Euroopan komissio on ottanut tutkittavakseen kantelut, jotka koskevat Suomen hankintalain sidosyksikkösääntelyä ja erityisesti siihen sisältyvää 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta. Kantelijat saivat komissiolta 12. tammikuuta 2026 ilmoituksen, että asia on otettu käsittelyyn.
EU-komission tutkittavakseen ottamat suomalaiskantelut voivat muodostua yhdeksi merkittävimmistä EU-oikeudellisista hankintalakiin liittyvistä kiistoista Suomessa vuosikymmeniin. Riidan ytimessä on kysymys siitä, voiko kansallinen lainsäätäjä asettaa sidosyksikölle kiinteän omistusrajan, vaikka EU:n julkisia hankintoja koskeva direktiivi perustuu määräysvallan kokonaisarvioon eikä prosenttirajaan.
Jos Euroopan komissio tai lopulta EU-tuomioistuin katsoo Suomen sääntelyn olevan ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, seurauksena voi olla hankintalain muuttaminen tai säännöksen jättäminen soveltamatta kansallisissa tuomioistuimissa.
Kiistan ydin: 10 prosentin omistusvaatimus
Suomen hankintalain uudistuksessa ehdotetaan, että hankintayksikön tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia sidosyksiköstä voidakseen järjestää palveluita ja kilpailutuksia sidosyksikön kautta.
EU-oikeudessa sidosyksikkö, niin sanottu inhouse-yhtiö, on kuitenkin määritelty toisin. Julkisia hankintoja koskeva direktiivi 2014/24/EU sallii kilpailuttamatta jättämisen silloin, kun hankintayksikkö käyttää yhtiöön vastaavaa määräysvaltaa kuin omiin yksiköihinsä ja yhtiö toimii pääosin omistajiensa hyväksi.
Direktiivi ei sisällä kiinteää omistusprosenttia. Tulkinta perustuu kokonaisarvioon määräysvallasta.
Kantelijoiden mukaan Suomen ehdottama 10 prosentin raja poikkeaa tästä mallista ja voi siksi olla ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
Mitä tapahtuu Suomessa, jos EU-oikeus on ristiriidassa lain kanssa
EU-oikeuden keskeinen periaate on sen etusija kansalliseen lainsäädäntöön nähden.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että:
- kansallinen tuomioistuin voi jättää ristiriitaisen lain soveltamatta
- asia voi edetä markkinaoikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen
- sekä markkinaoikeus (MO) että korkein hallinto-oikeus (KHO) voivat pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta
Jos EU-tuomioistuin katsoo säännöksen EU-oikeuden vastaiseksi, Suomen on muutettava hankintalakia.
EU on muuttanut Suomen lainsäädäntöä ennenkin
EU-oikeus on useissa tapauksissa johtanut suomalaisen lainsäädännön muuttamiseen.
- Juomapakkausjärjestelmä. Suomen juomapakkausjärjestelmä joutui EU-oikeudelliseen tarkasteluun, koska sen katsottiin syrjivän ulkomaisia panimoita. Sääntelyä jouduttiin muuttamaan EU-oikeuden mukaiseksi.
- Muovijätedirektiivi. EU on käynnistänyt rikkomusmenettelyjä Suomea vastaan myös esimerkiksi muovijätedirektiivin täytäntöönpanon viivästymisen vuoksi.
- Verosääntely. Komissio on puuttunut myös Suomen verolainsäädäntöön tapauksissa, joissa kansallisen sääntelyn on katsottu voivan rajoittaa EU:n sisämarkkinoiden vapauksia.
Miksi tapaus voi olla poikkeuksellisen merkittävä
Sidosyksikköjärjestelmä on keskeinen osa Suomen kuntien ja hyvinvointialueiden palvelutuotantoa. Sen kautta järjestetään esimerkiksi:
- jätehuoltoa
- ruokapalveluja
- ICT-palveluja
- logistiikkaa ja hankintapalveluja
Jos EU-oikeus pakottaa muuttamaan omistusrajaa koskevan sääntelyn, vaikutus ei koskisi vain yhtä lakipykälää. Se vaikuttaisi koko tapaan, jolla julkiset toimijat järjestävät yhteisiä palveluyhtiöitä.
Siksi komission tutkinta voi muodostua yhdeksi merkittävimmistä EU-oikeudellisista hankintalain kiistoista Suomessa pitkään aikaan.
EU:n hankintadirektiivit muuttuvat
EU:n komissio korostaa, että EU:n julkisia hankintoja koskevaa oikeudellista kehystä todennäköisesti tarkistetaan lähitulevaisuudessa. ”Tässä vaiheessa ei ole mahdollista esittää tarkkaa säännöstä uusista määräyksistä. EU:n hankintadirektiivit muuttuvat pian”, EU-komissio vastasi asianajotoimisto Roihun asianajaja Jouni Alasen tiedusteluun aiheesta. ”Myös tämän takia 10 prosentin omistusvaatimuksen mukaan ottaminen hankintalakiin olisi lyhytnäköistä, koska direktiiviuudistuksen jälkeen kyseinen vaatimus voidaan joutua poistamaan”, Alanen toteaa.
Lähteet:
- European Commission / Complaint to the European Commission: Complaint concerning Finland’s Procurement Act and 10 % ownership requirement
- ICLG: Public Procurement Laws and Regulations Finland 2026
- Lieke Attorneys: Reform of the Finnish Public Procurement Act submitted to Parliament
- Krogerus Attorneys: Proposed amendments to Finland’s public procurement rules
- FEAD: European Court confirms interpretation of in-house procurement rules
- Recycling Today: Finland faces EU court action for violating packaging directive
- Osborne Clarke: EU legal action over Single-Use Plastics Directive implementation
- Taxand: Finland tax rules and EU freedom of establishment case
- EUR-Lex: Directive 2014/24/EU on public procurement
- Uusiouutiset: Jouni Alanen: EU-oikeus huomioon
- EU-komissio: EU:n hankintadirektiivimuutoshanke (https://commission.europa.eu/document/e6cd4328-673c-4e7a-8683-f63ffb2cf648_en [sivu 11] ja https://eu-mayors.ec.europa.eu/en/calls/commission-seeks-views-revision-public-procurement-directives).
