janerola

Hankintalakimuutos lisää julkista velkaantumista –Miljardien muutoskustannuksia ei ole budjetoitu

EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutunut Suomi ei ole budjetoinut hankintalakimuutoksen aiheuttamia muutoskustannuksia, vaikka ne suurella todennäköisyydellä lisäävät merkittävästi julkista velkaantumista. Kuntaliiton laskelma hankintalain muutoksen aiheuttamasta 0,6 miljardin euron lisälaskusta kunnille on vain osa lain kokonaislaskusta. Kustannuksia aiheutuu myös hyvinvointialueille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden omistamille inhouse-yhtiöille. Huomiotta ovat jääneet myös mahdolliset Lue lisää

janerola, sitten

Lainsäädännön arviointineuvosto: Hankinlakiehdotuksessa olennaisia puutteita

Hankintain esitysluonnosta tulee korjata lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista, neuvosto vaatii. Esitysluonnoksessa ei ole esitetty tutkimustietoa tai dataa kymmenen prosentin minimiomistuksen tueksi. Siinä tulisi myös olla suuntaa antava arvio esityksen hallinnollisesta taakasta aiheutuvista kustannuksista, neuvosto lausuu. Lausuntonsa 26. marraskuuta 2025 antanut lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos Lue lisää

janerola, sitten

Potilasturvallisuus vaarantuu ja hyvinvointialueiden kustannukset nousevat: 16 syytä torjua hankintalakiehdotus

Suomen hallituksen esitys kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksiköiden vähimmäisomistusrajan muuttamisesta herättää laajaa huolta vastuullisten tahojen keskuudessa. Hyvinvointialueiden ja kuntien ohella valtiovarainministeriö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja sosiaali- ja terveysministeriö esittävät voimakkaita kriittisiä näkemyksiä siitä, miten tämä lainsäädäntömuutos voisi vaikuttaa julkisiin hankintoihin, kustannuksiin ja ennen kaikkea potilasturvallisuuteen. Suunniteltu laki, joka rajoittaa sidosyksiköiden Lue lisää

janerola, sitten

800 miljoonaa euroa oli vasta hyvinvointialueiden ICT-perustamiskustannus

Kun hyvinvointialueet perustettiin, pelkän ICT:n pystytyskustannus oli 800 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hyvinvointialueille on tehty järjestelmien integrointia, uudelleen kilpailutuksia, muutoksia… Nämä yhteenlaskettuna pystytyskustannus on merkittävästi suurempi kuin 800 miljoonaa. Mikäli inhouse-toiminnan rajoitukset toteutuvat, edessä on aluksi nykyjärjestelmien purkaminen, joka maksaa vähintään puolet pystytyskustannuksesta. Sitten on edessä uusi pystytys – mutta Lue lisää

janerola, sitten
PK-yritykset suurin häviäjä jos inhouse-rajoitukset toteutuvat

PK-yritykset suurin häviäjä – jos inhouse-rajoitukset toteutuvat

Yli puolet inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee nykyään kilpailutettuna markkinoille. ICT-yhtiöissä osuus liikevaihdosta voi olla yli 70 prosenttia. Esimerkiksi ICT-alan inhouse-yhtiö Istekki Oy kilpailuttaa Suomessa toiseksi eniten ostoja Helsingin kaupungin jälkeen. Istekin toimitusverkosto-selvityksen mukaan yhtiön oman 1400 henkilöstön lisäksi se työllistää yli 1000 henkeä toimitusverkostossaan Suomessa – eli sen työllisyysvaikutus on yhteensä 2400 Lue lisää

janerola, sitten
JätehuoltoJätehuolto

Hankintalain muutos ei selkeytä kuntien elintärkeää jätehuoltojärjestelmää

Kunnilla on lakisääteinen vastuu asukkaidensa jätehuollosta, ja valtaosa kunnista järjestää sen yhteistyössä muiden kuntien kanssa muodostaen tehokkaita, paikallisiin tarpeisiin vastaavia kokonaisuuksia. Tämä yhteistoimintamalli on kunnille elintärkeä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala toteaa Helsingin Sanomissa. Kuntien yhteistoimintamalli mahdollistaa suurten investointien, kuten jätteenkäsittelyinfrastruktuurin, toteuttamisen. Ilman tätä yhteistyötä moni kunta ei pystyisi täyttämään jätehuollon Lue lisää

janerola, sitten
600 miljoonaa

Inhouse-rajoitusten pysyvä kustannusnousu jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa

Suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostavat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tulevat 3–5 miljardin muutoskustannukset. Luvuissa ei ole huomioitua YT-menettelyjen aiheuttamia kuluja. Kovaa vauhtia etenevät julkishallinnon yhteisyritysten, inhouse-yhtiöidenpilkkomiseen johtavat lakiuudistukset tulevat veromaksajille kalliiksi. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n kokoamien yrityskohtaisten laskelmien mukaan hallitusohjelmaan kirjattu Lue lisää

janerola, sitten
Hyvä uutisia

Hyviä inhouse-uutisia!

Yrityskyselyssä 73 prosenttia yrityksistä kertoi saaneensa uutta liikevaihtoa inhouse-yhtiöiden avulla! Deloitten ICT-hintavertailussa inhouse-yhtiö Istekki menestyi erinomaisesti! Saimaan tukipalveluiden sairaalaruoka saa ylistävää kansalaispalautetta! Hilmassa on yrityksillä joka arkipäivä mahdollisuus osallistua inhouse-yhtiön järjestämiin kilpailutuksiin. Verkko on pullollaan myönteisiä inhouse-uutisia. Tässä otos niistä. Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat Hilmassa joka arkipäivä Yksityiset yritykset voivat käytännössä joka Lue lisää

janerola, sitten

Kasvavan Vantaan kaupunginjohtaja: Inhouse-uudistus tuskin lisää pk-yritysten bisnestä

Toteutuessaan hallituksen kaavailema 10 prosentin minimiomistusraja inhouse-yhtiöille tuskin lisää suomalaisten pk-yritysten bisnestä, vahvassa kasvussa olevan Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen arvioi Kustoksen haastattelussa. Suuret toimijat todennäköisimmin muodostavat muuttuneessa tilanteessa uusia yhteisyrityksiä ja siirtävät toimintoja itselleen. Pienet kunnat joutunevat kaavailluissa inhouse-uudistuksissa ahdinkoon, Timonen pohtii. Vantaalla puolestaan syntyy uusia yrityksiä ennätystahtiin. Hallitusohjelmassa on Lue lisää

janerola, sitten