Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 8. lokakuuta 2025 antanut ratkaisunsa niin sanotussa Sarastia-tapauksessa, joka koski Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Sarastia Oy:n välistä sidosyksikkösuhdetta. Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs muistuttaa blogissaan, että määräysvalta ei edellytä omistamista.
Tapauksen nosti esiin Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), joka vei Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankinnan markkinaoikeuteen. Sekä markkinaoikeus että KHO katsoivat, ettei hyvinvointialueella ollut Sarastiaan vaadittua määräysvaltasuhdetta.
”Tuomioistuimet katsoivat, että hyvinvointialue ei voinut käyttää määräysvaltaa missään Sarastian toimielimessä. Määräysvallan käyttäminen on tärkeä edellytys sille, että sidosyksikköhankintaa saa tehdä”, kirjoittaa Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs blogissaan.
Päätöstä on pidetty merkittävänä, sillä viime vuosina on käyty kiivasta keskustelua hallituksen ajamasta hankintalain muutoksesta, jossa sidosyksiköille esitetään 10 prosentin vähimmäisomistusrajaa. Högnäsin mukaan KHO ei kuitenkaan ottanut kantaa omistusosuuden suuruuteen.
”Tapauksessa oli kysymys määräysvallan ja erityisesti yhteisen määräysvallan käsitteestä ja sen käytännön toteutumisesta”, hän painottaa.
Sidosyksiköiden toimintaa arvioitava uudelleen
KHO:n ratkaisu merkitsee Högnäsin mukaan käytännön muutosta monille julkisomisteisille yhtiöille.
”Pelkkä yhtiön omistaminen ei riitä, sillä jokaisen omistajan tulee pystyä käyttämään sidosyksikköön määräysvaltaa, yksin tai yhdessä”, hän toteaa.
Högnäs kehottaa kuntia ja hyvinvointialueita käymään systemaattisesti läpi yhtiöidensä päätöksentekoelimet ja -mekanismit – riippumatta siitä, miten hankintalain mahdollisen omistusosuuden vähimmäisrajan käy.
Eriävät mielipiteet korostavat EU-oikeuden merkitystä
Vaikka KHO:n enemmistö hyväksyi markkinaoikeuden ratkaisun sellaisenaan, päätöksen tekee mielenkiintoiseksi siihen liitetyt kaksi eriävää mielipidettä. Högnäsin mukaan niissä on ansiokasta EU-oikeuskäytännön referointia, ja toisessa niistä esitetään myös poikkeuksellinen huomio tuomioistuimen edustajalle valmisteilla olevasta lakihankkeesta:
”Vaikka vireillä olevassa lainvalmistelussa suunnitellaan hankintalain muutosta, jossa asetettaisiin kansallisesti vaatimus sidosyksikön vähimmäisosakeomistuksen suuruudesta, hankintadirektiivin ja hankintalain kannalta merkityksellisintä olisi edelleenkin yhteisen määräysvallan käyttämisen kriteerit.”
Eriävän mielipiteen mukaan EU:n hankintadirektiivissä, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä eikä voimassa olevassa kansallisessa laissa ole rajoitettu yhteisen sidosyksikön omistusosuutta tai osakkeenomistajien määrää.
”Määräysvalta ei edellytä omistamista”
Högnäs tiivistää blogissaan päätöksen ydinsanoman:
”Juristin on helppo yhtyä viisaamman sanoihin. Määräysvalta ei edellytä omistamista, mutta jokaisella omistajalla on oltava määräysvalta. Nyt ja jatkossa.”
Lue lisää:
- Eeva-Riitta Högnäs (Kuntaliiton blogi): Sidosyksiköitä koskeva Sarastia-tapaus sai sinettinsä – mikä muuttui? (8.10.2025)
