Syksyllä eduskuntaan etenevä lakiuudistus rajoittaisi kuntien inhouse-yhtiöiden käyttöä, vaikka sen vaikutuksista ei ole esitetty kunnollisia laskelmia Helsingin Sanomat raportoi. Vastassa ovat lähes kaikki muut kuin elinkeinoelämä. Lehden pääkirjoitus nostaa esiin huolen, että sidosyksiköille suunniteltu 10 prosentin miniminomistus ajaa pienet kunnat pahaan talousahdinkoon ja hankintaosaamispulaan.

Helsingin Sanomat kuvaa ”yleisen edun” vastaisen lakihankkeen vääjämätöntä etenemista 9. heinäkuuta julkaistussa artikkelissa.

Hallituksen suunnitelma julkisia hankintoja koskevan hankintalain uudistamiseksi on saanut poikkeuksellisen kovaa arvostelua – ei vain kunnista ja hyvinvointialueilta, vaan myös valtiovarainministeriöltä ja useilta muilta ministeriöiltä, Helsingin Sanomat raportoi 9. heinäkuuta julkaistussa artikkelissa. Valtiovarainministeriön mukaan lakiesityksessä on yksinkertaisesti ”sivuutettu yleinen etu”. Lehden pääkirjoitus 12. heinäkuuta vaatiikin, että ”hankintalaissa pitää olla joustoa”.

Kyseessä on miljardien eurojen markkina. Vuonna 2024 julkisia hankintoja tehtiin 38,3 miljardin euron edestä, ja jopa 60 prosentissa kilpailutuksia oli korkeintaan kaksi tarjoajaa. EK, Suomen Yrittäjät ja ohjelmisto- ja terveyspalvelualojen järjestöt ajavat uudistusta eteenpäin.

Uusi työministeri Matias Marttinen (kok) on tehnyt hankintalain läpiviennistä ministerikautensa päätavoitteen. Marttinen aloitti toukokuussa ja ajoi asiaa jo kansanedustajana. Vuonna 2023, heti kun elinkeinoelämä pyysi KKV:tä tutkimaan Sarastian tapausta, Marttinen vaati tiukennuksia inhouse-yhtiöiden käyttöön.

Satojen lausuntojen murskatuomio

Lakiesitystä valmistellut työ- ja elinkeinoministeriö keräsi alkuvuodesta peräti 630 lausuntoa – harvinaisen korkea määrä. Lausujat eivät kritisoineet julkisten hankintojen säästölinjaa, mutta sen toteutustapa tyrmättiin laajasti.

Keskeinen ongelmakohta on inhouse-yhtiöiden 10 prosentin vähimmäisomistusraja. Tämän rajan alle jäävät omistajat eivät saisi enää ostaa palveluita kilpailuttamatta. Monet pienet kunnat ja hyvinvointialueet menettäisivät mahdollisuuden ostaa aiemmin käyttämiltään, omistamiltaan palveluyhtiöiltä.

Ministeriöiden mukaan raja on keinotekoinen. ”Normimuutos ei huomioi kaikkia käytännön tilanteita, toimialoja tai erikokoisia kuntia”, totesi valtioneuvoston kanslia, eli pääministerin oma ministeriö. Myös maa- ja metsätalousministeriö, liikenneministeriö ja puolustusministeriö pelkäävät esityksen lisäävän kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.

Sarastia-tapaus taustalla – nyt lakia kiristetään kaikilta

Lakiesityksen taustalla kummittelee tapaus Sarastia: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue osti 0,04 prosentin osuudella palveluita suoraan Sarastialta ilman kilpailutusta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja myöhemmin markkinaoikeus totesivat tämän olevan lain kiertämistä – ja että määräysvalta vaatii muutakin kuin mikroskooppista osakkuutta.

Tämän yksittäisen tapauksen vuoksi koko inhouse-kenttä ollaan nyt repimässä auki.

Yhtiöt ja kunnat iskevät vastaan – ”Joudumme irtisanomaan kymmeniä sopimuksia”

Kuopiossa toimiva Istekki, julkinen inhouse-ICT-yhtiö, on yksi suurimmista uudistuksen kärsijöistä. Yhtiön toimitusjohtaja Lasse Koskivuori varoittaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että lakimuutos johtaa kymmenien kriittisten tukipalvelusopimusten purkamiseen.

”Emme voi tuottaa palveluita enää laboratorioille, pesulalle, ruokahuollolle tai taloushallinnolle, vaikka olemme tehneet niin vuosia. Meidän henkilöstö hoitaa kaiken – asiakkaalla ei ole omaa henkilöstöä”, Koskivuori sanoo HS:lle. Kyseiset palvelut joudutaan kilpailuttamaan ja ostamaan markkinoilta – todennäköisesti kalliimmalla.

Elinkeinoelämä tyytyväinen – vaikka säästöjä ei näy missään

Vaikka Orpon hallitusohjelmassa linjattiin, että 10 prosentin omistusraja tulee huomioida ”yleinen etu edellä”, lakiesitys ei tätä tee.

Valtiovarainministeriön lausunto on suorasukainen: ”Esityksen perusteella ei voi arvioida, lisääntyvätkö vai vähentyvätkö julkiset menot.”

Myös KKV antoi poikkeuksellisesti eriävän mielipiteen työryhmän mietintöön. Virasto varoitti, ettei uudistus välttämättä tuota veronmaksajille säästöjä lainkaan. Erityisesti pienet kunnat ja hyvinvointialueet, joilla ei ole omaa tuotantoa, joutuvat ostamaan markkinoilta kalliimmalla.

KKV ehdotti mahdollisuutta joustaa 10 prosentin säännöstä pienissä kunnissa, jos selviä kustannushyötyjä olisi saavutettavissa – mutta hallitus ei aio sisällyttää tätä lakiin.

Konsulttiselvitys pimennossa

Koska kritiikki vaikutusarvioiden puutteesta oli kova, TEM palkkasi kansainvälisen konsulttijätti PwC:n tekemään erillisen talousselvityksen, Helsingin Sanomat kertoo. PwC:n oli määrä analysoida muun muassa lisäkustannuksia kunnille ja siirtymäajan vaikutuksia. Selvitystä ei ole julkaistu.

Istekin Koskivuori osallistui PwC:n haastatteluun, mutta kokemus jäi laihaksi. ”Se oli sellainen rupattelutilaisuus”, hän kuvailee HS:lle.

Uudistus eduskuntaan syyskuussa – vaikka valmistelu ontuu

Hallituksen linja on kuitenkin selvä: 10 prosentin sääntö tulee, joustoja ei ole luvassa. ”Pienet kunnat voivat joutua oikeasti pulaan, jos niiden pitäisi järjestää palvelut nopeasti toisin”, HS:n pääkirjoitus muistuttaa. ”Jonkilainen jousto kymmenen prosentin sääntöön pitäisi olla”, lehti vaatii. Hankintalakiesitys aiotaan tuoda eduskuntaan heti istuntokauden alussa, viikolla 37. Päätös tehdään siis ennen kuin julkisuuteen on edes julkaistu vaikutusarviot – ja vaikka sekä valtiovarainministeriö että pääministerin kanslia katsovat, että esitys ei noudata hallitusohjelman omaa periaatetta yleisestä edusta. ”Hankintalain on tarkoitus säästää rahaa ja tuottaa parempia palveluja. Jos näin ei käy, laki on epäonnistunut”, lehden pääkirjoitus toteaa.

Lue lisää: