Hallitusohjelmassa on hyvä ja kannatettava tavoite parantaa julkisen sektorin tehokkuutta, vahvistaa alueellista elinvoimaa sekä edistää yrittämisen edellytyksiä. Käytännössä kaikki minimiomistusta vastustavat lakilausunnot kannattavat näitä lain tavoitteita. Laajoja ongelmia aiheuttaa 10%:n minimiomistusvaatimus sidosyksiköissä. Kun hyvää tavoitetta edistetään väärällä keinolla, muutos voi olla tavoitteisiin verrattuna hyvinkin kielteinen. Juuri näin tapahtuu, mikäli 10%:n minimiomistusraja sidosyksiköissä etenee laiksi.
1) Kukaan ei ole esittänyt laskelmaa, joka osoittaisi muutoksen olevan taloudellisesti kannattava. Hankintalain muutos aiheuttaa jopa hallituksen oman esityksen mukaan enemmän kustannuksia kuin toisi arvioituja säästöjä. Se leikkaa palveluita sekä hyvinvointialueilla että kunnissa. Valtio ei ole antamassa kompensaatiota lakimuutoksen aiheuttamista muutoskustannuksista, vaikka hyvinvointialueille näin luvattiin hallitusohjelmassa.
2) Lakimuutos aiheuttaa merkittäviä kyberturvariskejä Suomelle. Tämäkin on kuvattu laajasti hankintalakiesityksessä ja silti muutosta ollaan toteuttamassa. Valtion kyberturvallisuusjohtajan mukaan muutos vaarantaa merkittävästi julkisen puolen kyberturvallisuutta ja lisäksi vielä merkittävästi korkeampaan hintaan.
3) Useiden selvitysten mukaan hankintalakiesitys on perustuslain vastainen. Tähän ovat kunnat ja asiaan perehtyneet professorit useassa yhteydessä vedonneet, turhaan.
4) Aluetalouden supistuminen ja pienten kuntien köyhtyminen säteilevät myös julkisiin palveluihin ja työpaikkoihin. Kuten KKV varoittaa, hankintalakimuutos keskittää markkinoita suurille toimijoille. Menettäjinä ovat paikalliset pk-yritykset. Nykyään inhouse-yhtiöt kilpailuttavat hankintoja 50–75 % liikevaihdostaan. Inhouse-yhtiöiden hankinnat ovat jo nyt omistajien puolesta tehtyjä yhteishankintoja. Inhouse-yhtiöt eivät ole vain yhteiskilpailuttajia, vaan räätälöivät palvelut asiakasomistajilleen ja vastaavat niistä koko sopimuskauden. Lakimuutoksen jälkeen inhouse-yhtiöt purkavat tuhansia sopimuksia markkinatoimijoiden kanssa. Tilalle tulevat kansainväliset toimijat, jotka eivät paikallista alihankintaa tarvitse.
5) Markkinoiden keskittyessä kansainvälisille toimijoille työpaikat ja verotuloeurot katoavat aluetalouksista, paikalliset pk-yrittäjät menettävät suuria asiakkuuksia ja osingot valuvat ulkomaille. Lisäksi hinnat nousevat voimakkaasti. Tämä kaikki käy ilmi muun muassa KKV:n markkinaselvityksistä lääkäri- ja eläinlääkäripalveluissa (2024).
6) EU päivittää parhaillaan hankintoihin liittyviä direktiivejä. Ne voivat muuttaa merkittävästi kansallista säätelyä, kuten tuore EU-komission päätös inhouse-yhtiöiden ulosmyynnistä osoittaa.
7) Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan hankintalakiehdotuksessa on olennaisia puutteita; muun muassa vaikuttavuuslaskelmat puuttuvat. Vastuullinen päättäjä tekee tarvittavat vaikuttavuusarviot ennen päätöksiä.
8) EU-komissio käsittelee parhaillaan lakiesityksestä tehtyjä kanteluita.
Artikkelia on päivitetty 8.2.2026, sen jälkeen kun lopullinen hallituksen hankintalakiesitys julkaistiin 5.2.2026.
Lue lisää:
- Hankintalakiesitys HE 2/2026 (lopullinen versio, julkaistu 5.2.2026)
- Selvitys: Hankintalain uudistamisesta satojen miljoonien kustannukset kunnille – Huoli huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta nousee
- Valtioneuvosto: Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta hankintalain muuttamisesta
- KKV: Johtaja Sanna Syrjälä, KKV: Eläinlääkärimarkkinoiden keskittyminen – Miksi otto-oikeus olisi tarpeen?
