Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamista ajavien tahojen voimakkaasti esillä pitämä, Jyväskylän yliopiston nimissä julkaistu raportti ei kestä kriittistä tarkastelua. Raportti ei ole läpäissyt tieteellistä vertaisarviointia. Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua. Esimerkiksi Seure Henkilöstöpalveluiden henkilöstöksi väitetään 15.000:tta, kun vuonna 2023 se oli 258. Mikä on siis on tämän tutkimuksen motiivi ja rahoitus?
”Jyväskylän yliopiston nimissä on julkaistu valitettavan keskeneräinen, mutta laajasti huomiota saanut jakolaskuharjoitus, jota koen tarpeelliseksi oikaista inhouse yhtiöitä koskevien tehottomuusväitteiden osalta”, Meidän talous ja IT Oy:n (Meita) toimitusjohtaja ja inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n puheenjohtaja Salli Kortelainen toteaa. ”Mielelläni toki ottaisin ilman kritiikkiä vastaan tämän Meitasta raportilla esitetyn johtopäätöksen”, Kortelainen kertoo.
LAINAUS JYVÄSKYLÄ YLIOPISTON RAPORTISTA:
”Meitan työvoiman tuottavuus on parempi, kuin yksityisen yrityksen työvoiman tuottavuus. Yritys osoittaa erinomaista kannattavuutta ja tehokasta henkilöstökulujen hallintaa. Suhteellinen velkaantumisaste on alhainen, mikä viittaa vahvaan taloudelliseen asemaan.”
”Koko tutkimuksen kysymyksenasettelu on kuin vertaisi lautoja ja nauloja valmiiseen rakennukseen.”
– Meidän talous ja IT Oy:n toimitusjohtaja Salli Kortelainen
Kortelainen oudoksuu koko raportin lähtökohtaa. ”Valitettavasti käytetty aineisto eikä sillä tehty jakolasku kaavalla liikevaihto jaettuna henkilöstömäärällä ole kysymysasetteluun nähden validia – raportti ei ole myöskään läpäissyt tieteellistä laadunvarmistusta”, Kortelainen muistuttaa. ”Yliopisto on kertaalleen poistanut julkaisun sen keskeneräisyyden vuoksi, joten erikoiselta sattumalta tuntuu, että samansisältöinen raportti julkaistiin nyt uudelleen, kun sidosyksiköitä koskevaa lakiuudistusta odotetaan lausuntokierrokselle”, hän ihmettelee.
”Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua.”
– Seure Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Anu Tuomolin
Vertailussa on mukana myös vuonna 1990 perustettu Seure Henkilöstöpalvelut Oy, jonka yhteisomistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, HUS, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Yhtiön avoimesti saatavana olevaa dataa on katsottu väärin: henkilötyövuosien määrä on tulkittu olevan vuonna 2023 peräti 15.000, joka tekisi siitä Suomen toiseksi suurimman työnantajan heti S-ryhmän jälkeen. Tämä ei siis pidä paikkaansa. Kuka tahansa saa verkkohaulla heti tietoonsa, että Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n liikevaihto oli vuonna 2023 181,8 miljoonaa euroa ja se työllisti tuolloin 258 henkilöä – ei suinkaan 15.000:ta, joka antaa aivan vääristyneen tunnusluvun. On sitten kokonaan toinen keskustelu, kertooko tämä vertailutapa inhouse-yhtiön ja yksityisen välillä yhtään mitään. ” Seuren kohdalla on tehty johtopäätöksiä ja suosituksia täysin väärän datan perusteella”, Seure Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Anu Tuomolin toteaa. ”Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua”, Tuomolin ihmettelee.
”Vastaavia verrokkiyhtiöitä löydy markkinatoimijoista.”
Kun tutkija tuli elokuussa 2024 ensimmäistä kertaa kesken kirjoitustyönsä julkisuuteen raporttihavainnoistaan, hän sai muun muassa inhouse-yhtiöiltä palautetta sen ilmeisistä tuloksia vääristävistä peruslähtökohdista. Nämä lähtökohdat eivät ole hankkeen edetessä korjaantuneet. ”Inhouse yhtiöt ovat usein monialaisia yhtiöitä, joka Meitan tapauksessa tarkoittaa sitä, että toteutamme samassa yhtiössä sekä ICT – että talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita eikä vastaavia verrokkiyhtiöitä löydy markkinatoimijoista”, Kortelainen kertoo. ”Meitan koko liikevaihto, mukaan lukien ICT, on laskuharjoituksessa huomioitu taloushallinnon toimialaan.”
”Inhouse-yhtiöt eivät tavoittele voittoa eli liikevaihdon suuruus
ei ole ylipäätään validi tehokkuusmittari.”
Inhouset kilpailuttavat markkinoilta keskimäärin yli puolet liikevaihdostaan ja integroivat nämä asiakkaille yhden luukun palvelukokonaisuudeksi. ”Käytännössä raportilla on verrattu lautoja ja nauloja valmiiseen rakennukseen”, Kortelainen ihmettelee. ”Olennaista on myös huomioida, että inhouse-yhtiöt eivät tavoittele voittoa eli liikevaihdon suuruus ei ole ylipäätään validi tehokkuusmittari.”
Raportilla inhouse yhtiöt on mainittu nimeltä, mutta kussakin toimialakategoriassa on huomioitu vain yksi, anonyymi markkinatoimija. ”Johtopäätöksiä on vedetty kovin laajasti tämän yhden toimijan liikevaihdosta, jonka todellista toimintakenttää – tai valintaperusteita vertailuun – ei ole mahdollista todentaa”, Kortelainen huomauttaa. Esimerkiksi ICT:n osalta raportissa on vertailtu ICT- infra ja tukipalveluiden tuottajia yksittäiseen ohjelmistoyhtiöön, jotka ovat eri toimialoja.
”On perusteltua selvittää tutkimuksen rahoitusta ja motiiveja.”
Raportilla viitataan myös inhouse yhtiöiden tietojen heikkoon saatavuuteen. ”Esimerkiksi Meitan asiakirjat ja tilinpäätökset löytyvät kaikki verkkosivuiltamme ja ovat avoimesti hyödynnettävissä. Olen myös itse tarjoutunut haastateltavaksi ja toimittamaan tietoja”, Kortelainen toteaa.
Hänen mukaansa tämän tapauksen tutkimuseettinen tarkastelu on erittäin tärkeää, sillä jo raportin elokuussa julkistettuja keskeneräisiä tuloksia on käytetty jo ministeritasolla keskeisenä argumenttina kuntien ja hyvinvointialueiden hankintaketjujen täydelliseen uudelleenjärjestelyyn ja arvioiden mukaan miljardeja euroja maksavaan hallintoremonttiin.
”Onko tässä todella kyse puhtaan akateemisesta prosessista vai lainsäädäntöön vaikuttamiseen pyrkivästä tilaustutkimuksesta, jossa ei edes pyritä tieteellisen totuuden selvittämiseen”, Kortelainen kysyy. ”Koska karkeidenkaan virheiden korjaaminen ei ole tutkijoita kiinnostanut, virheelliset tiedot on julkaistu uudelleen, on perusteltua selvittää tutkimuksen rahoitusta ja motiiveja”, Kortelainen sanoo.
