hyvinvointialue

Miksi syntyi niin paljon pienomistajia?

Miksi inhouse-yhtiöissä on niin paljon pienomistajia

Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamissa inhouse-yhtiöissä, sidosyksiköissä, on usein suuria määriä pieniä omistajia. Tämä on puhuttanut paljon. Se on myös 10 prosentin minimiomistusvaateen taustalla hankintalain muutoksessa. Ilmiö ei useimmiten perustu vapaaehtoisuuteen, vaan järjestelmän pakottavuuteen – lakiin, joka on rajannut ulosmyyntiä. ”Nyt valmisteilla oleva hankintalain muutos on monella tapaa taloudellisesti tuhoisa Suomelle Lue lisää

kustosry, sitten

Budjettiriihessä huomioitava hankintalain aiheuttamat satojen miljoonien lisäkustannukset kunnille ja hyvinvointialueille

Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen tilanteessa, jossa kuntatalous on jo ennestään ahtaalla. Kustos ry muistuttaa, että hankintalain kokonaisuudistus aiheuttaa kunnille mittavat, väistämättömät lisäkustannukset – vähintään miljoona euroa per kunta erilaisten hankintaprosessien, yhteisomistusten uudelleenjärjestelyjen ja hallinnollisten muutosten vuoksi. Myös hyvinvointialueille koituu mittavia lisäkustannuksia. Kun Suomessa on yli 300 kuntaa, tarkoittaa tämä Lue lisää

kustosry, sitten
Sinivalkoinen pelastusrengas

Vaihtoehtoja historiallisen suurelle hallinnolliselle kaaokselle

Suurin kustannuksia aiheuttava hankintalain muutoskohta on vaatimus sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksesta. Julkisten hankintavarojen käyttöä voi kuitenkin edistää monella muulla tavalla, samoin kuin parantaa pk-yritysten asemaa hankinnoissa – ilman, että ajaa erityisesti pienkunnat talousahdinkoon, kuten nyt suunnitellun lain toteutuessa tulee käymään. Samalla hallitus voi välttyä aiheuttamasta Suomen rauhanajan historian suurimman hallinnollisen Lue lisää

kustosry, sitten

HS: Hallitus runnoo läpi uudistusta, joka ministeriön mukaan sivuuttaa ”yleisen edun” – Pääkirjoitus vaatii hankintalakiin joustoja

Syksyllä eduskuntaan etenevä lakiuudistus rajoittaisi kuntien inhouse-yhtiöiden käyttöä, vaikka sen vaikutuksista ei ole esitetty kunnollisia laskelmia Helsingin Sanomat raportoi. Vastassa ovat lähes kaikki muut kuin elinkeinoelämä. Lehden pääkirjoitus nostaa esiin huolen, että sidosyksiköille suunniteltu 10 prosentin miniminomistus ajaa pienet kunnat pahaan talousahdinkoon ja hankintaosaamispulaan. Hallituksen suunnitelma julkisia hankintoja koskevan hankintalain Lue lisää

kustosry, sitten

Potilasturvallisuus vaarantuu ja hyvinvointialueiden kustannukset nousevat: 16 syytä torjua hankintalakiehdotus

Suomen hallituksen esitys kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksiköiden vähimmäisomistusrajan muuttamisesta herättää laajaa huolta vastuullisten tahojen keskuudessa. Hyvinvointialueiden ja kuntien ohella valtiovarainministeriö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja sosiaali- ja terveysministeriö esittävät voimakkaita kriittisiä näkemyksiä siitä, miten tämä lainsäädäntömuutos voisi vaikuttaa julkisiin hankintoihin, kustannuksiin ja ennen kaikkea potilasturvallisuuteen. Suunniteltu laki, joka rajoittaa sidosyksiköiden Lue lisää

janerola, sitten
KKV varoittaa markkinoiden keskittymisestä suurille kv-yrityksille Hankintalakimuutos:: PK-yritysten ostosopimuksia purkautuu

Hankintalakimuutos: Pk-yritysten ostosopimuksia purkautuu ja bisnes kutistuu

Hankintalakimuutos tavoittelee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden pilkkomista ja toiminnan rajoittamista. Joissakin tapauksissa todennäköisempää on, että oikeushenkilö lakkaa olemasta. Se tarkoittaa, että olemassa olevat hankintasopimukset, esimerkiksi pk-yritysten kanssa purkautuvat – ja tulevat uudelleenkilpailutukseen. Lakiehdotuksen aiheuttama sopimusjuridinen kaaos on kokoluokaltaan ja kustannuksiltaan järisyttävä. Toteutuessaan hankintalakimuutos aiheuttaa tuhansia juridisia prosesseja joka Lue lisää

kustosry, sitten
Hankintalain vaikitusten A-B-C

Hankintalakiehdotuksen vaikutukset: A-B-C

Mistä hankintalain muutoksessa on kyse? Vaikuttaako se niin kuin hallitusohjelmassa on linjattu? Mitkä ovat lakimuutoksen kustannukset? Kuka hyötyy – jos hyötyy? Tässä pikakurssi olennaisista lakimuutoksen jo tiedossa olevista vaikutuksista. Keskeisin 1.1.2026 voimaantulevaksi ehdotettu hankintalain muutos koskee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden eli inhouse-yhtiöiden pilkkomista ja niiden käytön rajaamista. Tämä Lue lisää

kustosry, sitten
Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

E2 Tutkimus analysoi hankintalakilausunnot – Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset. Lue lisää

admin, sitten
Julkisten hankintojen logiikka perustuu osakeyhtiölakiin. Inhouse-yhtiön 
tehtävä on minimoida julkishankinnan laskutus, ei maksimoida. Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat inhouse-yhtiöt valvovat veronmaksajan kokonaisetua.

Osakeyhtiölaki ohjaa inhouse-yhtiöt edistämään veronmaksajien etua – On valheellista väittää, että sidosyksiköiden käyttö on kilpailutusten kiertämistä

Osakeyhtiölaki määrittää, mikä on kunkin osakeyhtiön tavoite ja maali. Voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt ajavat osakkeenomistajiensa – kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion kokonaistaloudellista etua. Siksi sidosyksiköiden pirstomista ajavaa hankintalain muutosta vastustavat viranomaiset ja muut toimijat, joiden tehtävinä ja osakeyhtiölain velvoittamana on minimoida kansalaisille tuotettavien palveluiden laskutus. Kunnilla on jo nyt vapaus valita palveluntarjoajansa. Lue lisää

admin, sitten

”Kuin ampuisi tykillä kärpästä” – hankintalain vastustajat lausunnoissaan ihmeissään lainvalmistelijan vastuuttomuudesta

Vaarassa kyberturva, ruokahuolto, jätehuolto – luvassa on suuret kustannukset, lisää hallintoa, hankinnan osaajapula, korkeakoulujen yhteistyön vaikeutumista ja paikallisten pk-yritysten huolta asiakkuuksien menettämisiä. Julkishallinnon hankintaketjut mylläävä hankintalaki saa kylmää kyytiä lain eriävissä mielipiteissä ja valtaosassa lakia kommentoivia 607 lausuntoja. Kaikkiaan 607 tahoa antoi lausunnon TEM:lle hankintalakiehdotuksesta 11.3.2025 määräaikaan mennessä. Valtaosalla vastaajista Lue lisää

admin, sitten