Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tekee työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM) toimesta hallitusohjelmassa olevien inhouse-tavoitteiden vaikuttavuusarviota. Myös inhouse-yhtiöt ovat päässeet ilmaisemaan näkemyksiään KKV:lle. Kustoksen mukaan yksinkertaisimmin veronmaksajien varoja säästyisi helpottamalla kilpailutusrajoja ja inhouse-yhtiöiden ulosmyyntiä.
Kyselyllään KKV kerää tietoa sidosyksiköiden toimintamalleista, sidosyksiköiden tarjoamista palveluista ja siitä, mikä rooli mahdollisella alihankinnalla on sidosyksikön toiminnassa.
Seuraavaksi KKV-kysely lähti inhouse-yhtiöiden omistajille, sitten jälkeen yrityksille. Hallitusohjelman pohjalta on pohdinnassa, että yhteishankinnoissa sidosyksikkö olisi palveluintegraattorin roolin sijaan pelkkä kilpailuttaja. Jatkossa kukin yhteiskilpailutuksen toimija tekisi sopimuksensa suoraan palvelun tai tavaran toimittajan kanssa. Hallitusohjelma herättää pohtimaan, miten tämä vaikuttaisi kokonaistaloudellisuuteen, yhtenäisiin ja tehokkaisiin prosesseihin ja huoltovarmuuteen.
Tiukka pienhankintaraja: Kaikki häviävät
Mikäli uudistusten tarkoituksena on lisätä julkishallinnon ostoja yrityksiltä, helpointa se olisi nostamalla 60000 euron raskaan kilpailutuksen rajaa, joka Suomessa on poikkeuksellisen alhainen verrattuna muihin EU-maihin. Esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden EU-kynnysarvo on valtion keskushallintaviranomaisilla 143000 euroa ja muiden hankintaviranomaisten, kuten kuntien ja seurakuntien osalta 221000 euroa. Nykymallin raskaat kilpailutukset koetaan erityisesti pk-yrityksissä niin työläinä, etteivät ne usein siksi osallistu julkisiin kilpailuksiin.
Kustoksen ratkaisuehdotukset mietinnössä ehdotettujen muutosten sijaan ovat
- Pienhankintarajan nosto
- Määräysvalta-käsitteen täsmentäminen
- Ulosmyyntiraja EU-direktiivin mukaiseksi 20%:ksi
Rangaistus mahdollisista hankintalain rikkomisesta kuuluu niille, jotka lakia rikkovat – ei kaikille.
Ulosmyynti säästäisi hallinnossa
Kustoksen toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen nostaa esiin kalliita, pk-yrittäjien osallistumisia karsivia, tarpeettoman raskaita kilpailutuksia aiheuttavan alhaisen pienhankintarajan lisäksi myös toisen suomalaisen erikoisuuden sidosyksiköiden toiminnan rajaamisessa. Tämäkin ongelma aiheuttaa tarpeetonta lisähallintoa ja -kustannuksia: kohtuuttoman tiukat ulosmyyntirajat. EU:ssa sidosyksiköille sallitaan ulosmyyntiä 20 prosenttia sidosyksikön liikevaihdosta. Tällöin esimerkiksi tilanteessa, jossa kaupunkikonsernissa on markkinoilla toimiva energiayhtiö, inhouse-yhtiö voisi palvella myös sitä. 20 prosentin rajan sijaan Suomessa on sidosyksiköiden ylin sallittu ulosmyynti vain 500000 euroa, kun jotkut inhouse-yhtiöt ovat liikevaihdoltaan yli 100 miljoonan euron yksiköitä.
”Eniten minua huolettaa se, että 10 prosentin omistuksen ympärillä käytävä debatti vie huomion pois paljon vaikuttavammasta uudistuksesta”, Kustoksen toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen pohtii. ”Kokonaisuuden kannalta paljon huolestuttavampaa on ehdotus kilpailutuspakosta”, Pitkänen toteaa. ”Se sotkisi koko hankintaketjun ja toisi runsaasti sirpaleisuutta, lisähallintoa ja -kustannuksia. Lisäksi se olisi perustuslainvastainen rikkoessaan kuntien itsehallintoa.”
