Hallitusohjelmaan kirjattu, lakivalmistelussa etenevä vaade 10 prosentin minimiomistuksesta johtaa 3–5 miljardin euron muutoskustannuksiin. Laskelmat perustuvat kuuden inhouse-yhtiön lukuihin, joiden erittelyt ovat nyt tarkentuneet. Vain murto-osa tavoitellusta liikevaihdosta siirtyisi markkinaan. Kaiken lisäksi paikalliset pienyrittäjät joutuvat uudistuksessa pulaan.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan
markkinahäirikköväitteet inhouse-yhtiöistä ”on paskapuhetta”.
Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamisen kustannukset ovat herättäneet runsasta poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Kustannuksia vähättelevät tahot ovat nostaneet vertailuluvuksi hyvinvointialueiden yhdistymiskustannukset, joiksi on mainittu vain 800 miljoonaa euroa, ei miljardeja. Lukuisat tahot, erityisesti hyvinvointialueiden muutoksesta vastuulliset, ovat kiittäneet inhouse-yhtiöiden keskeistä roolia nopeutetussa tahdissa toteutetun uudistuksen onnistumisesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt tosiasia, että hyvinvointialueiden luomisessa saatiin kyllä tuhannet tietojärjestelmät keskustelemaan keskenään, mutta varsinainen uudistus tai harmonisointi ei vielä toteutunut.
Hyvinvointialueuudistuksessa inhouse-yhtiöt tekivät ihmeitä sovittamalla kiireellä tuhannet vanhat tietojärjestelmät yhteen. Lukujen vertailu inhouse-toiminnan rajoittamisen kustannuksiin on kuin vertaisi omenaa vesimeloniin – laji ja kokoluokka eivät rinnastu.
Kun vanhoja järjestelmiä ei purettu eikä uusia luotu, myös kustannukset pysyivät maltillisina. Toisin ovat asiat, kun ehdotetut inhouse-yhtiöiden pilkkomiset ja niiden järjestämien palveluiden uudelleenjärjestelyt realisoituivat. Tätä eivät lukujen vähättelijät halua huomioida.
Nyt ajettu uudelleenhajautus aiheuttaa sekä laaja-alaisia purku- että kasaamiskustannuksia useissa sadoissa omistusasiakkuussuhteissa. Kustannus on mieletön suhteessa mahdollisiin marginaalisiin etuihin.
Hallitusohjelmaan inhouse-toiminnan rajoituksia ajaneet tahot ovat ilmaisseet tavoitteen olevan siirtää liikevaihtoa julkiselta puolelta markkinaan 15 miljardia euroa. Kustoksen tekemien laskelmien mukaan inhouse-yhtiöiden minimiomistusrajauksella ei tavoitetta saavuteta, vaan uutta liikevaihtoa siirtyy markkinaan maksimissaan 150 miljoonaa euroa, muutoskustannuksen ollessa 3–5 miljardia euroa.
”2/3 hyvinvointialue- ja kaupunkivastaajista palauttaisi toiminnot itselle, jos inhouse omistusrajaa nostetaan”
Kustos Ry:n kysely sidosyksiköiden omistajille 9/2023
ICT-ympäristön purku maksaa 782 miljoonaa kuuden inhouse-yhtiön omistajille
Nyt tarkentuneet laskelmat avaavat kritiikistä huolimatta etenevän uudistuksen kustannuksia. Esimerkiksi inhouse-yhtiöiden pilkkomisen, useiden satojen omistussuhteen uudelleenjärjestelyjen ja osittaisen toimien palautumisen kaupungeille ja hyvinvointialueille maksaa pelkästään uudelleenhajautetun mallin tuomien rekrytointien, henkilöstön kouluttamisten, osaamisen varmistamisten ja toiminnan uudelleensuunnittelun, yli 650 miljoonaa euroa – siis vain kuuden inhouse-yhtiön omistajille.
Vanhan ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuksien purku sekä uusien pystyttäminen kustantaa kunnille, kaupungeille ja hyvinvointialueille kuuden yrityksen osalta 782 miljoonaa. Uusien ICT-ympäristöjen ja järjestelmäkokonaisuuden kilpailutukset kustantavat 388 miljoonaa. (ks. tarkemmat laskelmat alla). On myös hyvä huomioida, että laskelmien pohjalla ovat yksityisten ICT- ja järjestelmätoimittajien antamat hinnat inhouse-yhtiöille – julkisomisteiset inhouse-yhtiöt kilpailuttavat hankintalain mukaisesti keskimäärin 52 prosenttia liikevaihdostaan markkinasta, osa jopa 75 prosenttia.
”Muutoksen myötä ostajakenttä tulee olemaan hajanaisempi ja heikompi. Tavoitteena on myyjän markkinat”
Juha Myllymäki – lakiasiain johtaja, Kuntaliitto
Aiemmin julkaistun laskelman mukaan suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostavat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Myös KKV pitää todennäköisenä, että yleinen 10 %:n omistusosuusvaatimus nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla.
Perukaa ”järjetön lakihanke”
Kuntamarkkinoiden puoluepuheenjohtajapaneelissa oppositiopoliitikot vaativat lakihankkeen perumista. SDP:n puheenjohtaja Antti LIndtman totesi sen olevani ”aivan järjetön hanke”. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti Kuntamarkkinoilla 2024, että ”onkin erittäin vaikeaa ymmärtää, miksi hallitus on valmis vaarantamaan tämän julkisen talouden tervehdyttämisen puhtaasti enemmän ideologiselta kuin taloudelliselta vaikuttavalla toimenpiteellä”.
”Koossa ovat nyt ainekset kuntien taksiuudistukselle.”
– Tuomo Sallinen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Demokraatti lehti 10/2024
Hyvinvointialueita edustavan Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi muistutti Kuntamarkkinoilla, että inhouse-yhtiöille kaavailtu 10 prosentin minimiomistusraja johtaa monopoliriskiin ja kalliisiin tarjouksiin. Rajoitustoimet toisivat hyvinvointialueille ja kunnille merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä.
”Paikalliset pienyrittäjät joutuvat pulaan”
Muun muassa Tampereen entinen pormestari, kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) kiteytti Demokraatin haastattelussa, ettei kymmenen prosentin raja toimi käytännössä, esimerkiksi Pirkanmaan jätehuollon järjestämisessä. Kuntamarkkinoiden aikaan 85 pienen kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä pormestarit vetosivat, että hallitus harkitsisi esitystään uudelleen.
”Inhouse-yhteistyö on auttanut meitä tavoittamaan julkisen sektorin asiakkaita paremmin kuin yksin pystyisimme, ja olemme siten voineet tuoda yrityksemme ratkaisuja tehokkaammin julkisen sektorin käyttäjien hyödynnettäväksi.”
Yrityskyselyn vastaaja, Kustos Ry:n kysely yrityksille 3/2024
Kuntajohtajat nostivat erityisesti huolen aluetaloudesta: paikalliset pienyrittäjät joutuvat pienten kuntien tapaan ahdinkoon, mikäli hallituksen kaavailema inhouse-yhtiöiden massiivinen rajoittaminen toteutuu ja suuret kansalliset ja kansainväliset toimijat valtaavat markkinaa. Nämä toimijat eivät juuri harjoita alihankintaa paikallisilta yrityksiltä.
Markkinahäirikköväitteet ”on paskapuhetta”
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallista ärsyttää ”narratiivi, että inhouse-yhtiöistä puhutaan markkinahäirikköinä ja luodaan mielikuvaa, että tässä (muutoksen myötä) pienet ja keskisuuret yritykset Sarin kotiapu ja Sepon ATK-huolto saavat tulevaisuudessa markkinoita”, hän toteaa Demokraatille. ”Rehellisesti arvioituna tämä on paskapuhetta. Ei pienillä ja monilla keskisuurilla firmoilla ole todellisia mahdollisuuksia lähteä kuntien palveluita yksin tuottamaan”, Sallinen lausuu haastattelussa. Sallisen mukaan esitys on epärealistinen. Hän arvioi, ettei hallitus ymmärrä tämän uudistuksen vaikutuksia riittävän laaja-alaisesti. Myös suuremman kaupungin näkökulmasta uudistuksessa on paljon ongelmia, Sallinen toteaa.
”Perustuslain 121§ turvaa jokaisen kunnan itsehallinnon.
…vaikutuksia on perustuslakivaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön mukaan tarkasteltava myös kuntakohtaisesti, kunkin kunnan tasolla erikseen.”
– Tuomas Ojanen, OOT, valtiosääntöoikeuden professori, eurooppaoikeuden dosentti
Laskelma omistajille koituvista kustannuksista kuuden inhouse-yhtiön tuottamien palveluiden uudelleenjärjestämisestä, mikäli hallitusohjelman 10 prosentin minimiraja inhouse-yhtiöiden omistuksessa toteutuu
Lue lisää:
- Demokraatti: Kylmä suihku hallituksen suunnitelmille – kaupunginjohtaja: Uhkana ”kuntien taksiuudistus”
- Kansanedustaja Pia Lohikosken kirjallinen kysymys hallitukselle: Kirjallinen kysymys inhouse-yhtiöiden vähimmäisomistusosuusedellytyksen kustannuksista ja muista vaikutuksista
- Kuntaliitto: Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen: Inhouse-yhtiöiden käytön rajaamisessa katastrofin ainekset – Pienyrittäjät kärsivät lakihankkeesta
- Kuntaliiton Minna Karhunen nostaa esiin inhouse-rajoitusten aiheuttamat kustannukset
- Hyvilin Korkiakoski-Västi: Inhouse-rajoitukset iso riski
- Inhouse-rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024
- Inhouse-rajoitusten pysyvä kustannusnousu jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa
- KKV: 10 prosentin omistusvaatimus nostaa kustannuksia
- Kuntalehti: Kunnanjohtajat vetoavat hallitukseen: ”Toteutuessaan lakimuutos aiheuttaa todella suuren hallintohumpan ympäri Suomen”
