Laboratoriopyyntöjen ja tulosten tulee siirtyä hoitoyksikön ja laboratorion välillä saumattomasti ja turvallisesti 24/7, myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Hankintalain suunniteltu muutos pirstaloisi nykyisen laboratoriotoimintojen mallin ja hajauttaisi vastuut häiriötilanteissa, vaarantaen potilasturvallisuuden, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajat sekä NordLabin tai ISLABin johtajat kirjoittavat Kalevassa.
NordLab ja ISLAB tuottavat näytteenotto- ja laboratoriopalvelut pohjoisen ja itäisen Suomen hyvinvointialueille, yhteensä yli miljoonalle suomalaiselle. Nämä hyvinvointiyhtymät on perustettu turvaamaan laboratoriotoiminnan vaatima osaaminen, henkilöstö ja laatu koko toiminta-alueella.
Laboratoriot toimivat terveyspalvelujen yhteydessä yliopistosairaaloista sote-pisteisiin. Laboratoriopalveluiden välttämättömät tukitoiminnot, kuten ICT, väline- ja laitehuolto, logistiikka, keskusvarastot sekä työvaate- ja siivouspalvelut, tuotetaan nykyisin yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Luonnoksen mukainen hankintalaki johtaisi siihen, että laboratoriot eivät voisi enää hyödyntää näitä yhteisiä tukipalveluja, vaikka toimimme saumattomasti samoissa tiloissa ja samojen potilaiden äärellä.
”Laboratoriopyyntöjen ja tulosten tulee siirtyä hoitoyksikön ja laboratorion välillä saumattomasti ja turvallisesti 24/7, myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.”
Ongelman muodostaa hankintalakiluonnoksessa esitetty kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus sidosyksiköissä ja sen oheen kaavailtu kirjaus, jonka mukaan NordLabin tai ISLABin kaltainen useamman hyvinvointialueen omistama sidosyksikkö ei saa ostaa palveluja omistajiltaan tai sisar-sidosyksiköiltä. Näytteenotto- ja laboratoriopalveluille tulisi rakentaa erilliset, päällekkäiset tukipalvelut. Tämä on kallista ja tehotonta, nostaa kustannuksia ja pirstoo kriittisen ICT-ympäristön.
Laboratoriopyyntöjen ja tulosten tulee siirtyä hoitoyksikön ja laboratorion välillä saumattomasti ja turvallisesti 24/7, myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Nykyisellään tämä on varmistettu niin, että NordLab ja ISLAB tukeutuvat hyvinvointialueiden kanssa samaan suojattuun runkoverkkoon ja muuhun tietoturvalliseen infraan. Yhteinen tietoturvavalvomo huolehtii turvallisuudesta 24/7.
Luonnoksen mukainen hankintalaki pirstaloisi nykyisen mallin ja hajauttaisi vastuut häiriötilanteissa. Käyttökatkojen ja integraatiovikojen todennäköisyys kasvaisi ja huoltovarmuus heikkenisi – aivan väärä suunta nykyisessä turvallisuustilanteessa.
NordLab toimii 74 toimipisteessä Perhosta Utsjoelle. Pitkät välimatkat ja harva asutus tarkoittavat, ettei yksityinen kapasiteetti kata kaikkia kriittisiä palveluja. Sama realiteetti koskee ISLABin aluetta Itä-Suomessa. Siksi yhteiset sidosyksikköratkaisut ovat välttämättömiä – ei etuoikeus, vaan edellytys peruspalvelujen turvaamiselle.
Me ISLABissa ja NordLabissa kannamme päivittäin vastuuta siitä, että kriittiset laboratoriopalvelut toimivat 24/7. Pyydämme päättäjiä korjaamaan lakiluonnoksen niin, että yleinen etu, potilasturvallisuus ja huoltovarmuus toteutuvat aidosti, ja että veronmaksajien euro käytetään järkevästi.
Anne Piikivi
toimitusjohtaja
Anu Vuorinen
hallituksen puheenjohtaja, NordLab hyvinvointiyhtymä
Elina Felin
toimitusjohtaja, ISLAB hyvinvointiyhtymä
Ilkka Luoma
hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Marko Korhonen
hyvinvointialuejohtaja
Riitta Raatikainen
aluehallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
