Petteri Orpon hallitus neuvottelee 21.–22. huhtikuuta 2026 vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Samaan aikaan hallitus ajaa hankintalakimuutosta, joka lukuisten arvioiden mukaan aiheuttaa miljardiluokan juoksevat muutoskustannukset välittömästi lakipäätöksen jälkeen. Sekä Valtiovarainministeriö (VM) että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ovat varoittaneet, ettei laki tuo säästöjä eikä luo markkinoita. Päinvastoin, se nostaa julkishankintojen kustannuksia ja vaarantaa Suomen kyberturvan.
VM on omissa lausunnoissaan todennut, ettei hankintalakimuutoksen aiheuttamia muutoskustannuksia välittömästi kompensoida kunnille eikä hyvinvointialueille – toisin kuin ne ovat vaatineet. Hyvinvointialueet saavat mahdollisesti osan kuluista takaisin runsaan kahden vuoden kuluttua jälkikäteistarkastusten kautta. Tätä odotellessa kuntien ja hyvinvointialueiden vaihtoehtoina on karsia palveluitaan ja nostaa kuntaveroja. Tai sitten hallitus voi kehysriihessä päättää kompensoida aiheuttamansa miljardikustannukset kunnille ja hyvinvointialueille.
Tässä on pikakertaus suunnitellun hankintalakiesityksen talousvaikutuksista ja linkit syvällisempiin tarkasteluihin. Linkit artikkeleihin ovat suoraan otsikoissa.
Hankintalakimuutos lisää julkista velkaantumista –Miljardien muutoskustannuksia ei ole budjetoitu
EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutunut Suomi ei ole budjetoinut hankintalakimuutoksen aiheuttamia muutoskustannuksia, vaikka ne suurella todennäköisyydellä lisäävät merkittävästi julkista velkaantumista. Kuntaliiton laskelma hankintalain muutoksen aiheuttamasta 0,6 miljardin euron lisälaskusta kunnille on vain osa lain kokonaislaskusta. Kustannuksia aiheutuu myös hyvinvointialueille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden omistamille inhouse-yhtiöille. Huomiotta ovat jääneet myös mahdolliset sopimusrikkomuksista aiheutuvat kulut.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä valtiovarainministeriö (VM) varoittavat lausunnoissaan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hyvinvointialueiden toimintaan, kyberturvallisuuteen sekä julkisen talouden kestävyyteen liittyvistä merkittävistä riskeistä
VM arvioi pelkästään ICT-alan teoreettisten muutoskustannusten olevan noin 291 miljoonaa euroa. STM toteaa, että lakimuutoksen takaisinmaksuajaksi on arvioitu 8–14 vuotta, ja korostaa, että arvioissa tulee huomioida myös menetettävät skaalaedut. Muutoksesta aiheutuvia kustannuksia ei ole tarkoitus korvata hyvinvointialueille erikseen, mikä voi johtaa merkittäviin taloudellisiin haasteisiin. Myöskään kunnille ei ole luvassa muutoskustannusten hyvityksiä.
Ehdotettu hankintalaki ei tuo miljardeja markkinaan, vain 50–150 miljoonaa euroa
Suunnitellun hankintalain vaikutuksista on pitkään liikkunut voimakkaasti harhaanjohtavia tietoja, erityisesti sen vaikutuksesta markkinoille siirtyvästä liiketoiminnasta. Lähemmässä tarkastelussa käy ilmi, että markkinoille voisi siirtyä enintään 50–150 miljoonaa euroa nykyisten sidosyksiköiden liikevaihdosta. Pelkästään muutoskustannuksia lakimuutoksesta aiheutuisi kuitenkin 1–2 miljardia euroa.
Kuusi käytännön skenaariota: Pohjois-Suomeen jopa 600 ICT-kilpailutusta! Pienkuntien muutoskustannus talous- ja henkilöstöhallinnon uudelleenjärjestelystä 2 miljoonaa euroa per kunta!
Miten tässä julkinen sektori säästää? Tapaus Karelia
VM:n lausunto perustuslakivaliokunnalle: Hankintalain muutos ei kasvata markkinoita, vaan lisää kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä vaarantaa kyberturvan
”Ylipäätään valtiovarainministeriö kiinnittää esityksen vaikutusten osalta huomiota siihen, että kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksiköt kilpailuttavat ja hankkivat markkinoilta kuntien ja hyvinvointialueiden tarvitsemia palveluita niiden puolesta, ja ehdotettu 10 prosentin vähimmäisomistusosuusvaatimus voi ainoastaan siirtää nämä hankinnat kuntien ja hyvinvointialueiden itse tekemiksi. Tällöin hallituksen esitys ei kasvattaisi markkinoilta hankittavien palveluiden määrää, vaan etupäässä vain lisäisi julkiseen hallintoon kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia, jotka jäisivät viime kädessä veronmaksajien maksettaviksi”, VM toteaa.
”Kun pienempiin kilpailutuksiin saadaan keskimäärin vähemmän tarjouksia kuin volyymiltään suurempiin kilpailutuksiin, ei voida pitää todennäköisenä, että tämä kilpailutusten hajautuminen pienempiin kokonaisuuksiin lisäisi merkittävästi tarjousten määrää”, VM painottaa.
”Esitys ei VM:n mukaan kasvattaisi markkinoilta hankittavien palveluiden määrää, vaan etupäässä vain lisäisi hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, jotka jäisivät viime kädessä veronmaksajien maksettaviksi. Ministeriön mukaan hankinnat eivät siirtyisi markkinoille, vaan kuntien ja hyvinvointialueiden omaksi työksi. Samalla kilpailutukset pirstoutuisivat pienemmiksi kokonaisuuksiksi, mikä todennäköisesti vähentäisi tarjousten määrää.”
”Mitä lyhyempi siirtymäaika on, sitä suuremmat kertaluonteiset kustannukset vähimmäisomistusosuutta koskevasta vaatimuksesta seuraisi ja sitä todennäköisemmin kunnat ja hyvinvointialueet ottaisivat palveluiden tuottamisen omaksi toiminnakseen”, VM summaa.
Hankintalaki voi aiheuttaa laajan hankintasopimusten irtisanomisen tai purkaantumisen
Inhouse-yhtiöiden ja markkinatoimittajien välillä on satoja tuhansia kilpailutettuja sopimuksia. Suunnitteilla oleva hankintalain muutos estäisi inhouse-yhtiöiden mahdollisuutta tarjota palveluja alle kymmenen prosenttia omistaville omistajilleen. Muutos voi käytännössä merkitä sitä, että näille poistuville asiakasomistajille tehtävien palveluiden osalta inhouse-yhtiön ja alihankkijoiden välisiä sopimuksia joudutaan supistamaan tai jopa irtisanomaan. Kun volyymi laskee, hankintalaki velvoittaa uudelleenkilpailuttamaan osan näistä sadoista tuhansista sopimuksista.
Selvitys: Hankintalakiin suunniteltu minimiomistusvaade toisi kunnille 600 miljoonan lisälaskun – huoltovarmuus, lisäkustannukset ja kyberturva huolettavat
Kuntaliiton tuore selvitys arvioi hankintalain 10%:n minimiomistusvaateen nostavan kuntien muutoskustannukset noin 600 miljoonaan euroon. Sen lisäksi lakimuutos aiheuttaa suuria kustannuksia myös hyvinvointialueille ja valtiolle. Lakiuudistus voisi vaarantaa kyberturvallisuuden etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. ”Kuntien kriittiset tiedot ovat osa kansallista turvallisuutta”, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen muistuttaa.
Pääministeri Orpo myöntää hankintalain tuovan muutoskustannuksia – Onko se huomioitu budjetoinnissa?
”Vaikka lyhyellä aikavälillä voisi tulla kustannuksia”, pääministeri Petteri Orpo myönsi syyskuun 19. päivä 2024 Kuntamarkkinoiden puoluejohtajapaneelissa suunnitellun Uuden hankintalain vaikutuksista. Hän toi esille lakimuutoksen aiheuttaman osaajapulan erityisesti pienissä kunnissa.
”Uskomme siihen, että yksityinen sektori pystyy tuottamaan palveluita”, Orpo totesi ja että mahdolliset hyödyt tulevat ”keskipitkällä aikavälillä”. Orpo ei tuonut esiin, miten kuntien suunnitellun hankintalain aiheuttamat kustannuslisäykset korvataan kunnille, saati hyvinvointialueille.
On isänmaallista edistää veronmaksajan kokonaisetua
Vain kustannukset toteutuvat inhouse-rajoituksilla: Markkinaan siirtyisi vain häviävän pieni osa liikevaihdosta – Tarkemmin eritellyt laskelmat paljastavat kulukohteet
Miljardeja veroeuroja menee hukkaan, jos hallitusohjelmassa kaavailtu inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusraja toteutuu. Tavoitelluista 15 miljardin euron siirtymisestä suoraan markkinatoimijoille toteutuisi enimmillään 150 miljoonaa. Suuret kaupungit ja hyvinvointialueet ovat kyselyssä ilmoittaneet mieluummin palauttavansa toimintoja omikseen.
