Kovaa vauhtia valmistelussa etenevä hallituksen esitys hankintalaista saa yhä vain lisää tyrmäävän kriittisiä lausuntoja. ICT-jätti Lenovon mukaan lakiehdotus ei ole tarkoituksenmukainen eikä toteuttamiskelpoinen – se johtaa hintojen nousuun, tuottamattomaan työhön ja tuottavuuden laskuun. Kansainvälisten yritysten tulo huoltovarmuuden kannalta olennaisten palvelujen tuottajiksi nostaa erilaisia riskitasoja.
ICT-jätti Lenovo kyseenalaistaan lausunnossaan koko valmisteilla olevan hankintalain muutoksen: ”Ei ole tarkoituksenmukainen eikä toteuttamiskelpoinen. Tämä tulee johtamaan hankintahintojen nousuun ja kilpailutusten laadun huononemiseen varsinkin keskisuurille ja pienille julkisille instansseille”, Lenovo lausui. ”Heillä ei ole resursseja eikä osaamista tehdä kilpailutuksia ja hankintahinnat ovat korkeammat, kun kilpailutetaan pieniä määriä erikseen”, ICT-jätti arvio pienten ja keskisuurten kuntien mahdollisuuksia selvitä ehdotetun hankintalain muutosten aiheuttamasta tilanteesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön kysyessä, ”minkälaisia vaikutuksia esitetyllä sidosyksiköiden omistusosuuden vähimmäisvaatimuksella mielestänne on”, Lenovon vastaus on yksiselitteinen: ”Hintojen nousu, tuottamaton työ ja tuottavuuden lasku.
Ulkomaisissa omistuksessa turvariskejä
Inhouse-yhtiö Saimaan Tukipalvelut Oy nostaahuoltovarmuuteen liittyvänä olennaisena kysymyksenä, kuinka ehdotetun kaltaisen hankintalain astuessa voimaan yrityskauppojen kautta huoltovarmuuteen kohdistuvat riskit saadaan estettyä. ”Kansainvälisten yritysostojen kautta voi syntyä tilanne, jossa uusien omistajatahojen rakennetta ei nähdä huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaiseksi”, Saimaan Tukipalvelut pohtii erilaisia monikansallisten omistusten maariskejä.
Se kiittää lakiluonnoksen ”ehdottoman tarpeellisia ja kaivattuja lisäyksiä hankintalakiin”, joissa on harkinnanvarainen poissulkumahdollisuus sulkea pois tarjoaja ”jonka luotettavuus on todettu siinä määrin riittämättömäksi, että kansalliselle tai paikalliselle turvallisuudelle aiheutuva riski olisi ilmeinen”. Olennainen kysymys on, mikä kansallinen tai paikallinen viranomainen seuraa ja vastaa siitä viranomaisen ohjeesta tai tulkinnasta, jolla korkean riskin toimittaja tai tuote voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta, Saimaan Tukipavelut pohtii. ”Seuranta- ja vastuuviranomainen pitäisi määritellä myös niissä yrityskaupoissa, jotka muodostavat korkean riskin strategisten huoltovarmuuspalvelujen tuotannossa ict:ssä, sairaaloiden ja terveysasemien ruoka- ja hygieniahuollossa sekä strategisten kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä.”
Edelleen olisi tarpeen määritellä, olisiko harkinnanvaraisesta poissulkupäätöksestä valitusoikeutta ja jos olisi, niin mihin valitusinstanssiin.
Hankintalaista on mahdollista antaa lausuntoja 11. maaliskuuta 2025 asti. TEM pyytää toimittamaan lausunnot Lausuntopalvelu.fi:n kautta.
Lue lisää:
- Ministeriöiltä tyrmäävän eriävät mielipiteet hankintalaista: Yleisen edun vastaista! Jäte- ja ruokahuolto vaarantuvat! Tieto- ja kyberturvallisuus vaarassa!
- Kustos: Hankintalain muutos aiheuttaa rajun kustannusten nousun ja romuttaa huoltovarmuuden
- 16 maakunnan liittoa: Hallituksen tulee luopua kuntien palvelujen järjestämistä rajoittavan lainsäädännön valmistelusta
