Jyväskylän yliopistossa laaditut selvitykset inhouse-yhtiöiden tehokkuudesta eivät täytä tieteellisen tutkimuksen peruskriteerejä eivätkä tarjoa minkäänlaista perustaa julkisten päätösten tekemiselle, toteaa laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta. Malmi on antanut arvion kahdesta julkaistusta “tutkimuksesta” Kustos ry:n, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kiertovoima ry:n pyynnöstä. Nämä tutkimukset ovat olleet keskeinen perustelu laajavaikutteisen hankintalain muutoksen edistämisessä.
Professori Malmi on varsin suora arviossaan Jyväskylän yliopiston inhouse-yhtiöiden tehokkuutta käsitelleistä selvityksistä: “Ilkeämielinen kutsuisi tehtyä tutkimusta pseudo-tieteelliseksi.” Hänen mukaansa vakavimpia puutteita ovat väärät mittarit, epäkelpo vertailuasetelma, ja täysin riittämätön otanta. Yksinkertaisesti: raportit eivät osoita yhtään mitään, eivät inhouse-yhtiöiden tehokkuudesta, eivätkä yksityisen sektorin paremmuudesta. Kumpikaan näistä tutkimuksista ei ole vertaisarvioitu.
Professori Malmi ei itse ota kantaa inhouse-yhtiöiden tehokkuuteen. Se vaatisi luotettavaa tutkimustietoa, jota nyt ei ole käytettävissä. Hän korostaa arvioivansa vain aihetta käsittelevien Jyväskylän yliopiston tutkimusten tieteellisyyttä.
Teemu Malmi on laskentatoimen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on toiminut aiemmin useita vuosia laitoksen johtajana. Malmi myös toiminut ja toimii edelleen usean korkeatasoisen laskentatoimen alan lehden toimikunnassa, parhaillaan British Accounting Review:n apulaistoimittajana ja aiemmin Suomessa Liikataloudellisen Aikakausikirjan päätoimittajana. Professori Malmi on julkaissut lukuisissa alansa huippulehdissä ja on ISI Web of Science:n perusteella viitatuin laskentatoimen tutkija Suomessa.
Mitä on yritetty mitata – ja miten se on epäonnistunut
Ensimmäinen selvitys pohjautuu esitysdiaan, jossa kerrotaan, että inhouse-yhtiöiden työvoiman tuottavuutta mitattiin vertaamalla liikevaihtoa työntekijää kohden. Malmin mukaan tämä on kelvoton mittari, kun pyritään vertaamaan voittoa tavoittelemattoman yhtiön tehokkuutta markkinayritykseen.
“Inhouse-yhtiöiden tavoitteena on tuottaa palvelut omistajilleen mahdollisimman edullisesti, eli mahdollisimman pienellä liikevaihdolla. Markkinayritysten tavoitteena taas on maksimoida liikevaihtonsa ja voittonsa. Näin ollen liikevaihto työntekijää kohden ei kerro mitään todellisesta tehokkuudesta”, hän muistuttaa. Myös muut käytetyt tunnusluvut, kuten omavaraisuusaste ja velkaantuneisuus, ovat Malmin mukaan täysin epäolennaisia tehokkuuden arvioinnissa, kun vertaillaan julkisomisteista ei-voittoa tavoittelevaa yhtiötä yksityiseen yritykseen.
Vertailuasetelma ei kestä tieteellistä eikä tilastollista tarkastelua
Vielä suurempi ongelma liittyy vertailuun. Selvityksessä vertaillaan kolmea inhouse-yhtiötä yhteen yksityiseen yritykseen – eikä ole tiedossa, miksi juuri nämä yhtiöt on valittu. Malmin mukaan asetelma ei kestä minkäänlaista tieteellistä tai tilastollista tarkastelua.
“Tällä ‘tutkimusmenetelmällä’ saadaan vertailu näyttämään täsmälleen siltä kuin halutaan.” Kolmen Iinhouse-yhtiön vertailusta yhteen yksityiseen yritykseen ei voi mitenkään tehdä yleisiä johtopäätöksiä inhouse-yhtiöiden ja yksityisten yritysten välillä. Jotta vertailu olisi mielekästä, vertailtavien yritysten toiminnan tulisi olla luonteeltaan samankaltaista. Raportin pohjalta tätä on mahdotonta varmistaa.
Toinen tutkimus – case-esimerkistä ei ole yleistykseksi
Toinen tarkasteltu tutkimus on samalla tavoin ongelmallinen. Siinä vertaillaan yksityistä yritystä ja inhouse-yhtiötä, joiden välillä on ollut liiketoimintakauppa. Julkisuudessa kuitenkin väitetään, että tämä vertailu todistaisi jotakin yksityisen sektorin yleisestä tehokkuudesta inhouse-yhtiöihin verrattuna.
“Kahden yrityksen vertailusta ei voi tehdä mitään yleistettäviä johtopäätöksiä. Ei edes alustavia”, Malmi toteaa. Professori Malmi huomauttaa myös, että kyseisen liiketoimintakaupan osuus inhouse-yhtiön koko liiketoiminnasta oli vain 3,3 %. Toisin sanoen kyse on yksittäistapauksesta yksittäisessä alatoiminnossa, eikä se millään tavalla kerro koko yhtiön tai sektorin tehokkuudesta.
Yliopiston julkinen viestintä harhaanjohtavaa
Erityisen ongelmalliseksi Malmi katsoo Jyväskylän yliopiston 9.12.2024 antaman tiedotteen, jossa sanotaan, että “yksityiset yritykset hallitsevat työvoimakustannukset inhouse-yhtiöitä paremmin”. Lausunnon mukaan tällainen väite on yksiselitteisesti harhaanjohtava, koska tutkimus ei osoita tällaista yleistä johtopäätöstä.
Näin tutkimusta pitäisi tehdä – eikä tehty
Malmi toteaa, että tehokkuutta voitaisiin kyllä vertailla luotettavasti – mutta siihen tarvitaan:
- riittävän suuri ja kattava otos molemmista sektoreista
- yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset palvelut
- mittarit, jotka mittaavat todellista tuottavuutta
- tilastollisesti validi menetelmä
“Jos asiaa ei kykene tutkimaan kunnolla, kannattaisi tutkimus mieluummin jättää tekemättä kuin tuottaa jotain, jota ei voida varmentaa ja jonka joku saattaa vielä ottaa tosissaan”, Malmi toteaa.
Ei käyttökelpoinen päätöksenteon pohjaksi
Yliopistotutkimuksen ja tiedeviestinnän tarkoituksena tulisi olla tuoda päätöksentekoon tietoa. Malmin lausunnon perusteella Jyväskylän yliopiston tutkimuksista ei voida tehdä mitään johtopäätöksiä inhouse-yhtiöiden ja yksityisten yritysten tehokkuudesta. Ei edes suuntaa antavia.
Kyse on perustavanlaatuisista metodologisista virheistä, jotka mitätöivät koko vertailun todistusvoiman.
”Sekä tutkijoiden että yliopiston viestinnän tulisi pidättäytyä tekemästä minkäänlaisia yleisiä väitteitä inhouse-yhtiöiden ja muiden yritysten välisestä tehokkuudesta näiden selvitysten perusteella”, Malmi toteaa.
Lue, kuuntele ja katso lisää:
- Professori Teemu Malmi: Jyväskylän Yliopiston sidosyksiköiden tehokkuutta arvioineiden ”tutkimusten” laadun arviointi (ks. yllä: pdf)
- Youtube: Aalto-professori: Jyväskylän yliopiston inhouse-selvitykset eivät kestä tieteellistä tarkastelua
- SoundCloud: Jyväskylän yliopiston inhouse-selvitykset eivät kestä tieteellistä tarkastelua – Aalto-professori: “Ilkeämielinen kutsuisi tätä pseudotieteeksi”
- Spotify: Jyväskylän yliopiston inhouse-selvitykset eivät kestä tieteellistä tarkastelua – Aalto-professori: “Ilkeämielinen kutsuisi tätä pseudotieteeksi”
