Kuntaliiton tuore selvitys arvioi hankintalain 10%:n minimiomistusvaateen nostavan kuntien muutoskustannukset noin 600 miljoonaan euroon. Sen lisäksi lakimuutos aihettaa suuria kustannuksia myös hyvinvointialueille ja valtiolle. Lakiuudistus voisi vaarantaa kyberturvallisuuden etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. ”Kuntien kriittiset tiedot ovat osa kansallista turvallisuutta”, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen muistuttaa.

Kuntaliiton selvityksen mukaan hankintalain 10 prosentin minimiomiomistuvaatimus aihettaa kunnille 600 miljoonan muutoskustannukset. Jos julkisuudessa esillä olleet poikkeukset – jätehuolto, jätevesi ja kirjastojen tietojärjestelmät – toteutuvat, lasku olisi yhä noin 455 miljoonaa euroa. Pienissä kunnissa kustannus olisi keskimäärin 473 €/asukas ja keskisuurissa 41 €/asukas, käy ilmi FCG:n Kuntaliitolle tekemästä arviosta.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa, että työministeri Matias Marttisen (kok.) esiin nostamat poikkeukset ovat tärkeitä, mutta eivät riitä: “Poikkeukset ovat välttämättömiä … mutta ne eivät ratkaise kuntien talousahdinkoa,” Karhunen kommentoi Kuntaliiton tiedotteessa.

Selvityksen mukaan muutos iskisi eri tavoin erikokoisiin kuntiin. FCG:n vanhemman neuvonantajan Tuomas Riihivaaran mukaan “pienillä keskeinen haaste on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen … suurilla omistusjärjestelyt”.

Merkittäviä lisäkustannuksia hyvinvointialueilta ja sopimusten uudelleenjärjestelyistä

Sidosyksiköitä edustavan Kustos ry:n toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen ei ole yllättynyt Kuntaliiton selvityksestä. ”Tämä tukee aiempien omien muutoskustannusselvityksiemme tuloksia: Hankintalain aiheuttamat lisäkustannukset Suomelle nousevat miljardiluokkaan. Kuntien nyt tarkemmin kartoitettujen muutoskulujen lisäksi suurkustannuksia lainmuutoksesta syntyy myös hyvinvointialueilla sekä valtion yksiköissä. Keskitettyjen toimintojen purku puolestaan johtaa jatkuvien kustannusten nousupaineeseen”, Pitkänen toteaa. ”Varmaa on ainoastaan lakiuudistuksen työllistävä vaikutus juristien ja konsulttien ammattikunnassa”, hän toteaa. ”Juuri sovittu valtion velkajarru ja tämän lakimuutoksen aiheuttama miljardikustannus ovat ristiriidassa keskenään ja herättävät suurta hämmennystä”, Pitkänen toteaa.

”Valtion velkajarru ja tämän lakimuutoksen kustannukset ovat ristiriidassa ja herättävät suurta hämmennystä.”
– Päivi Pitkänen, Kustoksen toiminnanjohtaja

ICT-sidosyksiköiden purkaminen on turvallisuusriski

Kuntaliitto nostaa esiin huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden uhat etenkin ruoka- ja ICT-palveluissa. Kehittämispäällikkö Ari Korhosen mukaan monen kunnan tietoturvakriittinen data ja kriittisen infran yhtiöiden riippuvuus kuntien ICT-palveluista tekevät purkamisesta riskialtista: “On todennäköistä, että hinnat karkaavat ja riskit kasvavat”, Korhonen varoittaa.

”Kuntien kriittiset tiedot ovat osa kansallista turvallisuutta. Yksittäinen kunta ei ehkä näyttäydy merkittävänä, mutta useamman toimijan suunnitelmia vertaamalla voi päästä jäljille esimerkiksi laajemmista puolustuksellisista linjauksista. Meidän tulisi vahvistaa kuntien ICT-varautumista poikkeusoloihin ja kriittisten tietojen suojausta, ei rikkoa sitä”, Ari Korhonen arvio Kuntalehden haastattelussa.

Kuntien kaikkea dataa, myös kriittisiä turvallisuustietoja, ylläpidetään digialustoilla, lehti muistuttaa ”Kriittisiä tietoja ovat esimerkiksi valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä tietyt paikka- ja henkilötiedot”, Korhonen toteaa Kuntalehdelle.

Ministeri Marttinen: 10 prosentin omistusraja pysyy

Hallitus valmistelee muutosta, joka estäisi kuntien ja hyvinvointialueiden ostot inhouse -yhtiöiltä, jos niiden omistus jää alle 10 prosentin. Työministeri Marttinen on todennut, että kymmenen prosentin raja on “keskeinen osa kokonaisuudistusta” (Yle/STT 13.8.2025). Samalla Uutissuomalaisen mukaan (Yle/STT 29.9.2025) jätehuolto ja jätevesi rajattaisiin säännöksen ulkopuolelle, ja myös kirjastojärjestelmätoimija on mainittu mahdollisina poikkeuksina – linja, jonka varaan Kuntaliiton laskelmat tekevät alemman, 455 M€ skenaarion.

Kyselyssä kuntia ympäri maata

FCG keräsi syksyllä 2025 11 kunnan arviot – Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo, Toivakka – ja suhteutti tulokset koko maan tasolle. Kustannuseriin kuuluvat mm. omistusjärjestelyt, tietojärjestelmien muutokset, kilpailutukset sekä ulkopuolisen asiantuntemuksen hankinnat. Arviot ovat Kuntaliiton mukaan “karkeita ja suuntaa-antavia”, mutta kuvaavat suuruusluokkaa.

Kyberturvan vaarantuminen ja kustannukset laajasti esillä

Lukuisat mediat julkaisivat Kuntaliiton tutkimuksesta artikkeleita, erityisesti STT:n uutisen pohjalta. Esimerkiksi Verkkouutiset, Aamulehti, Suomenmaa, Demokraatti ja Forssan lehti tiivistävät 600 M€ lisäkustannusarvion ja 10 prosentin omistusrajan vaikutukset. Iltalehti nosti yksittäisen kunnan esimerkin, Toivakan, jossa hankintalain aiheuttamat muutoskustannukset per asukas nousevat peräti 940 euroon. Monien muiden tiedotusvälineiden tapaan Tietoviikko nosti lakiuudistuksen aiheuttavan merkittävän kyberturvavaaran, erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Suomessa.

Lue lisää: