Toteutuessaan hallituksen kaavailema 10 prosentin minimiomistusraja inhouse-yhtiöille tuskin lisää suomalaisten pk-yritysten bisnestä, vahvassa kasvussa olevan Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen arvioi Kustoksen haastattelussa. Suuret toimijat todennäköisimmin muodostavat muuttuneessa tilanteessa uusia yhteisyrityksiä ja siirtävät toimintoja itselleen. Pienet kunnat joutunevat kaavailluissa inhouse-uudistuksissa ahdinkoon, Timonen pohtii. Vantaalla puolestaan syntyy uusia yrityksiä ennätystahtiin.
Hallitusohjelmassa on useita kohtia, missä pyritään eri tavoin rajoittamaan hyvinvointialueiden, kuntien ja kaupunkien omistamien inhouse-yhtiöiden toimintaa. Eräs valmistelussa oleva asia on 10 prosentin vähimmäisomistusraja, joka valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan todennäköisesti rajoittaa kaupunkien ja kuntien itsemääräämisoikeutta – ja on mahdollisesti perustuslain vastainen.
Suurena agendana inhouse-toiminnan rajoittamisessa on kuitenkin tuoda juuri pienyrityksille uutta liiketoimintaa.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen epäilee, että niin ei kuitenkaan tapahdu. ”Jos inhouse-yhtiöiden säätely hallitusohjelman esittämässä muodossa toteutuu, niin se kyllä johtaa muutoksiin ja uusiin asioihin. Mutta en jotenkin usko siihen, että se johtaa siihen, että PK yrityksillä olisi merkittävästi enemmän asiakkuuksia”, Timonen pohtii. ”Ensinnäkin 10 prosentin raja on hyvin kuvitteellinen. Se ei taida oikein perustua mihinkään tutkimukseen”, hän sanoo. ”Tämä vain tarkoittaisi sitä, että suuret kunnat ja kaupungit joko ottavat toiminnan itse takaisin itselleen – ne ovat suurena organisaation siihen kyvykkäitä – tai sitten ne liittoutuvat toisten suurten kaupunkien kanssa, jolloin tämä 10% omistusosuus ei ole ongelma”, Timonen sanoo. ”Kyllähän tämä on pienten kuntien ja kaupunkien kysymys – kuinka ne järjestävät palveluitaan.” Timonen olettaa, että inhouse-kysymykseen tullaan säätämään ”monta sivua poikkeuksia, koska muuten saattaa olla mahdotonta toteuttaa tätä niin kun hallitusohjelmassa on kirjattu”.
Hankintamenettelyn helpottaminen auttaisi pk-yrityksiä
EU sallisi julkisten hankintojen raskaan kilpailuttamisen rajan nostamisen 221.000 euroon. Suomessa raja on kuitenkin 60.000 eurossa, joka hankaloittaa erityisesti pk-yritysten osallistumista julkishankintoihin. ”Kilpailurajan nostaminen nimenomaan mahdollistaa sen, että voitaisiin ostaa paikallisilta yrityksiltä pieniltä ja keskisuurilta. Mielestäni tästä on puhuttu liian vähän”, Timonen sanoo. ”Se saattaisi jopa olla paljon tehokkaampi keino nimenomaan pk-yrittäjyyden edistämiseen kuin tämä inhouse-yhtiöiden aseman tarkastelu ja purkaminen”, Timonen arvioi. Hänen mukaansa hankintoja tulisi ajatella kokonaisuutena, että mikä on tarkoituksenmukaista toimintaa.
Kunnista ei ole paikkaamaan hyvinvointialueiden rahoitusongelmia
Hyvinvointialueiden alirahoitus on herättänyt kipakkaa keskustelua. Jotkut ovat ehdottaneet, että kaupunkien ja kuntien pitäisi osallistua niiden lisärahoittamiseen. Vantaan kaupunginjohtaja ei innostu ajatuksesta. ”Tämä hallintouudistus on tehty pysyvästi. Ajattelen niin, että kyllä lainsäädännössä on selkeästi nyt säädetty vastuut. Toisaalta hyvinvointialueille, toisaalta kaupungeille ja kunnille”, Timonen toteaa. ”Hyvässä hallinnossa niitä on syytä noudattaa. Valitettavasti kaupunkien ja kuntien taloudellinen tilanne on sellainen, että ei meistä ole paikkaamaan niitä rahoitusongelmia, joita hyvinvointialueella on. Kyllä se on eduskunnan tehtävä.”
Vantaa vahvassa kasvussa
Pekka Timonen siirtyi vuonna 2023 Vantaan johtoon Lahdesta, joka sai hänen aikanaan kaupunkiin yliopiston ja profiloitui vihreän teknologian edelläkävijänä. Myös Vantaalla on käynnissä suuri muutos. ”Vantaan on siinä mielessä hyvin poikkeuksellinen kaupunki Suomessa, että täällä väestö kasvaa. Tänä vuonna ohitamme 250.000 asukkaan rajan, Timonen kertoo. Vantaalaisista yli puolet alle 40 vuotiaita ja työvoima kasvaa. Kaupungin asukkaista 27 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Vantaalle perustettiin myös viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä, joukossa paljon maahanmuuttajien yrityksiä. ”Jos koko Suomella menisi niinkuin Vantaalla, niin meillä menisi tosi hyvin”, kaupunginjohtaja Pekka Timonen hymyilee.
Radio Kustos: Pekka Timosen haastattelu
