren inhouse-yhtiön tekemiin muutoskustannus-laskelmiin tilanteesta, jossa hallitusohjelmassa esitetty kymmenen prosentin minimiomistusosuus toteutuu. Pelkästään näiden kuuden yhtiön omistajille aiheutuu muutoskuluja 1,5–2 miljardia euroa. Yrityskohtaiset laskelmat on toimitettu Työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuussa 2024. Nyt tarkentuneiden laskelmien mukaan inhouse-yhtiöiden toiminnan hajauttaminen aiheuttaa pysyvän kustannustason nousun, joka arviolta vähintään 100 miljoonaa, mutta enimmillään jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Hajautettu malli tulee kalliiksi
Nykyinen inhouse-yhtiömalli rakentui pääministeri Juha Sipilän hallituksen kaudella. Tuolloin tavoiteltiin ”leveämpiä harteita”, palvelujen keskittämistä, josta julkishallintoon syntyy toiminnan tehokkuutta ja säästöjä. Nyt valmisteilla olevat uudistukset johtavat palvelujen hajauttamiseen. Hajautettu malli tarkoittaa enemmän henkilöstöä, enemmän kilpailutuksia, kustannuksia vanhojen toimintaympäristöjen purkamisista ja uusien luomisesta. Hallitusohjelmaan kirjatut inhouse-toiminnan rajoitukset johtavat massiivisiin muutoskustannuksiin ja pysyvään kustannustason nousuun:
- Yritysten ja palvelujen purkamiset: esimerkiksi ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden purku, palomuurit, infrastruktuuri, palkka- ja kirjanpitojärjestelmät.
- Uudet kilpailutukset.
- Uuden palveluiden pystyttämiset. Esimerkiksi uusien ICT-ympäristöjen ja järjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely ja kilpailutus. Palveluiden käyttöönotto ja tuotannon käynnistäminen ovat kustannus.
- Vanhan henkilöstön YT:t ja uuden rekrytointi. Satojen henkilön lisätarve, erityisosaajia tarvitaan jokaiselle erikseen.
- Päällekkäiset palvelut ja käyttömenot.
- Jatkuvuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen uuden kokonaisuuden osalta.
- Hallinnolliset muutokset ja järjestelyt, kuten osakkuuksien järjestelyt.
Vaihtoehtona edullisia keinoja edistää suomalaista yrittämistä
On todennäköistä, että nyt aluetaloudet ja alihankintoja inhouse-yhtiöille tekevät yritykset eivät hyötyisi uudesta tilanteesta. Vastaava julkispalveluiden yksityistäminen johti terveydenhuollossa alan voimakkaaseen keskittymiseen ja hintojen nousuun, KKV raportoi keväällä 2024. (KKV 29.5.2024: Terveysmarkkinoiden keskittyminen johtanut hintojen nousuun)
Kustoksen tekemän kyselyn mukaan uudessa tilanteessa isot pääomistajat, hyvinvointialueet ja suuret kaupungit jäävät inhouse-yhtiöön tai siirtävät palvelun itselleen. Pienten osakkaiden, usein pienten kuntien, osuus siirtyisi markkinoille. Näiden osuus liikevaihdosta on vain 5–15 prosenttia. Markkinaan siirtyy siis 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. ”Markkinaan siirtyy enimmillään 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa, olettaen että pienille kunnille löytyy tarjoajia.
Mikäli inhouse-toiminnan rajoittamisella tavoitellaan nykyistä suurempaa julkispalvelujen tuottamista yksityisillä yrityksillä, tämä uudistus on varsin tehoton. Sen sijaan suomalaista osaamista ja yrittämistä tukisi pienhankintarajan nostaminen nykyisestä 60 000 eurosta EU:n sallimaan 221 000 euroon. Suuryrityksiä suosivan nykymallin sijaan raskaaksi koetun kilpailuttamisen sijaan kevyemmin toteutetut julkishankinnat helpottaisivat vientikauppaankin pyrkivien pk-yritysten kasvua ja mahdollisuutta saada suurasiakkuuksiin vaadittavia, kansallisia referenssiasiakkuuksia.
