Parhaita toimintamalleja julkisiin hankintoihin kannattaa hakea myös muista EU-maista. Pienten ja keskisuurten yritysten asemaa tulisikin helpottaa hankintakoulutuksella ja nostaa raskaan kilpailutuksen kynnys EU:n sallimaan 215 000 euroon. ”Suomen tulisi seurata muita EU-maita ja pyrkiä kohti yhä ketterämpiä kilpailutuksia”, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori sanoo.
Keskustelu julkisten hankintojen ja niitä järjestävien inhouse-yhtiöiden ympärillä jatkuu kiihkeänä. Matkan varrella paitsi kiinnostus, myös ymmärrys inhouse-yhtiöiden toiminnasta on lisääntynyt. Tämä ilahduttaa inhouse-yhtiöitä edustavaa Kustos ry:tä.
”Kustos kannattaa lämpimästi uudistuksia, jotka edistävät veronmaksajan kokonaisetua”, Kustos ry:n puheenjohtaja Lasse Koskivuori toteaa.
Kustos kiertää parhaillaan tapaamassa yrittäjiä ja heidän edustajiaan ympäri Suomea. Keskusteluissa on ilmennyt, että eräs keskeisiä syistä pienten ja keskisuurten haluttomuuteen osallistua julkisiin kilpailutuksiin on toisaalta tiedon puute, toisaalta raskaiden kilpailutusprosessien hankaluus ja työmäärä.
”Keskusteluissa on noussut esiin tarve nykyistä aktiivisempaan markkinavuoropuheluun. Näin julkishankintojen kysyntä ja yksityisten toimijoiden tarjonta kohtaavat jatkossa yhä paremmin”, Koskivuori kertoo.
Kohti ketteriä kilpailutuksia
Viimeisimmissä julkisia hankintoja koskevissa ulostuloissa on vaadittu samaan aikaan suurten hankkeiden jakamista pienempiin, mutta samalla todettu hankintojen keskittämisen tuovan tutkitusti 5–20 prosentin säästöt yhteiskunnalle.
Keskitettyjen hankintojen tarve on eräs keskeisiä syistä EU-säädeltyjen julkisomisteisten inhouse-yhtiöiden olemassaoloon. Kilpailutuksiin on esitetty monenlaisia lisäselvityksiä ja analysointeja.
”Voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt kannattavat turhan byrokratiaan – ja samalla kustannusten – karsimista. Julkista päätöksentekoa virtaviivaistamalla veronmaksajille koituu miljoonasäästöt. Jos jo meillä olemassa olevaa keskitettyä hankintaosaamista aletaan hajauttaa, mistä löydämme tässä työvoimapulassa osaajat siihen, lisärahoista puhumattakaan”, Lasse Koskivuori kysyy.
Pelkästään kilpailutuksen rajan nostamisella laajalti muissa EU-maissa käytössä olevaan, EU-lainsäädännön sallimaan 215 000 euroon Suomen nykyisestä 60 000 eurosta olisi selkeä askel parempaan. Tuolloin yhä useampi paikallinen pieni ja keskisuuri yritys rohkaistuisi osallistumaan nykyistä keveämpiin julkisten hankintojen kilpailutuksiin.
Hankintoihin lisää avoimuutta
Kustos kannattaa myös tasapuolista hankintaprosessien avoimuuden lisäämistä. Käytännössä olennaista on, miten avoimesti julkisiin kilpailutuksiin osallistuvat yritykset haluavat avata tarjoustensa yksityiskohtia. ”Tämä avoimuuden lisääminen vaatisi lakimuutoksia”, Koskivuori sanoo.
”Nykyisin vain kilpailutuksen osallistuneet yritykset voivat saada haluamansa muiden kilpailutukseen osallistuneiden tarjoustiedot, mutta esimerkiksi tutkijat tai muut näistä tiedoista kiinnostuneille eivät”, Koskivuori kertoo. ”Näiden tarjoustietojen avaaminen julkisiksi poistaisi turhia väärinkäsityksiä. Se myös keventäisi yksittäisten tietopyyntöjen aiheuttamaa ylimääräistä työtä ja kustannuksia”.
