Hallituksen esittelemä hankintalain uudistus on herättänyt julkisomisteisissa yhtiöissä laajaa vastustusta. Uutissuomalaisen haastattelussa Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koskivuori varoittaa, että lakimuutos voi lisätä kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla sekä heikentää mahdollisuuksia tehokkaaseen yhteistyöhön.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi Uutissuomalaiselle, että jätetoimiala ja vesihuolto on tarkoitus jättää hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle ja osalle sote-alan sidosyksiköistä annetaan pidempi siirtymäaika. Tällaiset joustot eivät Koskivuoren mukaan tee lakiluonnoksesta toimivampaa.

”Tuntuu siltä, että uudistuksen isoimpia ja tärkeimpiä haitallisia vaikutuksia ei ole otettu huomioon.”

”Veronmaksajien rahaa menee kankkulan kaivoon.”

Koskivuori korostaa, että muutos pakottaisi pienemmät omistaja­kunnat kilpailuttamaan palvelut, joita ne nykyisin ostavat sidosyksiköltään, kuten Istekiltä. Tämä taas lisäisi sekä hallinnollisia kuluja että henkilöstötarpeita. Hän huomauttaa, että monissa tapauksissa kunnilla ei ole valmiutta hoitaa kokonaisia kilpailutusprosesseja itse.

Myös Monetra Oy:n toimitusjohtaja Eero Karppinen varoittaa, että uusi laki voi johtaa yli 200 asiakassopimuksen irtisanomiseen pienempien omistajakuntien osalta. Karppinen huomauttaa, että lakiin kirjattu “kymmenen prosentin omistusvaatimus” ei tukisi tarkoituksenmukaista hankintakäytäntöä.

Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen puolestaan nostaa esiin sen, että lakiuudistus vaikeuttaisi hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä esimerkiksi lääketieteellisissä tukipalveluissa.

Lakiluonnoksen puolustajat, hallitus mukaan lukien, toteavat, että uudistuksen tavoitteena on lisätä avoimuutta, kilpailua ja tehokkuutta julkisissa hankinnoissa. Kritiikin keskellä ministeri Marttinen on ilmoittanut, ettei 10 prosentin omistusrajaa aiota jättää pois esityksestä.

Lue lisää: