Inhouse-yhtiöt ehdottavat useita uudistuksia, jotka avaisivat julkisia hankintoja yhä useammalle suomalaisyritykselle. Miljardeja maksavien, 10 prosentin minimiomistusrajaan liittyvien muutoskustannusten sijaan nämä ehdotukset toteuttaisivat hallitusohjelman tavoitteita – ja samalla toisivat veroeuroja Suomeen ja aluetalouksiin. Inhouse-yhtiöt ehdottavat myös sidosyksikköjen määräysvaltaan liittyvään säätelyyn tarkennuksia.
Hallitusohjelmassa esitetty sidosyksikköjen 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaisi toteutuessaan kuntien ja hyvinvointialueiden hankintajärjestelmän suurremontin. Siitä koituisi miljardiluokan muutoskustannukset, ja se nostaisi pysyvästi kustannustasoa. Nykyinen hankintalaki asettaa jo rajat sidosyksikkötoiminnalle. Sekä Kuluttaja- ja kilpailuviraston että Markkinaoikeuden tulee jatkossakin puuttua mahdollisiin epäkohtiin.
Hallitusohjelmaan kirjatun uudistuksen johdosta inhouse-toimijoiden liikevaihto pienentyisi vain 5–15 prosenttia, kun nykyiset toimijat jäisivät todennäköisesti muutaman isoimman pääomistajan omistamaksi yhtiöksi ja joutuisivat luopumaan pienistä omistajistaan. Myös omaksi toiminnaksi ottaminen lisääntyisi, joten markkina ei juurikaan muuttuisi, mutta kustannukset kasvaisivat. Nämä tiedot selvisivät Kustos ry:n kunnille ja hyvinvointialueille tehdyissä kyselyissä. Inhouse-yhtiöiden miljardiluokan muutoskustannukset puolestaan kävivät ilmi inhouse-yhtiöissä tehdyissä selvityksissä, jotka Kustos ry on toimittanut lakivalmistelua tekevällä TEM-työryhmälle.
Viisi ratkaisuehdotusta inhouse-kysymykseen
Miljardeja maksaville ja markkinoita tosiasiassa avaamattomille uudistuksille on kuitenkin vaihtoehtoja. Tässä ovat Kustos ry:n viisi ratkaisuehdotusta 10 prosentin minimiomistusvaateen sijaan:
- 1) Varmistetaan määräysvallan ja omistajaohjauksen toteutuminen inhouse-yhtiöissä
Hankintalain edellytyksenä on, että Inhouse-yhtiötä tulee ohjata kuin omaa toimintaa. Keinoja määräysvallan vahvistamiseksi inhouse-yhtiöiden ohjauksessa voisivat esimerkiksi olla
A) Inhouse -yhtiöiden hallituksessa oltava riittävä edustus kattamaan yhtiön erilaiset omistajat
B) Yksi hallituspaikka voi edustaa enintään kymmentä (10 kpl) omistajaa - 2) Hankintalain kynnysarvon nostaminen EU säädösten mahdollistamaan tasoon
60.000 eurosta 221.000 euroon
Pienet ja keskisuuret suomalaisyritykset eivät nykyoloissa osallistu raskaisiin kilpailutuksiin, koska monimutkaiset hakuprosessit vaativat osaamista ja runsaasti työaikaa sekä soveltuvia referenssejä. Kevyemmällä kilpailutusmallilla pk-yritykset pääsisivät helpommin mukaan julkisiin hankintoihin – ja saisivat suuremmissa hankinnoissa sekä viennissä vaadittavia referenssiasiakkuuksia.
Kynnysarvon nostaminen 221.000 euroon:
A) Edistää pk-sektorin yhteistyötä kaikkien hankintayksiköiden kanssa
B) Auttaa uusien innovaatioiden syntymistä julkisen sektorin rajapinnassa ja mahdollistaa pk-yrityksille tärkeitä referenssejä tukemaan kasvua
C) Vähentää julkisten hankintojen aiheuttamia kustannuksia
D) Tukee aluetaloutta ja paikallista yritystoimintaa
E) Varmistaa verotulojen säilymisen Suomessa - 3. Avoimuuden lisääminen inhouse-yhtiöiden hankinnoista avaamalla ostolaskudata
Osa inhouse-toimijoista julkaisee jo nyt avoimesti tietoja taloudesta, ostoista ja päätöksenteosta. Tämä toimintapa tulee laajentaa muihinkin sidosyksiköihin.
A) Hankintapäätösten julkaisun velvoite myös hankinnoille, jotka asettuisivat uudessa tilanteessa 60.000 euron ja EU-kynnysarvon väliin
B) Hankintapäätökset avoimeksi ja saatavaksi kaikille, ei pelkästään hankintaan osallistuneille osapuolille
C) Kansallisesti keskitetty tietovaranto osto- ja hankintatiedoille. Tässä hyödynnettäisiin jo nykyisiä alustoja, kehittämällä esimerkiksi Hilmaa - 4. Markkinavuoropuhelut osaksi kilpailutusprosessia
Otetaan markkivuoropuhelut osaksi kilpailutusprosessia. Jo nyt julkisia kilpailutuksia tekevät inhouse-yhtiöt pyytävät tietoja markkinoilta tarjolla olevista ratkaisuista ja niiden soveltuvuudesta, jotta itse kilpailutus voisi kohdentua oikein ja ottaa huomioon markkinoilla oleva mahdolliset uudet palvelut ja ratkaisut.
Markkivuoropuhelua ei ole kuitenkaan mielekästä tehdä pakkototeutuksena tilanteessa, jossa markkinatarjonta on jo tiedossa. - 5) Inhouse-toimijat ovat välttämättömiä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle
Inhouse-yhtiö on ainoa laillinen tapa, jolla kunnat ja hyvinvointialueet voivat tehdä yhteistyötä sekä hyödyntää yhteisiä resursseja. Nykyinen hankintalaki toimii ja asettaa jo rajat. Sekä Kuluttaja- ja kilpailuviraston että Markkinaoikeuden tulee jatkossakin puuttua mahdollisiin epäkohtiin.
