Suomen hallituksen esittämä vaatimus sidosyksiköiden vähimmäisomistuksesta, joka voisi pakottaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiöitä keskittymään suurimpiin omistajiin, jättää samalla pienet kunnat syviin ongelmiin hankinnoissaan. Ajaako Suomen hallitus pienet kunnat pakkoliitoksiin, vaivihkaa kriisiyttämällä niiden talouden ja kuntapalvelut? Pienet kunnat vastustavat kiivaasti suunniteltua hankintalakia.
Lakiesitys uudesta hankintalaista, joka on herättänyt huolta muun muassa ministeriöistä (VM, STM, PLM, MMM, YM ja OPM) ja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV), tuo mukanaan merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia haasteita erityisesti pienille kunnille, jotka jo ennestään kamppailevat taloudellisten paineiden kanssa. Pienet kunnat ovat riippuvaisia sidosyksiköistään, jotka tuottavat elintärkeitä tukipalveluja, kuten talous-, HR-, ICT-, siivous-, ruokahuolto- ja jätehuoltopalveluja. Nyt näiden palveluiden järjestäminen tulee entistä vaikeammaksi, kun sidosyksiköiden omistusosuuksia rajoitetaan ja vaatimukset kiristyvät.
Pienet kunnat vaativat, että ennen lain voimaantuloa on tehtävä perusteellinen vaikutusarviointi, joka huomioi erityisesti alueelliset erot ja kuntien erilaiset tarpeet. Moni kunta on myös esittänyt, että lakiesityksessä olisi puututtava vain selkeästi tunnistettuihin ongelmiin, kuten väärinkäytöksiin, ja sääntelyn pitäisi keskittyä toimivien rakenteiden säilyttämiseen eikä niiden purkamiseen.
Hallituksen tietoinen toiminta ja vaikutusten aliarvioiminen
Sadat tahot, jopa Valtiovarainministeriö ja Valtioneuvoston kanslia omissa eriävässä lakilausunnossaan, ovat nostaneet esiin, että hallituksen esityksellä ei ole riittävää vaikutustenarviointia ja että se voi pahentaa jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien kuntien tilannetta. Huolestuttavaa on, että vaikka lain epäkohtia on tuotu esiin useista ministeriöistä ja KKV:sta, hallituspuolueet ovat edelleen valmiita ajamaan esitystä eteenpäin. Onko hallitus valmis tietoisesti kriisiyttämään pienet kunnat taloudellisesti, jotta se voisi käyttää kuntien luku- ja pakkoliitoksia tehokkaana poliittisena välineenä tulevissa eduskuntavaaleissa?
Monet kunnat, erityisesti pienet ja harvaan asutut alueet, ovat jo nyt taloudellisesti haavoittuvaisia. Tällainen lainsäädäntömuutos uhkaa rikkoa toimivia yhteistyörakenteita ja lisätä kuntien kustannuksia, koska se estää niitä käyttämästä sidosyksiköiden volyymietuja. Tällöin kunnilla ei enää olisi mahdollisuuksia hankkia palveluja tehokkaasti ja halvemmalla, ja riskinä on, että palveluiden saatavuus heikkenee ja hinnat nousevat.
Pienet kunnat pakkoliitoksiin?
Näin ollen kysymys kuuluu: onko hallitus tietoisesti luomassa tilanteen, jossa pienet kunnat ajautuvat väistämättä kriisiin ja joutuvat miettimään itsenäisyytensä ja elinkelpoisuutensa säilyttämistä? Pakkoliitokset voivat tulla poliittisesti houkuttelevaksi ratkaisuksi, kun kuntien talous ja palveluiden järjestäminen eivät enää ole kestäviä.
Kuntien päätöksentekijöiden onkin kysyttävä itseltään, onko kyseessä pelkkä hallituksen epäonnistunut lainsäädäntömuutos vai osa suurempaa, pitkäjänteistä politiikkaa, jonka päämääränä on kuntakentän radikaali uudistaminen ja kuntaliitosten edistäminen. Pienten kuntien kansalaiset voivat joutua kantamaan kriisin hintalapun, sillä palvelut heikkenevät ja verot nousevat, kun pienet kunnat eivät enää pysty järjestämään niitä kustannustehokkaasti.
Kuntapäättäjien rooli
Keväällä valittujen uusien kuntapäättäjien rooli on tärkeämpi kuin koskaan itsenäisen Suomen aikana. He joutuvat kohtaamaan taloudellisia haasteita, jotka johtuvat tästä hallituksen esityksestä uudeksi hankintalaiksi. Kuntapäättäjien tehtävä onkin herättää keskustelua siitä, onko tämä oikea suunta ja onko mahdollista välttää kriisin eskaloituminen. Kuntaliitokset eivät ole aina ratkaisuksi, ja pienet kunnat ansaitsevat tukea sekä kykyä itsenäisesti hoitaa palvelujaan.
Kun eduskunta aloittaa kesätauon ja esitys tuodaan mahdollisesti eduskunnan käsittelyyn, olisi poliittinen keskusteluilmapiiri jo valmis. Onko tämä muutos todella se, mitä Suomi tarvitsee, vai onko tämä hallituksen tarkoituksellinen toiminta, joka johtaa pakkoliitoksiin ja pienempien kuntien tulevaisuuden epävarmuuteen?
Pienten kuntien huoli: Hankintalain ehdotettu muutos uhkaa palveluiden järjestämistä ja taloutta
Pienet kunnat ympäri Suomea ovat esittäneet huolensa hallituksen suunnittelemasta hankintalaista, jonka vaikutukset voivat olla erityisen vaikeita maaseudun kunnille ja harvaan asutuille alueille. Lakiehdotuksen mukaan sidosyksiköiden omistukselle asetettaisiin tiukempia vaatimuksia, erityisesti 10 prosentin vähimmäisomistusosuuden myötä, mikä pakottaisi useita kunnallisia yhteistyömuotoja muuttamaan toimintaansa
Pienten kuntien huolenaiheet:
- 1. Kustannusten nousu ja palvelutason heikkeneminen
Pienet kunnat pelkäävät, että volyymiedut katoavat sidosyksiköiden purkamisen myötä. Esimerkiksi ICT- ja palkkahallintopalvelut, jotka nykyisin hankitaan kustannustehokkaasti sidosyksiköiltä, muuttuisivat kalliimmiksi, jos ne olisi pakko tuottaa omana toimintana tai hankkia markkinoilta. - 2. Hallitseminen ja osaajapula
Pienillä kunnilla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta sidosyksiköiden omistajuuden ja palveluiden uudelleenjärjestelyihin. Esimerkiksi ICT-palveluiden kehittäminen ja pitkäjänteinen tuki on vaikeaa ilman alueellista yhteistyötä ja asiantuntijoita. Lisäksi pienissä kunnissa on pulaa asiantuntevasta työvoimasta, ja on epäselvää, löytyykö osaajia, jos palvelut siirtyvät markkinoille. - 3. Kustannusten ja hallinnollisen taakan kasvu
Lakimuutos lisää hallinnollista taakkaa, koska useiden sidosyksiköiden purkaminen ja kilpailuttaminen eri kunnissa tulee olemaan valtava työmäärä. Tämä rasittaa erityisesti pieniä kuntia, joilla ei ole resursseja tällaisen muutoksen läpiviemiseen. - 4. Sidosyksiköiden rooli maaseudulla
Sidosyksiköt ovat erityisen tärkeitä pienille ja harvaan asutuille alueille, joissa markkinaehtoiset palvelut eivät ole aina saatavilla. Esimerkiksi jätehuolto ja ruokahuolto voivat jäädä järjestämättä, jos sidosyksiköitä ei voida käyttää. Tällöin kunnilla voi olla vaikeuksia täyttää lakisääteiset velvoitteet. - 5. Syrjäseutujen eriarvoisuus ja kilpailukyvyn heikkeneminen
Pienet kunnat pelkäävät, että muutos aiheuttaa eriarvoisuutta eri alueiden välillä. Erityisesti syrjäseuduilla voi olla vaikeuksia saada vastaavaa palvelutasoa markkinoilta, mikä heikentäisi asukkaidensa elämänlaatua. - 6. Vaikutukset henkilöstöön ja asiantuntijaresursseihin
Muutos voisi vaikuttaa sidosyksiköiden henkilöstöön, mikä taas voi johtaa asiantuntijaresurssien vähenemiseen. Pienissä kunnissa sidosyksiköt ovat tärkeä työnantaja ja asiantuntemuksen keskittymä, ja asiantuntijat voivat siirtyä pois, jos rakenne muuttuu. - 7. Kunnan itsehallinnon vaarantaminen
Lakiehdotuksen myötä kunnallisen itsehallinnon, eli oikeuden päättää omista palveluista, katsotaan olevan vaarassa. Kunnat, jotka ovat tottuneet järjestämään palvelunsa sidosyksiköiden kautta, saattavat menettää mahdollisuutensa päättää itse, miten palvelut tuotetaan ja järjestetään. - 8. Taloudellinen kestävyys ja markkinoiden ehtojen heikkeneminen
Moni pieni kunta pelkää, että lakimuutos tekee kuntien taloudesta kestävämpää, mutta samalla palveluiden järjestäminen tulee kalliimmaksi. Tämä voi johtaa lisääntyneisiin veronmaksajan kustannuksiin ja heikentää pienten kuntien elinvoimaa
Pienet kunnat kamppailevat jo nyt taloudellisten ja resurssien puutteesta. Sidosyksiköihin suunniteltu kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus tekee tilanteesta entistä vaikeamman. Inhouse-yhtiöiden tarjoamat volyymiedut, yhteistyömahdollisuudet ja asiantuntemus ovat elintärkeitä erityisesti syrjäseuduilla, ja lakiehdotuksen seuraukset voivat olla kalliita ja hallinnollisesti raskaita. Pienten kuntien on tärkeää saada oma äänensä kuuluviin ja vaatia lakimuutokselle lisäselvityksiä ja tarkempia vaikutusarviointeja.
Suoria sitaatteja hankintalakiehdotusta kommentoivista lausunnoista:
”Esityksellä ei saavuteta yleisiä tavoitteita säästöistä ja kilpailun lisäämisestä etenkään pienissä kunnissa. Ehdotettu muutos aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia sekä toiminnallisia vahinkoja, erityisesti pienille kunnille, jotka menettäisivät sidosyksiköiden tarjoaman alueellisen yhteistyön edut ja tehokkuushyödyt. Kunnat ovat rakentaneen yhteystyössä toimintamalleja, joiden avulla on pystytty takaamaan tukipalveluiden järjestämisen. Kustannussäästöjä ei saavuteta, kun pienet kunnat joutuvat ostamaan hankintaosaamista. Uudistus tulee toteuttaa riittävän pitkän siirtymäkauden aikana ja vaikutuksia tulee arvioida toimialakohtaisesti. Lisäksi hankintalain sidosyksikköjen sääntelyyn liittyviä poikkeuksia tulee arvioida tarkasti.”
– Pelkosenniemen kunnan lausunto
”Vastaavia negatiivisia kustannusvaikutuksia syntyisi myös edellä mainittujen kirjasto-, jätehuolto- ja ruokahuoltopalveluiden uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Yhtiön omistajuuksien uudelleen järjestäminen, siihen liittyvä päätöksenteko ja sen valmistelu vievät aikaa ja siihen tarvitaan osaamista, jota pienissä kunnissa ja yhtiöissä ei ole.
Lisäksi muutostilanteet aiheuttavat ongelmia omaisuuden sekä vastuiden jaon suhteen. Kuntien sidosyksiköillä on erilaisia vastuita (esim. lainatakaukset ja ympäristövastuuvakuudet) jaettu omistusosuuksien suhteessa. Esim. Meri-Lapin alueen kuntien yhteisellä jätehuoltoyhtiöllä Perämeren Jätehuolto Oy:llä on omaisuutta on useita miljoonia etenkin infrassa (loppusijoitusalueet, jätevesienkäsittelylaitos, käsittely- ja varastohallit ja – kentät). Miten nämä jaetaan mahdollisissa yhtiöiden uudelleenjärjestelyssä?”
– Tervolan kunnan lausunto
”Esitetty vähimmäisomistusosuuden muutos on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä, ja se tulee koskettamaan jokaista kuntaa. Perusteellisesti tehty vaikutusten arviointi ja sen huomioiminen tulee olla edellytyksenä esityksen eduskuntaan viemiselle. Vaikutusarviointi tulee tehdä kuntien osalta vähintäänkin kuntaryhmittäin ja toimialoittain ottaen huomioon, että palveluiden järjestämisen edellytykset eroavat toisistaan alueittain, väestöpohjan mukaan sekä toimialoittain.”
– Mänttä-Vilppulan kaupungin lausunto
”Pienet kunnat kamppailevat jo nyt taloudellisten haasteiden kanssa, ja uudistus pahentaisi tilannetta entisestään. Riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat. Erityisesti pienissä kunnissa esimerkiksi ICT-kehittämisen mahdollisuudet ja jatkuvuus tulisivat kärsimään, koska ICT- ja hankintaosaaminen on joillakin alueilla nykyisellään keskitetty sidosyksiköihin, ei kuntiin. Kuntatoiminnan jatkuvuuden osalta on tärkeää, että esimerkiksi ICT:n tukipalveluissa ja kehittämisessä on pitkäjänteinen ote. Yhteistyö ja volyymiedut on tunnistettu ICT-toimialalla keskeiseksi neuvotteluvoimaksi suhteessa suuriin toimijoihin.
Suurille kaupungeille uudistus aiheuttaisi paljon työtä, vaikka niillä on lähtökohtaisesti osaamista ja resursseja palveluiden uudelleenjärjestämiseen. Suurten kaupunkien konsernirakenteet ovat monimutkaiset, joten esitetty muutos tietäisi muutoksia jopa joihinkin kymmeniin yhtiöihin kaupunkikohtaisesti.
Uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sidosyksiköiden henkilöstöön. Kansallisesti uudistus vaikuttaa tuhansiin työpaikkoihin. Maaseudulla sidosyksiköt ovat houkuttelevia työnantajia asiantuntija-alalla. Kunnista on siirtynyt osaajia sidosyksiköihin, ja niissä on paljon kuntien toimintaympäristön tuntevia asiantuntijoita”
– Mänttä-Vilppulan kaupungin lausunto
”Kunnilla on erilaiset resurssit, tarpeet ja mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen. Sidosyksiköiden kautta tuotetut tai hankitut palvelut ovatkin kunnille (etenkin pienemmille) taloudellinen ja kestävä tapa järjestää palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa.”
– Satakuntaliiton lausunto
”Muutoksen vaikutukset kuntakenttään ovat erittäin merkittävät. Mm. Kuntaliitto kantaa huolta erityisesti jätehuollon, ICT-alan ja ruokahuollon palveluiden järjestämisestä. Lisäksi talous- ja henkilöstöpalveluiden markkinan toimimattomuus on aito ongelma kilpailuttamisen näkökulmasta. Lakiesitys pakottaisi purkamaan useita satoja sidosyksikköyhtiöitä ympäri Suomen. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava. Jos kymmenet tai jopa sadat Suomen kunnat joutuvat samanaikaisesti kilpailuttamaan lähivuosina samat palvelut, tulevat markkinoiden resurssit loppumaan kesken ja palveluiden tuottamisen hinnat nousemaan.
Kunnilla on erilaiset resurssit, tarpeet ja mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen Suomen hyvin erilaisilla alueilla. Siksi myös sidosyksiköiden hyödyntämisessä palveluiden tuottamisessa on suurta vaihtelua. Etenkin pienet ja syrjäiset kunnat joutuvat muutoksen myötä vaikeaan tilanteeseen sekä
osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi. Sidosyksiköiden kautta tuotetut tai hankitut palvelut voivat olla pienille kunnille ainoa taloudellinen ja kestävä tapa järjestää palvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa.”
– Siuntion kunnan lausunto
”Muutos koskisi esimerkiksi jätehuoltoa, ICT-palveluita ja ruokahuoltoa. Isoin muutos tulisi ICT- palveluihin. Muutos vaikuttaisi niin, että joutuisimme itse tuottamaan ICT-palvelut tai hankkimaan ne kilpailutusten kautta. Tämä tarkoittaisi kustannusten rajua nousua. Lisäksi on hyvin epävarmaa, löytäisimmekö osaajia toteuttamaan palveluita kunnan omana toimintana tai toteuttamaan haastavat kilpailutusprosessit. Epävarmaa on myös se, kiinnostaako pienet kunnat toimijoita ja onko pienen kunnan omana hankintana mahdollista edes saada laadukkaita tarjouksia. Mikäli toimijoita eivät pienet toimeksiannot kiinnosta voidaan tarjoukset hinnoitella hyvin korkeiksi.
Vähimmäisomistusvaatimus aiheuttaisi taloudellista ja toiminnallista vahinkoa erityisesti pienissä, harvaanasutuissa kunnissa. Erityisen ongelmallista olisi järjestää kuntien kyber- ja tietoturva riittävällä tavalla, jos lakiesitys tulisi esitetyllä tavalla voimaan.”
– Ylitornion kunnan lausunto
”Verkosto toteaa, että esitetyllä muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia pienille kunnille erityisesti jätehuollon, ICT-alan ja ruokahuollon palveluiden järjestämisen osalta. Lisäksi talous- ja henkilöstöpalveluiden markkinan toimimattomuus on aito ongelma kilpailuttamisen näkökulmasta varsinkin pienissä kunnissa.
Kunnilla on erilaiset resurssit, tarpeet ja mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen. Siksi myös sidosyksiköiden hyödyntämisessä palveluiden tuottamisessa on suurta vaihtelua. Etenkin pienet ja kaukana kasvukeskuksista olevat harvaan asutun maaseutualueen kunnat joutuvat muutoksen myötä vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi. Erityisesti näillä em. alueilla sidosyksiköt ovat tärkeitä osaamiskeskittymiä, joilla on merkittävä rooli alueen kehittämisessä. Sidosyksiköiden kautta tuotetut tai hankitut palvelut voivat olla pienille kunnille taloudellinen ja kestävä tapa järjestää palvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Pienissä kunnissa osaaminen ja resurssit ovat rajalliset.
Pienet kunnat kamppailevat jo nyt taloudellisten haasteiden kanssa, ja uudistus pahentaisi tilannetta entisestään. Riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat. Erityisesti pienissä kunnissa esimerkiksi ICT-kehittämisen mahdollisuudet ja jatkuvuus tulisivat kärsimään, koska ICT- ja hankintaosaaminen on joillakin alueilla nykyisellään keskitetty sidosyksiköihin, ei kuntiin. Kuntatoiminnan jatkuvuuden osalta on tärkeää, että esimerkiksi ICT:n tukipalveluissa ja kehittämisessä on pitkäjänteinen ote. Yhteistyö ja volyymiedut on tunnistettu ICT-toimialalla keskeiseksi neuvotteluvoimaksi suhteessa suuriin toimijoihin.
Uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sidosyksiköiden henkilöstöön. Kansallisesti uudistus vaikuttaa tuhansiin työpaikkoihin. Pienissä kunnissa ja harvaan asutulla maaseudulla sidosyksiköt ovat houkuttelevia työnantajia asiantuntija-alalla. Kunnista on siirtynyt osaajia sidosyksiköihin, ja niissä on paljon kuntien toimintaympäristön tuntevia asiantuntijoita.
Lisäksi esitetty sidosyksiköiden käytön rajaaminen on yhteydessä varautumisen ja huoltovarmuuden kysymyksiin (tarkemmin kohdassa 7) sekä jätehuollon ja sen merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin, joilla olisi vaikutuksia kuntien mahdollisuuksiin huolehtia yhä yksityiskohtaisemmin säädetystä tehtävästä, jonka velvoitteista pääosa johtuu EU:sta.”
– Kuntaliiton pienten kuntien verkoston lausunto
”Lakiehdotus vaikeuttaa ja jopa vaarantaa kuntien lakisääteisten tehtävien asianmukaisen hoidon. Kunnan oikeus päättää palvelujensa järjestämisestä kuluu perustuslain 121 §:n mukaiseen kunnalliseen itsehallintoon.”
-Lapin liiton lausunto
”Uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat, mikä olisi pienelle kunnalla kestämätöntä.”
-Rautalammin kunnan lausunto
”Lainsäätäjä ei voi päättää näin taloudellisesti ja käytännössä merkittävästä muutoksesta tietämättä sen vaikutuksia, tosiasioihin perustuen.”
-Varkauden kaupungin lausunto
”Vaihtoehtona sidosyksiköiden pienentämiseen, kilpailun lisäämiseen sekä kustannusten pienentämiseen olisi nykyisen lainsäädännön valvonta ja väärinkäytöksiin puuttuminen. Esitys puuttuu oikeaan ja tunnistettuun ongelmaan, mutta työryhmämietinnössä hallituksen esitykseksi esitetty keino on kuin ampuisi tykillä kärpästä – kärpänen kuolee ja tavoite toteutuu, mutta haitta- ja tuhovaikutukset ovat valtavasti saavutettua hyötyä suuremmat. Toivakan kunta suosittelee valitsemaan oikeat työvälineet kulloisenkin ongelman ratkaisemiseksi, ja tässä tapauksessa tykkiä parempi työväline on kärpäslätkä.”
-Toivakan kunnan lausunto
”Esitys puuttuu oikeaan ja tunnistettuun ongelmaan, mutta työryhmämietinnössä hallituksen esitykseksi esitetty keino on kuin ampuisi tykillä kärpästä – kärpänen kuolee ja tavoite toteutuu, mutta haitta- ja tuhovaikutukset ovat valtavasti saavutettua hyötyä suuremmat. Toivakan kunta suosittelee valitsemaan oikeat työvälineet kulloisenkin ongelman ratkaisemiseksi, ja tässä tapauksessa tykkiä parempi työväline on kärpäslätkä.”
– Toivakan kunnan lausunto
”Mustankorkealla on 10 jätteenkuljetusurakkaa, joita kahta lukuun ottamatta jouduttaisiin rajaamaan uudelleen, mikäli Muurame (5,8 %) ja Toivakka (1,4 %) joudutaan irrottamaan yhtiöstä. Urakka-alueet on suunniteltu siten, että ne noudattavat maantieteellisiä rajoja, ei kuntarajoja. Näin on saatu järkevät urakkakokonaisuudet ja vähennettyä turhaa ajoa, mikä näkyy urakkahinnoissa. Tämä etu poistuu, jos yhtiötä aletaan pilkkomaan.
Toivakka pitäisi irrottaa Laukaan eteläisestä urakka-alueesta, kun se tulee kilpailutukseen tänä keväänä. Uusi urakka alkaa 1.10.2026 ja jatkuu 30.9.2031 saakka + kaksi optiovuotta. Laukaan eteläosa ja Toivakka, johon on liitetty myös Jyväskylän kaupungin Päijänteen ja Leppäveden itäpuolella olevia alueita, ovat muodostaneet järkevän urakka-alueen. Tämä kokonaisuus pitäisi purkaa ennen kilpailutusta ja jättää Toivakka urakan ulkopuolelle. Toivakka ei missään tilanteessa ole itsessään riittävän kokoinen urakka-alue (2400 asukasta), jotta sinne saisi järkevän hintaisia urakkatarjouksia jätekuljetuksiin. Kunnan tulisi kuitenkin kilpailuttaa jätekuljetukset itsenäisesti 1.7.2028 alkaen.
Kahden pienen kunnan, joilla ei ole edes yhteistä maarajaa (vesiraja keskellä Ristiselkää) ja joiden yhteinen asukasmäärä on vain n. 13 000 asukasta, ei ole mahdollista perustaa erillistä jätehuoltoyhtiötä ja tarjota samoja palveluja, kuin mitä ne saavat tällä hetkellä Mustankorkean osakkaana.
Esityksellä ei lisätä pienten tai keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia Toivakan jätehuollon osalta vaan häiritään pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia niillä palvelualoilla, joissa niillä on kysyntää ja toimintamahdollisuuksia. Mitä enemmän kunta joutuu maksamaan jätehuollosta, sitä enemmän kuntalaiset joutuvat maksamaan jätehuollosta ja tämä on pois sekä kunnan elinvoimatyöstä että kuntalaisten ostovoimasta, josta pienet ja keskisuuret alueen yritykset ovat riippuvaisia.
Toivakan kunta on äärimmäisen huolissaan esityksen vaikutuksista Toivakan kuntaan ja Toivakan kuntalaisiin. Jätehuollon osalta esityksen vaikutukset ovat dramaattiset ja palkkahallinnon tukipalvelun osalta esityksen tavoitteiden vastaiset.
Muutokset, sen kustannukset ja lisääntyvä hallinnollinen taakka kohdistuu erityisesti pieniin kuntiin, jotka ovat tällä hetkellä sidosyksiköissä pienemmillä omistusosuuksilla. Isommilla toimijoilla on enemmän vaihtoehtoja; ne voivat jatkaa omistajina nykyisissä sidosyksikköjärjestelyissä tai ottaa yhteisesti järjestetyt tukitoiminnot takaisin omaksi toiminnaksi. Jos isompi kunta tai hyvinvointialue on tehnyt valinnan järjestää kriittiset tukipalvelut itse tai sidosyksikköyhteistyössä, lakimuutos ei heidän osaltaan johda kilpailuttamiseen.”
-Toivakan kunnan lausunto
”Toivakan kunnan palkkahallinnon järjestämisen sidosyksikön kautta on ollut toimiva ja kustannustehokas ratkaisu. Jos Toivakan kunta olisi pakotettu pois Meidän It ja Talous Oy:n sidosyksikköpalveluista, vaihtoehtona olisi palkkahallinnon palvelun toteuttaminen omana palveluna tai sen hankkiminen ostopalveluna. Molemmat vaihtoehdot olisivat nykyistä ratkaisua tehottomampia ja kalliimpia ja lisäisivät merkittävästi hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sen sijaan, että normeja hallitusohjelman mukaisesti kevennettäisiin.”
-Toivakan kunnan lausunto
”MTK toteaa, että jäteyhtiöiden ja jätehuoltoviranomaisten toimintaa muuttavien ehdotusten osalta olisi tehtävä kattavampi maaseutuvaikutusten arviointi.”
– MTK:n lausunto
”Pienissä kunnissa paikalliset yrittäjät ovat usein olleet alihankkijoina in-house yhtiöille. Uudistuksen myötä alihankintarooli tulisi olla joustavasti mahdollista myös tulevaisuudessa. Riskinä on, että kun tarjouksien vaatimukset ja sopimusehdot tiukkenevat, niin pienten toimijoiden on haastavaa osallistua tai päästä osallisiksi kilpailutuksiin.”
-Rantasalmen yrittäjien lausunto
”Ehdotettu muutos aiheuttaisi merkittäviä ja peruuttamattomia taloudellisia ja toiminnallisia vahinkoja, erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille, jotka menettäisivät sidosyksiköiden tarjoamat alueellisen yhteistyön ja tehokkuuden hyödyt.”
–Mikkelin kaupungin lausunto
”Toteutuessaan esityksen mukaisena lainsäädäntö edellyttäisi kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden lopettamista ja mittavaa jätehuollon operatiivisten ja viranomaistehtävien uudelleenorganisoitumista, jotta 10 % vähimmäisomistusvaatimus saavutettaisiin kaikkien kuntien osalta. Muutos romuttaisi Suomeen kehitetyn modernin ja kehittyvän kunnallisen jätehuoltojärjestelmän.”
–Pornaisten kunnan lausunto
”Mutta kun on esitetty 10 % ehto sidosyksikön omistukselle, on se Enontekiön kunnan kaltaisille pienille kunnille erittäin vahingollinen. Se ei tule lisäämään säästöjä eikä myöskään esitettynä kasvata kilpailua. Ehdotettu 10 % omistusosuus johtaa pienten kuntien osalta kustannusten kasvuun ja myös hallinnollisesti se aiheuttaisi ylitsepääsemättömiä ongelmia.”
–Enontekiön kunnan lausunto
”Ehdotus uhkaa vaikeuttaa ja jopa vaarantaa lakisääteisten tehtävien asianmukaisen hoitamisen. Vähimmäisomistusosuudesta säätämällä rikotaan toimivat palveluiden yhdessä järjestämisen rakenteet. Todettakoon, että esimerkiksi jätealan nykyisen alueellisen yhteistyön taustalla on EU- ja kansallinen jätealan sääntely, jonka vaatimusten korkean tason saavuttaminen ja vaaditut infrastruktuuri-investoinnit ovat kannustaneet alueelliseen yhteistyöhön. Ja edelleen, esimerkiksi ICT-palveluiden keskittäminen sidosyksikköön on mahdollistanut palveluiden pitkäjänteisen kehittämisen ja osaavan hankintatoimen alueellisesti.”
–Lappeenrannan kaupungin lausunto
”Markkinoilta ostamisen sijaan kunnissa todennäköisesti järjestetään palveluita myös jatkossa sidosyksikkömuodossa, jonka lisäksi osa palveluiden järjestämisestä tullaan palauttamaan omaksi toiminnaksi.”
–Lappeenrannan kaupungin lausunto #hankintalaki -ehdotukseen https://buff.ly/4h3vGPz
”Pienemmät sidosyksiköt tai täysin omana toimintana järjestäminen nostaisi julkisen sektorin kustannuksia, ja nykyiseen nähden ostamisen määrä- ja skaalaedut menetettäisiin.”
–Lappeenrannan kaupungin lausunto
”Esitetyllä säätelyllä vaikeutetaan kuntien yhteistyötä ja yhteistä kehitystyötä sekä tuhotaan kuntien yhteisen kirjastojärjestelmää ylläpitävän yhtiön rakentamat palvelut eri kokoisille omistajakunnille. Asiantuntijoiden keskittämisellä sidosyksikköön on saavutettu merkittäviä kustannushyötyjä.”
–Koha-Suomi Oy:n lausunto
”Usean kunnan samanaikainen kirjastojärjestelmän kilpailutustarve viivästyttäisi kilpailutuksia kohtuuttomasti, jopa usean vuoden ajaksi. Kilpailutuksen viivästyminen lykkää uuden kirjastojärjestelmän hankintaa ja johtaa todennäköisesti tilanteeseen, jossa kunnilla ei ole mahdollisuutta ottaa käyttöön uutta kirjastojärjestelmää siirtymäajan puitteissa. Tällöin kunnat eivät pystyisi tarjoamaan lainkaan kirjastopalvelua kuntalaisille, eli lakisääteinen tehtävä jäisi täyttymättä useassa kunnassa. Esitetyn muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava ja vaikutukset tulevat olemaan negatiivisesti moninaiset.”
–Koha-Suomi Oy:n lausunto
”Johtaa todennäköisesti tilanteeseen, jossa kunnilla ei ole mahdollisuutta ottaa käyttöön uutta kirjastojärjestelmää siirtymäajan puitteissa. Tällöin kunnat eivät pystyisi tarjoamaan lainkaan kirjastopalvelua kuntalaisille.”
–Koha-Suomi Oy:n lausunto
”Kustannustehokkaat hankinnat perustuvat sidosyksiköiden ostamisosaamiselle, jonka ne kykenevät vielä pukemaan lainmukaisiksi hankinnoiksi. Omistusosuusvaatimus romuttaa nämä elementit pienten kuntien hankinta-arsenaalista, joka on jo nyt valmiiksi rajallinen. Hankintalain uudet ja ehkä vanhemmatkin tavoitteet jäävät de facto toteutumatta muiden desuetudojen tavoin eikä siinä valvovan viranomaisen kovistelu auta tilannetta.”
–Kivijärven kunnan lausunto
”Valtion tulee pakottaessaan kunnat irtisanomaan voimassa olevat hankintasopimukset 30.6.2027 mennessä sitoutua ottamaan vastuu kunnille ennen aikaisesta sopimusten päättämisestä aiheutuvista kuluista ja vaatimuksista.”
–Kivijärven kunnan lausunto
”Ähtärin kaupunki katsoo, että annetussa esityksessä on monia ongelmakohtia:
– Esitetty 10 prosentin vähimmäisomistusosuus ei ole tarkoituksenmukainen ja on vaikeasti toteutettavissa.
– Muutos kohtelee erikokoisia kuntia eriarvoisesti ja voi vaarantaa seudullisen yhteistyön.
– Ähtärin kaltaiselle pienelle kunnalle sidosyksiköt ovat tärkeitä osaamiskeskittymiä ja kustannustehokas tapa järjestää palveluja.”
– Ähtärin kaupungin lausunto
”Lakiesityksen tavoitteet ja päämäärät ovat sinänsä kannatettavia, mutta esitys ei saavuta näitä tavoitteita. Esitys aiheuttaa etenkin pienissä kunnissa suuren hallinnollisen paineen ja ne menettäisivät sidosyksiköiden tarjoaman hyödyn. Tämä haastaa erityisesti jätehuollon, ICT-alan ja ruokahuollon palvelujen järjestämistä. Lakiesitys asettaa Suomen harvaanasutut alueet eriarvoiseen asemaan ja puuttuu perustuslain määrittelemään kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen. On huomionarvoista, että lakiesityksen valmistelussa ei ole tehty lainkaan vaikutustenarviointia, vaan se on jätetty lausuntokierroksen varaan.”
–Haapaveden kunnan lausunto
”Ehdotettu sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva vaatimus on kohtuuton erityisesti pienten kuntien näkökulmasta. Ehdotus ei ole tarkoituksenmukainen eikä toteuttamiskelpoinen.
Rautavaaran kunta on nykyisellään ulkoistanut palkkahallinnon palvelut, ict-palvelut ja ateriapalvelut. Lisäksi jätehuollon palvelut tuottaa kuntien omistama yhtiö. Jos vähimmäisomistusta koskeva vaatimus toteutuisi, vaarantaa se Rautavaaran kunnan lakisääteiset palvelut, koska ymmärtääksemme yhtiötä voisisi omistaa enintään 10 omistajaa, kun vähimmäisomistus kullekin palveluita hankkivalle omistajalle olisi 10 %. On suuri epävarmuus, olisiko Rautavaaran kunta enää jatkossa näiden yhtiöiden omistajakunta ja näin ollen voisiko kunta hankkia palvelut yhtiöltä. Joissakin yhtiöissä on enemmän kuin kymmenen omistajaa, jotka hankkivat palveluita yhtiöstä. Tämä tarkoittaisi omistusjärjestelyiden muutoksia ja on ilmeinen riski, että Rautavaara ei voisi enää toimia omistajakuntana – varsinkaan 10 prosentin omistusosuudella.
Kun ajatellaan esimerkiksi palkka- ja taloushallinnon palveluita tai ict-palveluita, osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen syrjäiselle pienelle kunnalle, kuten Rautavaara, voi olla todella vaikeaa. Lisäksi pienen kunnan osalta sopiva henkilöstöresurssi esim. palkanlaskennassa on enintään yksi henkilötyövuosi. Tällöin sijaisuusjärjestelyitä ei voisi toteuttaa kunnan sisällä (vain sijaisuusjärjestelyiden vuoksi toisen henkilön palkkaaminen on kestämätön ratkaisu kuntatalouden näkökulmasta ja työtehtävien mielekkyyden näkökulmasta). Näiden palveluiden (mm. palkanlaskenta, ict) tuottaminen itse ei olisi järkevää riskienhallinnan näkökulmasta. Nykyisin (kun hankimme palvelun omistamaltamme yhtiöltä) osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa on aina myös poissaolojen aikana ja yllättäviin poissaoloihin varautuminen on helpompaa yhtiössä, joka tuottaa palveluita usealle omistajalle.”
– Rautavaaran kunnan lausunto
”Taustaa: Pienet kunnat ovat suurelta osin toimineet aikaisemmin keskuskeittiöperiaatteella myyden aterioita sairaanhoitopiirille, kuntien ja kuntayhtymien sote-yksiköihin sekä kuntien varhaiskasvatukselle ja kouluihin. Keskuskeittiötoiminnalla on saatu kustannustehokkuutta, osaamista, turvattu työvoiman saanti ja synergiaetu. Perustettaessa hyvinvointialueita, kuntalaki, hankintalaki ja laki hyvinvointialueista eivät ”keskustelleet keskenään”. Kunnille ei annettu muuta mahdollisuutta kuin perustaa in-house-yhtiöitä, että pienen kunnan ainoa keittiö voisi toimittaa ateriat hyvinvointialueen sote-yksiköihin ja kunnan varhaiskasvatukseen sekä kouluihin. Suurimmassa osassa pieniä kuntia keskuskeittiö sijaitsee sote-yksikön kiinteistössä tai yhteydessä. Vaihtoehtona oli rakentaa kuntaan toinen keittiö joko hyvinvointialueen tai kunnan toimesta. Rakentaminen tuo vain lisää kustannuksia tässä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa.
Hallitusohjelman tavoitteena on hankintojen kilpailun lisääntyminen hankintojen houkuttelevuuden ja markkinaystävällisyyden kautta. Valmistelutyötä tehdessä ei ole kuitenkaan tehty vaikutustenarviointia, jossa olisi tarkasteltu, mitä vaikutuksia lakiluonnos aiheuttaa palveluiden laatuun, hallinnollisiin ja toiminnallisiin kustannuksiin sekä huoltovarmuuteen. Lisäksi esityksessä ei ole otettu huomioon kuntakokoja, kuntien sijaintia ja käytännön toimintoja.
Sidosyksikkösääntelyn tiukentuminen (10 %) ei tuo säästöjä ja lisää kustannuksia . Maantieteellinen sijainti ja kunnan koko eivät houkuttele ulkopuolisia markkinoita ja paikallisten toimijoiden resurssit sekä julkisten ruokapalveluiden toimintaperiaatteiden tuntemus on vähäinen (esim. erilaiset suositukset). Kunnilla ei ole resursseja lisääntyvään hallinnolliseen työhön, esim. kilpailutusten osalta, myös erikoisosaaminen (elintarvikkeet) kilpailutuksen laadinnassa saattaa olla vähäistä.”
– Kokkaamo Ateriapalvelut Oy:n lausunto
”Koska palvelun tuottaminen itse ei etenkään palkkahallinnossa ja ict-palveluissa ole järkevää tai kannattavaa, jää jäljelle vaihtoehto ostaa palvelut markkinoilta, jolloin menetetään nyt yhtiöiden kautta saatu alueellisen yhteistyön tuoma synergiaetu. Esimerkiksi ICT-palveluiden keskittäminen sidosyksikköön on mahdollistanut palveluiden kehittämisen ja osaavan hankintatoimen alueellisesti. On äärimmäisen epätodennäköistä, että tällaisia palveluita tarjottaisiin täysin yksityiseltä sektorilta Rautavaaran kunnalle samaan hintaan, kuin ne nyt kyetään sidosyksiköltä hankkimaan.
Sidosyksikkö taas toteuttaa tyypillisesti omana toimintanaan vain sellaisia toimintoja, joita yksityinen markkina ei välttämättä ko. alueella tarjoa (esim. harvaan asutun seudun ruokahuolto, tai kunnan ärjestämisvelvollisuuden alainen jätehuolto).
Kunnilla on erilaiset resurssit, tarpeet ja mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen. Sidosyksiköiden kautta tuotetut tai hankitut palvelut ovat pienille kunnille taloudellinen ja kestävä tapa järjestää palvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Pienissä kunnissa osaaminen ja resurssit ovat rajalliset. Sidosyksikkönä toimivat yhtiöt ovat tärkeitä kuntien varautumisen näkökulmasta, koska palveluita on tuotettava myös silloin, kun se ei ole yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa. Markkinaehtoisten palveluntarjoajien saatavuus vaihtelee alueittain, ja loppukädessä kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös tilanteissa, joissa markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessakin tilanteessa olisi äärimmäisen riskialtista purkaa toimivia yhteistyön rakenteita. Erityisesti syrjäisemmillä alueilla ja pienissä kunnissa voisi muodostua myös haasteeksi saada vastaavaa palvelutasoa kilpailuttamallakaan.”
– Rautavaaran kunnan lausunto
