Hankintalain vaikitusten A-B-C

Hankintalakiehdotuksen vaikutukset: A-B-C

Mistä hankintalain muutoksessa on kyse? Vaikuttaako se niin kuin hallitusohjelmassa on linjattu? Mitkä ovat lakimuutoksen kustannukset? Kuka hyötyy – jos hyötyy? Tässä pikakurssi olennaisista lakimuutoksen jo tiedossa olevista vaikutuksista. Keskeisin 1.1.2026 voimaantulevaksi ehdotettu hankintalain muutos koskee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden eli inhouse-yhtiöiden pilkkomista ja niiden käytön rajaamista. Tämä Lue lisää…

Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

E2 Tutkimus analysoi hankintalakilausunnot – Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset. Lue lisää…

Julkisten hankintojen logiikka perustuu osakeyhtiölakiin. Inhouse-yhtiön 
tehtävä on minimoida julkishankinnan laskutus, ei maksimoida. Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat inhouse-yhtiöt valvovat veronmaksajan kokonaisetua.

Osakeyhtiölaki ohjaa inhouse-yhtiöt edistämään veronmaksajien etua – On valheellista väittää, että sidosyksiköiden käyttö on kilpailutusten kiertämistä

Osakeyhtiölaki määrittää, mikä on kunkin osakeyhtiön tavoite ja maali. Voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt ajavat osakkeenomistajiensa – kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion kokonaistaloudellista etua. Siksi sidosyksiköiden pirstomista ajavaa hankintalain muutosta vastustavat viranomaiset ja muut toimijat, joiden tehtävinä ja osakeyhtiölain velvoittamana on minimoida kansalaisille tuotettavien palveluiden laskutus. Kunnilla on jo nyt vapaus valita palveluntarjoajansa. Lue lisää…

607 lausuntoa hankintalaista: Täystyrmäys – jopa VNK, VM, PLM, STM, MMM ja YM vastustavat

Hankintalaki keräsi Lausuntopalvelu.fi -sivustolle peräti 607 lausuntoa. Vain NATO-jäsenyys, korona ja digitaalinen henkilöllisyys ovat saaneet enemmän lausuntoja palvelussa. 78 prosenttia vähimmäisomistukseen kantaa ottaneista lausunnonantajista vastustaa 10 prosentin omistusrajausta sidosyksiköille – niiden joukossa kunnat, hyvinvointialueet, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen Lue lisää…

”Kuin ampuisi tykillä kärpästä” – hankintalain vastustajat lausunnoissaan ihmeissään lainvalmistelijan vastuuttomuudesta

Vaarassa kyberturva, ruokahuolto, jätehuolto – luvassa on suuret kustannukset, lisää hallintoa, hankinnan osaajapula, korkeakoulujen yhteistyön vaikeutumista ja paikallisten pk-yritysten huolta asiakkuuksien menettämisiä. Julkishallinnon hankintaketjut mylläävä hankintalaki saa kylmää kyytiä lain eriävissä mielipiteissä ja valtaosassa lakia kommentoivia 607 lausuntoja. Kaikkiaan 607 tahoa antoi lausunnon TEM:lle hankintalakiehdotuksesta 11.3.2025 määräaikaan mennessä. Valtaosalla vastaajista Lue lisää…

Jyväskylän yliopiston inhouse-vertailussa olennaisia virheitä

Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamista ajavien tahojen voimakkaasti esillä pitämä, Jyväskylän yliopiston nimissä julkaistu raportti ei kestä kriittistä tarkastelua. Raportti ei ole läpäissyt tieteellistä vertaisarviointia. Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua. Esimerkiksi Seure Henkilöstöpalveluiden henkilöstöksi väitetään 15.000:tta, kun vuonna 2023 se Lue lisää…

Kuntalehti: Isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen ettei hankintalakimuutosta toteutettaisi

Veronmaksajien lasku on kasvamassa miljardeilla, kiitos suunnitteilla olevan hankintalain muutoksen.Nyt isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen, Kuntalehti raportoi. Kuntien huolena on, että hankintalain merkittävä muutos voi johtaa miljardien eurojen hukkaan, kirjoittaa Kuntalehti. Hallituksen suunnitelmien mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen hyödyntää sen palveluita. Pienet kunnat vetosivat jo Lue lisää…

On isänmaallista edistää veronmaksajan kokonaisetua

On isänmaallista… olla ajamatta pieniä kuntia talouskriisiin tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista… olla syventämättä hyvinvointialueiden talousahdinkoa tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista.. helpottaa aluetalouksille tärkeiden pk-yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin. Helpointa olisi nostaa pienhankintaraja €60.000:sta EU:n sallimaan €221.000:een. On isänmaallista.. huolehtia huoltovarmuudesta ja pitää avaintoiminnot Lue lisää…

800 miljoonaa euroa oli vasta hyvinvointialueiden ICT-perustamiskustannus

Kun hyvinvointialueet perustettiin, pelkän ICT:n pystytyskustannus oli 800 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hyvinvointialueille on tehty järjestelmien integrointia, uudelleen kilpailutuksia, muutoksia… Nämä yhteenlaskettuna pystytyskustannus on merkittävästi suurempi kuin 800 miljoonaa. Mikäli inhouse-toiminnan rajoitukset toteutuvat, edessä on aluksi nykyjärjestelmien purkaminen, joka maksaa vähintään puolet pystytyskustannuksesta. Sitten on edessä uusi pystytys – mutta Lue lisää…