Lainsäädännön vaikuttamistyössä näyttävästi hyödynnetty, inhouse-yhtiöitä arvostellut ja Jyväskylän yliopiston tutkimukseksi nimetty selvitys on paljastunut elinkeinoelämän järjestöjen tilaustutkimukseksi. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien omasta vuosiraportista.
Inhouse-yhtiöitä rajusti arvostellut, ilmeisen tarkoitushakuisen valikoivasti vapaan kentän yrityksiin vertaillut selvitys ei aiemmista tiedoista poiketen olekaan akateeminen hanke, vaan vaikuttajaviestintää varten maksettu tilaustutkimus. Tämä ilmenee Suomen Yrittäjien (SY) verkkosivujen julkaisussa, jossa luetellaan järjestön vaikuttamistoimenpiteitä. ”Vuosi 2024 oli Suomen Yrittäjille jälleen vahvan vaikuttamisen vuosi”, artikkeli alkaa ja jatkuu: ”Elinkeinoelämän järjestöt tilasivat Jyväskylän yliopistolta selvityksen, jossa vertailtiin inhouse-yhtiöiden ja yksityisten yritysten toiminnan tehokkuutta”, SY kertoo artikkelissa ”Näin Yrittäjät vaikutti jäsentensä puolesta vuonna 2024”.
Kesällä 2024, yrittäjäjärjestöjen tilaustutkimuksen ollessa vielä kesken, Jyväskylän yliopiston tutkija antoi Software Finlandin tiedotteessa voimakkaan inhouse-kriittisiä lausuntoja. Tiedotteessa ohjelmistoala ehdotti inhouse-kieltoa suurille kaupungeille ja hyvinvointialueille. (Software Finland: ”Verovarojen tuhlaukselle saatava stoppi” – Ohjelmistoala ehdottaa inhouse-kieltoa suurille kaupungeille ja hyvinvointialueille)
Tutkijat ovat myöntäneet virheet
Tilaustyönä tehty raportti ei ole läpäissyt tieteellistä vertaisarviointia. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät ole oikaisseet niitä. Tilaustutkimuksessa esimerkiksi Seure Henkilöstöpalveluiden henkilöstöksi väitetään 15.000:tta, kun vuonna 2023 se oli 258. Selvityksessä vertaillaan kannattavuutta esimerkiksi samankaltaisina pitäen nimetöntä yksityistä, etänä ohjelmistoja myyvää yritystä inhouse-yhtiöihin, jotka paitsi integroivat ICT-palveluita omistaja-asiakkailleen, myös toimittavat niille tietokoneita. Vertailu on tehty vain yhteen yritykseen per toimiala. Lisäksi vertailussa merkittävänä tekijänä on yritysten tuloksenteko, ymmärtämättä, että inhouse-yhtiöiden tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan palvella omistaja-asiakkaitaan eli kuntia ja hyvinvointialueita.
Keskeneräisenäkin selvitystä on kuitenkin ehditty käyttää lukuisissa yhteyksissä puolustamaan inhouse-yhtiöiden aseman merkittävää heikentämistä ajavia lakihankkeita. Esimerkiksi Kuntamarkkinoiden puoluepuheenjohtajapaneelissa usea ministeri vetosi tähän ”yliopistolliseen tutkimukseen” perustellessaan hankintalain edistämiseen, joka sai tilaisuudessa ankaraa arvostelua niin kuntien edustajilta kuin oppositiopolitiikoilta
Kuntaveroja nostava uudistus
Kustoksen arvioiden mukaan pelkästään inhouse-yhtiöiden omistuksen rajaaminen 10 prosenttiin aiheuttaa miljardiluokan kustannukset, jotka säteilevät vaikutuksiltaan kaikkialle Suomeen. Pienimillekin kunnille suunniteltu hankintalain muutos tarkoittaa vähintään miljoonan euron kertaluontoista hallinnollista kulua sekä jatkossa pysyvästi korkeampaa kustannustasoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä palvelujen heikkenemistä että kuntaverojen nousua, erityisesti pienemmissä kunnissa.
Eriävän mielipiteen lakiehdotuksesta ovat antaneet yli puolet lausunnonantajista, muun muassa Valtiovarainministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, KKV, Kuntaliitto ja hyvinvointialueita edustava HYVIL.
Yhteinen intressimme tulisi olla, että julkiset hankinnnat ovat mahdollisimman tehokkaita ja kokonaisedullisia tilaajille – kunnille, hyvinvointialueille ja valtiolle. Kustos ehdottaakin, että tällainen tasapuolinen tutkimus inhouse-yhtiöiden ja markkinatoimijoiden kokonaistehokkuudesta tehtäisiin pikimmiten.
[PÄIVITYS 3.2.2025 klo 17:47: Suomen Yrittäjät kiistää olevansa tilaustutkimuksen rahoittaja ja on asiasta nousseen kohun jälkeen poistanut huomiota herättäneen kohdan vaikuttajaraportistaan.]
