kunnat

Miksi syntyi niin paljon pienomistajia?

Miksi inhouse-yhtiöissä on niin paljon pienomistajia

Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamissa inhouse-yhtiöissä, sidosyksiköissä, on usein suuria määriä pieniä omistajia. Tämä on puhuttanut paljon. Se on myös 10 prosentin minimiomistusvaateen taustalla hankintalain muutoksessa. Ilmiö ei useimmiten perustu vapaaehtoisuuteen, vaan järjestelmän pakottavuuteen – lakiin, joka on rajannut ulosmyyntiä. ”Nyt valmisteilla oleva hankintalain muutos on monella tapaa taloudellisesti tuhoisa Suomelle Lue lisää

kustosry, sitten

Budjettiriihessä huomioitava hankintalain aiheuttamat satojen miljoonien lisäkustannukset kunnille ja hyvinvointialueille

Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen tilanteessa, jossa kuntatalous on jo ennestään ahtaalla. Kustos ry muistuttaa, että hankintalain kokonaisuudistus aiheuttaa kunnille mittavat, väistämättömät lisäkustannukset – vähintään miljoona euroa per kunta erilaisten hankintaprosessien, yhteisomistusten uudelleenjärjestelyjen ja hallinnollisten muutosten vuoksi. Myös hyvinvointialueille koituu mittavia lisäkustannuksia. Kun Suomessa on yli 300 kuntaa, tarkoittaa tämä Lue lisää

kustosry, sitten
Sinivalkoinen pelastusrengas

Vaihtoehtoja historiallisen suurelle hallinnolliselle kaaokselle

Suurin kustannuksia aiheuttava hankintalain muutoskohta on vaatimus sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksesta. Julkisten hankintavarojen käyttöä voi kuitenkin edistää monella muulla tavalla, samoin kuin parantaa pk-yritysten asemaa hankinnoissa – ilman, että ajaa erityisesti pienkunnat talousahdinkoon, kuten nyt suunnitellun lain toteutuessa tulee käymään. Samalla hallitus voi välttyä aiheuttamasta Suomen rauhanajan historian suurimman hallinnollisen Lue lisää

kustosry, sitten
Kuntalehti: Hankintalaki on isku kuntakentän palleaan

Kuntalehti: ”Isku kuntakentän palleaan” – Hankintalain uudistus ja valtionosuusleikkaukset koettelevat kuntia

Kuntalehden mukaan hankintalain uudistus ja valtionosuusleikkaukset nousivat kuumaksi puheenaiheeksi Kuntajohtajapäivillä Vantaalla. ”Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi Kuntajohtajapäivillä torstaina Vantaalla, että kritiikkiä herättänyt hankintalaki etenee eduskuntaan syksyllä.– Te tiedätte päälinjat, ja niistä tullaan pitämään kiinni. Jos ette ole alkaneet valmistautumaan, tehkää se, kehotti työministeri”, Kuntalehti kirjoittaa. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi arvioi, Lue lisää

kustosry, sitten

Kaikkonen varoittaa hankintalain uudistuksesta: ”Tavallinen kuntalainen voi päätyä maksumieheksi”

Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissaan entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvostelee hallituksen suunnitelmaa muuttaa hankintalakia. Varsinkin pienet kunnat ja maaseutualueet voivat ajautua ongelmiin, Kaikkonen varoittaa. ”Vaarana on, että uudistuksessa tavallinen kuntalainen päätyy maksumiehen paikalle. Pahoin pelkään, että syntyy kallis sotku”, Kaikkonen kirjoittaa. ”Pahimmassa tapauksessa lopputulos on kalliimpi kuin aiemmin ja veronmaksajien Lue lisää

kustosry, sitten

Kaleva: La­ki­muu­tos toisi pik­ku­kun­nil­le hur­jas­ti li­sä­ku­lu­ja – Rahaa me­net­tä­vän Iin kun­nan­joh­ta­ja: ”­Han­kin­ta­la­ki ei ole loppuun asti har­kit­tu”

Hallituksen esittämä hankintalain uudistus herättää voimakasta kritiikkiä etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa, Kaleva raportoi (2.8.2025). Laki pakottaisi kunnat omistamaan vähintään 10 prosenttia inhouse-yhtiöistä, joilta ne hankkivat palveluja. Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen arvioi, että muutos tietäisi kunnille suuria lisäkustannuksia: “Hankintalaki ei ole esitetyssä muodossa järkevä eikä loppuun asti harkittu. Mahdolliset muutokset Lue lisää

kustosry, sitten

HS: Hallitus runnoo läpi uudistusta, joka ministeriön mukaan sivuuttaa ”yleisen edun” – Pääkirjoitus vaatii hankintalakiin joustoja

Syksyllä eduskuntaan etenevä lakiuudistus rajoittaisi kuntien inhouse-yhtiöiden käyttöä, vaikka sen vaikutuksista ei ole esitetty kunnollisia laskelmia Helsingin Sanomat raportoi. Vastassa ovat lähes kaikki muut kuin elinkeinoelämä. Lehden pääkirjoitus nostaa esiin huolen, että sidosyksiköille suunniteltu 10 prosentin miniminomistus ajaa pienet kunnat pahaan talousahdinkoon ja hankintaosaamispulaan. Hallituksen suunnitelma julkisia hankintoja koskevan hankintalain Lue lisää

kustosry, sitten
KKV varoittaa markkinoiden keskittymisestä suurille kv-yrityksille Hankintalakimuutos:: PK-yritysten ostosopimuksia purkautuu

Hankintalakimuutos: Pk-yritysten ostosopimuksia purkautuu ja bisnes kutistuu

Hankintalakimuutos tavoittelee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden pilkkomista ja toiminnan rajoittamista. Joissakin tapauksissa todennäköisempää on, että oikeushenkilö lakkaa olemasta. Se tarkoittaa, että olemassa olevat hankintasopimukset, esimerkiksi pk-yritysten kanssa purkautuvat – ja tulevat uudelleenkilpailutukseen. Lakiehdotuksen aiheuttama sopimusjuridinen kaaos on kokoluokaltaan ja kustannuksiltaan järisyttävä. Toteutuessaan hankintalakimuutos aiheuttaa tuhansia juridisia prosesseja joka Lue lisää

kustosry, sitten
Keskeisiä kysymyksiä vailla vastauksia hankintalakimuutoksessa

Keskeisiä kysymyksiä vailla vastauksia hankintalakimuutoksessa

Vailla varsinaisia vaikutusarviointeja edistyvä, noin 15 miljardin euron arvoiset julkisen hankinnan järjestelmät hajottava hankintakimuutos on monella tapaa kuin Yhdysvaltain tuontitullipäätös: Tehdään ensin ja katsotaan, mihin se johtaa. Lain tavoitteena on pilkkoa ja sivuuttaa julkishankintojen kukkaronvartijana ja palvelujen räätälöijänä omistajilleen kunnille ja hyvinvointialueille toimivat, yhteisomistetut sidosyksiköt eli inhouse-yhtiöt. Tässä lista muiden Lue lisää

kustosry, sitten
Hankintalain vaikitusten A-B-C

Hankintalakiehdotuksen vaikutukset: A-B-C

Mistä hankintalain muutoksessa on kyse? Vaikuttaako se niin kuin hallitusohjelmassa on linjattu? Mitkä ovat lakimuutoksen kustannukset? Kuka hyötyy – jos hyötyy? Tässä pikakurssi olennaisista lakimuutoksen jo tiedossa olevista vaikutuksista. Keskeisin 1.1.2026 voimaantulevaksi ehdotettu hankintalain muutos koskee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden eli inhouse-yhtiöiden pilkkomista ja niiden käytön rajaamista. Tämä Lue lisää

kustosry, sitten