Lukijan mielipide | Tilaustutkimukseen vetoaminen ei muuta hankintalakia yleisen edun mukaiseksi.
Suomen yrittäjien Harri Jaskari ja Katja Rajala kirjoittivat (HS Mielipide 17.7.), että uusi hankintalaki tuo säästöjä, tehokkuutta ja uutta työtä.
Se, että hankintamarkkinoita tavoittelevat edelleen vetoavat keskeisenä todisteenaan omiin tilaustutkimuksiinsa, kuvaa sitä, kuinka oikeassa lakimuutoksesta huolissaan olevat kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet sekä miltei kaikki ministeriöt ovat. Jopa valtiovarainministeriö, Valtioneuvoston kanslia ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitävät hankintalain muutoksen kymmenen prosentin minimiomistusta monella tapaa Suomelle vahingollisena ja kalliina.
Alkuvuodesta Suomen Yrittäjät kertoi, että Jyväskylän yliopiston selvitys oli elinkeinoelämän tilaama. Myöhemmin se kiisti järjestönä itse tilanneensa tutkimusta. Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi arvioi sidosyksiköitä edustavan Kustos ry:n pyynnöstä Jyväskylän yliopiston inhouse-tutkimuksia. ”Ilkeämielinen kutsuisi tätä pseudotieteeksi”, Malmi arvioi vertaisarvioita vailla olevia tutkimuksia.
Malmi muistuttaa, että liikevaihto työntekijää kohden ei kerro mitään todellisesta tehokkuudesta. Tutkimuksen vertailuasetelmakaan ei kestä tieteellistä eikä tilastollista tarkastelua. Malmi toteaa: ”Kahden yrityksen vertailusta ei voi tehdä mitään yleistettäviä johtopäätöksiä. Ei edes alustavia.”
Valtiovarainministeriö totesi mielipiteessään, että suunniteltu kymmenen prosentin minimiomistusvaatimus sidosyksiköistä ”ei ota huomioon yleistä etua”. Ympäristöministeriö totesi sen vaarantavan jätehuollon, maa- ja metsätalousministeriö ruokahuollon, puolustusministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö kyberturvan. Tampereen silloinen pormestari Kalervo Kummola (kok) kiteytti taannoin Aamulehden haastattelussa näkemyksensä hankintalaista osuvasti: ”Ei mitään järkeä”.
Hankintalain uudistamisen julkiset tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot tuhoisia.
Päivi Pitkänen
toiminnanjohtaja, Kustos ry
