Eurooppaoikeuden professori varoittaa: Uusi hankintalaki voi rikkoa EU-oikeutta

Hallituksen esitys hankintalain muuttamisesta voi olla ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, varoittavat eurooppaoikeuden asiantuntijat tuoreessa lausunnossa. Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio ja vieraileva tutkija Kukka Kuusela arvioivat, että suunniteltu 10 prosentin omistusvaatimus sidosyksikköhankinnoissa saattaa rikkoa EU:n hankintadirektiiviä ja perusoikeusperiaatteita, kuten suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluja vaarantavat lyhyet siirtymäajat eivät vastaa oikeusvarmuuden periaatteen Lue lisää…

Lausunto hankintalain sidosyksikkösäännöksiä koskevasta omistusosuusvaatimuksesta (VN/4099/2024)

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorin Juha Raitio (OTT, VT) ja vierailevan tutkijan Kukka Kuuselan (asianajaja, OTT) kirjoittama lausunto. Lähdeviitteillä oleva versio on luettavissa pdf-muodossa (ks. artikkelin loppu). Huomautus: Lähdeviitteissä on paljon olennaista tietoa. Asian tausta Meiltä on pyydetty lausuntoa (AA Jouni Alanen, Asianajotoimisto Roihu Oy) siitä, voiko hankintalakiin lisätä muutoksen, jonka mukaan Lue lisää…

Vanhanen varoittaa osinkovoittojen valuvan ulkomaille – ilmiö vahvistuisi hankintalakiuudistuksessa

Valtioneuvos ja entinen pääministeri Matti Vanhanen muistutti Ylen haastattelussa, kuinka ulkomaiset sijoittajat hyötyvät suomalaisten pörssiyritysten tuloksista enemmän kuin kotimainen yhteiskunta. KKV puolestaan varoittaa kehityksestä, jossa monet toimialat keskittyvät suurille toimijoille. Usea hankintalain muutoksesta lausunnon antanut taho varoitti lain johtavan monien alojen keskittymiseen. Toteutuessaan hankintalaki tarkoittaisi julkishankintojen avulla tehtyjen voittojen valumista Lue lisää…

Laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta

Jyväskylän yliopiston inhouse-selvitykset eivät kestä tieteellistä tarkastelua – Aalto-professori: “Ilkeämielinen kutsuisi tätä pseudotieteeksi”

Jyväskylän yliopistossa laaditut selvitykset inhouse-yhtiöiden tehokkuudesta eivät täytä tieteellisen tutkimuksen peruskriteerejä eivätkä tarjoa minkäänlaista perustaa julkisten päätösten tekemiselle, toteaa laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta. Malmi on antanut arvion kahdesta julkaistusta “tutkimuksesta” Kustos ry:n, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kiertovoima ry:n pyynnöstä. Nämä tutkimukset ovat olleet keskeinen perustelu laajavaikutteisen hankintalain muutoksen edistämisessä. Lue lisää…

KKV varoittaa markkinoiden keskittymisestä suurille kv-yrityksille Hankintalakimuutos:: PK-yritysten ostosopimuksia purkautuu

Hankintalakimuutos: Pk-yritysten ostosopimuksia purkautuu ja bisnes kutistuu

Hankintalakimuutos tavoittelee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden pilkkomista ja toiminnan rajoittamista. Joissakin tapauksissa todennäköisempää on, että oikeushenkilö lakkaa olemasta. Se tarkoittaa, että olemassa olevat hankintasopimukset, esimerkiksi pk-yritysten kanssa purkautuvat – ja tulevat uudelleenkilpailutukseen. Lakiehdotuksen aiheuttama sopimusjuridinen kaaos on kokoluokaltaan ja kustannuksiltaan järisyttävä. Toteutuessaan hankintalakimuutos aiheuttaa tuhansia juridisia prosesseja joka Lue lisää…

Keskeisiä kysymyksiä vailla vastauksia hankintalakimuutoksessa

Keskeisiä kysymyksiä vailla vastauksia hankintalakimuutoksessa

Vailla varsinaisia vaikutusarviointeja edistyvä, noin 15 miljardin euron arvoiset julkisen hankinnan järjestelmät hajottava hankintakimuutos on monella tapaa kuin Yhdysvaltain tuontitullipäätös: Tehdään ensin ja katsotaan, mihin se johtaa. Lain tavoitteena on pilkkoa ja sivuuttaa julkishankintojen kukkaronvartijana ja palvelujen räätälöijänä omistajilleen kunnille ja hyvinvointialueille toimivat, yhteisomistetut sidosyksiköt eli inhouse-yhtiöt. Tässä lista muiden Lue lisää…

Hankintalain vaikitusten A-B-C

Hankintalakiehdotuksen vaikutukset: A-B-C

Mistä hankintalain muutoksessa on kyse? Vaikuttaako se niin kuin hallitusohjelmassa on linjattu? Mitkä ovat lakimuutoksen kustannukset? Kuka hyötyy – jos hyötyy? Tässä pikakurssi olennaisista lakimuutoksen jo tiedossa olevista vaikutuksista. Keskeisin 1.1.2026 voimaantulevaksi ehdotettu hankintalain muutos koskee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden eli inhouse-yhtiöiden pilkkomista ja niiden käytön rajaamista. Tämä Lue lisää…

Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

E2 Tutkimus analysoi hankintalakilausunnot – Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset. Lue lisää…

Julkisten hankintojen logiikka perustuu osakeyhtiölakiin. Inhouse-yhtiön 
tehtävä on minimoida julkishankinnan laskutus, ei maksimoida. Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat inhouse-yhtiöt valvovat veronmaksajan kokonaisetua.

Osakeyhtiölaki ohjaa inhouse-yhtiöt edistämään veronmaksajien etua – On valheellista väittää, että sidosyksiköiden käyttö on kilpailutusten kiertämistä

Osakeyhtiölaki määrittää, mikä on kunkin osakeyhtiön tavoite ja maali. Voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt ajavat osakkeenomistajiensa – kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion kokonaistaloudellista etua. Siksi sidosyksiköiden pirstomista ajavaa hankintalain muutosta vastustavat viranomaiset ja muut toimijat, joiden tehtävinä ja osakeyhtiölain velvoittamana on minimoida kansalaisille tuotettavien palveluiden laskutus. Kunnilla on jo nyt vapaus valita palveluntarjoajansa. Lue lisää…

607 lausuntoa hankintalaista: Täystyrmäys – jopa VNK, VM, PLM, STM, MMM ja YM vastustavat

Hankintalaki keräsi Lausuntopalvelu.fi -sivustolle peräti 607 lausuntoa. Vain NATO-jäsenyys, korona ja digitaalinen henkilöllisyys ovat saaneet enemmän lausuntoja palvelussa. 78 prosenttia vähimmäisomistukseen kantaa ottaneista lausunnonantajista vastustaa 10 prosentin omistusrajausta sidosyksiköille – niiden joukossa kunnat, hyvinvointialueet, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen Lue lisää…