Mediatiedote 5.5.2023, julkaisuvapaa
Raskaan kilpailutusrajan nosto sen sijaan toisi 30–70 miljoonan euron säästöt. Kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee yksityisille yrityksille, Kustoksen jäsenyrityksille tehty kysely paljastaa. Hallitusohjelmaehdotukset inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoituksista nykyisestä olisivat valtiontaloudelle ja huoltovarmuudelle vahingollisia.
Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry haluaa vahvistaa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja siten avaa mahdollisuuksia niiden vientiin purkamalla ja helpottamalla julkisten hankintojen byrokratiaa.
Nykymallissa monet yritykset jättävät vaivaan nähden pienet, mutta työläät kilpailutukset väliin. ”Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin”, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi.
Uudistus toisi myös merkittäviä säästöjä vähentämällä turhaa byrokratiaa.
Julkisten raskaiden kilpailutusten rajan nosto toisi 10–20 prosentin eli 30–70 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hallinnossa. Tämä luku perustuu laskentakaavioon, jossa Suomessa vuosittain tehtäville noin 60 000 –215 000 euron hankinnoille lasketaan hankintaprosessin kuluksi minimissään 4 000 tai ylimmillään 10 000 euroa. Tällaisia hankintoja tehdään vuodessa noin 7 000.
”Nämä hankintakustannukset ovat kokemustemme mukaan enemmän ala- kuin yläkanttiin. Euromääräisesti pieniinkin hankintoihin saatetaan käyttää paljon aikaa ja resursseja. Nämä kaikki pitää laskea mukaan hankintakustannuksiin”, Koskivuori huomauttaa.
Hankintojen läpinäkyvyyttä tulisi myös lisätä korjaamalla hankintalakia. Myös kilpailutusten ulkopuolisten toimijoiden pitäisi saada tutustua tarjouksiin. Kilpailutusten tarjousdokumenttien tulisi olla avoimempia.
Omistusrajoitukset nostaisivat kustannuksia
Julkisomisteisille inhouse-yhtiöillä on julkisuudessa ehdotettu 10, jopa 20 prosentin vähimmäisomistusta kunnilta, kaupungeilta ja hyvinvointialueilta. Tämä ei muuttaisi suurten kaupunkien ja hyvinvointialueiden tilannetta, mutta saattaisi inhouse-yhtiöiden pienomistajat – pienet kunnat – pahaan pulaan.
Vähimmäisomistuksen ehtojen muuttaminen pakottaisi pienet kunnat perustamaan uusia, yhä pienempiä yhteenliittymiä yhteishankintojaan varten. Inhouse-yritysten lukumäärän kasvaessa palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön määrän moninkertaistuisi. Osto- ja projektiosaaminen heikkenisi merkittävästi. Kilpailutusten sirpaloituessa myös yritysten tarve osallistua yhä useampiin, raskaisiin kilpailutuksiin lisääntyisi.
Yleensä raskaan kilpailutuksen voittajaksi selviytyy iso markkinatoimija, joka tuottaa palvelunsa kokonaan itse eikä hanki alihankintana palvelua pienyrityksiltä. Näin markkina keskittyy isoihin, usein ulkomaille veronsa maksaviin toimijoihin.
”Jos haluaisimme edelleen jatkaa palveluiden tarjoamista pienosakkaillemme, joutuisimme lisäämään inhouse-tytäryhtiöidemme määrää. Tämä on kustannustehotonta ja lisäisi hallintoa. Yksi vaihtoehto on myös, että kunnat ryhtyisivät siirtämään palveluita omaksi toiminnakseen”, Monetra Oy:n toimitusjohtaja Päivi Pitkänen kuvaa vaihtoehtoja.
Kaksi kolmasosaa inhouse-yritysten liikevaihdosta yksityisille yrityksille
Inhouse-yhtiöissä innovoidaan yhä uusia, yhä tehokkaampia ja veronmaksajien rahoja säästäviä ratkaisuja, myös ohjelmistopalvelujen kohdalla. Noin kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta on ostoja yksityisiltä yrityksiltä, Kustoksen tuore jäsenselvitys osoittaa.
”Osa ostaa jopa enemmän, osa hieman vähemmän”, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori kertoo.
”Esimerkiksi julkisomisteisten ICT-inhouseyhtiöiden 2M-IT Oy ja Istekki Oy:n liikevaihdosta 70 prosenttia menee yksityisille yrityksille erilaisten ostojen ja yhteiskumppanuuksien kautta”, myös Itsekin toimitusjohtajana toimiva Koskivuori toteaa.
Inhouse-yhtiöt eivät havittele vientimarkkinoita, vaan jättävät sen kokonaan yksityisille yrityksille. Sen sijaan inhouse-yhtiöt lisäävät yhteydenpitoaan yrityskenttään ja voivat uusien yhteishankkeiden kautta mahdollistaa yhä useamman suomalaisyrityksen kansainvälistymistä onnistuneiden referenssiprojektien avulla.
