Inhouse-omistuksen rajaus 10 prosenttiin hallitusohjelmaneuvotteluissa ei usean tietolähteen mukaan perustunut minkäänlaisiin vaikutusten selvittämisiin, vaan oli täysin mielivaltainen.
Hallitusohjelmaan kirjattu, lakivalmistelussa etenevä vaade 10 prosentin minimiomistuksesta johtaa 3–5 miljardin euron muutoskustannuksiin. Laskelmat perustuvat kuuden inhouse-yhtiön lukuihin, joiden erittelyt ovat nyt tarkentuneet. Vain murto-osa tavoitellusta liikevaihdosta siirtyisi markkinaan. Kaiken lisäksi paikalliset pienyrittäjät joutuvat uudistuksessa pulaan. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan markkinahäirikköväitteet inhouse-yhtiöistä ”on paskapuhetta”. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamisen kustannukset ovat Lue lisää…
Yrityskyselyssä 73 prosenttia yrityksistä kertoi saaneensa uutta liikevaihtoa inhouse-yhtiöiden avulla! Deloitten ICT-hintavertailussa inhouse-yhtiö Istekki menestyi erinomaisesti! Saimaan tukipalveluiden sairaalaruoka saa ylistävää kansalaispalautetta! Hilmassa on yrityksillä joka arkipäivä mahdollisuus osallistua inhouse-yhtiön järjestämiin kilpailutuksiin. Verkko on pullollaan myönteisiä inhouse-uutisia. Tässä otos niistä. Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat Hilmassa joka arkipäivä Yksityiset yritykset voivat käytännössä joka Lue lisää…
KKV julkaisi loppuraporttinsa omasta inhouse-tutkimuksestaan. KKV pitää todennäköisenä, että yleinen 10 %:n omistusosuusvaatimus nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla. KKV:n mukaan sääntelyä kannattaisikin pyrkiä kohdentamaan niin, että se rajoittaisi suurimpien sidosyksiköiden käyttöä ilman, että julkisen sektorin oman tuotannon kustannukset kasvavat tai julkisen sektorin tekemät hankinnat kallistuvat. Lakiuudistuksen potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin merkittävästi Lue lisää…
Tunnetut suomalaiset talousasiantuntijatkin tuntuvat olevan tietämättömiä siitä, miten kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion omistamat inhouse-yhtiöiksi kutsutut yhteisyritykset toimivat. Toisin kuin ETLA:n Aki Kangasharju väittää 8.8.2024 julkaistussa HS-artikkelissa ”Tutkijat huolestuivat: Julkinen sektori on paisunut Suomessa vauhdilla”, yhteisyritykset nimenomaan kilpailuttavat palveluita omistajiensa puolesta. Kangasharjun lausuma ”yhteisyritykset voivat ostaa palveluja ilman kilpailutusta, mikä Lue lisää…
Suomen perustuslain mukaan kunnilla on laaja itsehallinto, ja eri kuntien asukkaiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa. Suunnitteilla olevilla inhouse-yhtiöiden omistusrajauksilla olisi merkittäviä, rajoittavia ja eriarvoistavia vaikutuksia kuntien asemaan. Ne ovat perustuslain kannalta ongelmallisia, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteaa lausunnossaan. Myös perinpohjaiselle kuntakuulemisille on varattava lainvalmistelussa aikaa. Valmisteilla oleva lainsäädäntö kuntien ja Lue lisää…
Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry toteaa lausunnossaan Työ- ja elinkeinoministeriölle, että hankintalain muutokseen liittyvää selvitystyötä tulee jatkaa. Nykyisen, riittämättömän vaikutusarvioinnin perusteella ei vielä voida tehdä lakia koskevia linjauspäätöksiä. Suomen hallitus suunnittelee hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeuksista) sidosyksikkösääntelyyn muutoksia. Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry lähetti toukokuun 2024 lopussa lausuntonsa TEM-työryhmälle, jossa se Lue lisää…
Inhouse-yhtiöt ehdottavat useita uudistuksia, jotka avaisivat julkisia hankintoja yhä useammalle suomalaisyritykselle. Miljardeja maksavien, 10 prosentin minimiomistusrajaan liittyvien muutoskustannusten sijaan nämä ehdotukset toteuttaisivat hallitusohjelman tavoitteita – ja samalla toisivat veroeuroja Suomeen ja aluetalouksiin. Inhouse-yhtiöt ehdottavat myös sidosyksikköjen määräysvaltaan liittyvään säätelyyn tarkennuksia. Hallitusohjelmassa esitetty sidosyksikköjen 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaisi toteutuessaan kuntien ja Lue lisää…
Nykyinen hankintalaki toimii, kun lain valvontaa lisätään ja virheelliseen täytäntöönpanoon puututaan Kuluttaja- ja kilpailuviraston sekä Markkinaoikeuden toimesta. Miten sitten hankintayksikkö, joka omistaa selvän vähemmistön sidosyksikön osakekannasta, saavuttaa riittävän määräysvallan sidosyksikössä? Alkuvuodesta 2024 Markkinaoikeus totesi, että Sarastia Oy ei ollut hyvinvointialueen sidosyksikkö puuttuvan määräysvallan vuoksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja Lue lisää…