Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamissa inhouse-yhtiöissä, sidosyksiköissä, on usein suuria määriä pieniä omistajia. Tämä on puhuttanut paljon. Se on myös 10 prosentin minimiomistusvaateen taustalla hankintalain muutoksessa. Ilmiö ei useimmiten perustu vapaaehtoisuuteen, vaan järjestelmän pakottavuuteen – lakiin, joka on rajannut ulosmyyntiä.
”Nyt valmisteilla oleva hankintalain muutos on monella tapaa taloudellisesti tuhoisa Suomelle ja sen aluetalouksille”, Kustos ry:n toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen toteaa. ”Jotta nykyistä hankintajärjestelmää voisi uudistaa aiheuttamatta suurta kaaosta, tulee ensin ymmärtää, miksi tämä rakenne on muodostunut nykyiseksi”, hän sanoo.
EU:n hankintadirektiivit sallivat inhouse-yhtiöille ulosmyyntiä muille kuin omistajille 20 prosenttia yhtiön liiketoiminnasta, mikä antaisi inhouse-yhtiölle enemmän liikkumavaraa. Suomessa laissa on kuitenkin kirjattu pienempi raja – 5 prosenttia tai maksimissaan euromääräinen 500 000 €:n katto ulosmyynnille.
Juuri tämä ulosmyynnin osuusrajoitus on keskeinen tekijä, miksi inhouse-yhtiöillä on pienomistajia paljon. Suomessa lainsäädäntö on asettanut tiukemmat rajat kuin mitä EU-direktiivit sallivat.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvityksissä todetaan, että Suomessa on säilytetty tämä tiukempi ulosmyyntirajaus kansallisesti, vaikka se rajoittaa kuntien kykyä ryhtyä yhteistyöhön yksityisten tai muiden julkisyksiköiden kanssa laajemmin.
Koska ulosmyyntiosuuden ylittäminen johtaisi sidosyksikkö-aseman menettämiseen, inhouse yhtiöt – ja niiden omistajat – ovat pyrkineet pysymään tiukassa rajassa.
Miksi syntyi paljon pieniä omistajia
Ulosmyyntirajojen ollessa Suomessa vielä EU:n salliman 20 prosenttia liikevaihdosta inhouse-yrityksillä saattoi olla esimerkiksi useita kymmeniä palvelujen pienostajia. Ulosmyyntirajan tiukennuttua nykyiseen pienhankintoja tehneet kunnat, jotka halusivat jatkaa hyväksi kokemiaan palvelujen ostoja, joutuivat ostamaan pienosakkuus inhouse-yhtiöstä. Ulosmyyntirajan kansallinen tiukennus – joka on Suomessa nyt EU:n tiukin – aiheutti nykyisen usean omistajan ongelman. Tätä ongelmaa hallitus pyrkii nyt toisella tiukennuksella – 10 prosentin minimiomistusvaateella – korjaamaan. ”Uusi tiukennus aiheuttaa kuntaomistajille massiiviset muutoskustannukset – vähintään miljoona euroa per pienikin kunta – ja markkinoiden keskittymisen, joka KKV:nkin varoitusten mukaan paitsi nostaa kustannuksia, keskittää toimitukset suuryrityksille nykyisten pk-yritysten sijaan”, Pitkänen ihmettelee.
Lisätietoja:
- Päivi Pitkänen, Kustos ry:n toiminnanjohtaja, paivi.pitkanen@kustos.fi / +358 40 574 8106
