Hankintalaki on periaatetasolla on hyvä hanke, mutta ”hatusta heitetty” vaatimus 10 prosentin vähimmäisomistuksesta on ongelmallinen, Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti toteaa elokuun 2025 lopulla käydyssä keskustelussa. Kuntien Hetapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Miia Laakso on yhtä lailla huolissaan suunnitellusta hankintalain muutoksesta.

Kuntien Hetapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Miia Laakso, , Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti ja Jan Erola

Hänen johtamallaan yhtiöllä on 14 kuntaa omistajina, joista vain kolme osakasta omistaa uudessa laissa vaadittavat yli 10 prosenttia. ”Nyt olisi hyvä aika kasvaa, mutta edessä voi olla esimerkiksi yhtiön jakaminen kahteen. Miten esimerkiksi Heta-palveluiden arvo määritellään”, Laakso pohtii. Alavieskan kunnanjohtaja Pentti muistuttaa, että nykytilanteessa 60 prosentissa kuntakilpailutuksissa on vain kaksi tarjoajaa. ”Hankintalain muutos ei tätä muuta. Pienien kuntien kilpailutuksiin ei ole tarjontaa”, hän sanoo. Alavieska on osakkaana viidessä inhouse-yhtiössä, kussakin omistus on alle 10 prosenttia. Se joutuu jatkossa lunastamaan suurempia osakkuuksia yhtiöistä. ”Edessä on joka tapauksessa osakejärjestelyjä ja inhouse-yhtiöiden pilkkomisia”, kunnanjohtaja arvioi. Tehokkuus kärsii, hän harmittelee. Lainmuutos lisää väistämättä kustannuksia. Se vaikuttaa myös kielteisesti aluetalouteen.

”Työpaikkojen sijainti on olennaista. Kuntien Hetapalveluiden kaltaiset yritykset ovat isoja paikallisia työllistäjiä”, Laakso muistuttaa. Jos sopimukset siirtyvät suuryrityksille, työpaikat siirtyvät pois alueilta.
”Suuret ohjelmistotalot ovat globaaleja”, Pentti harmittelee paikallisilta pk-yritysten tulevaisuudessa menettämiä markkinoita.

Laakso ja Pentti ovat eniten huolissaan pienten kuntien kohtalosta. ”Entä jos inhouse-yhtiöiden omistus määräytyisikin väestöpohjan mukaan”, Kari Pentti ehdottaa. ”Lähes jokainen toimiala on kriittinen huoltovarmuuden näkökulmasta”, Miia Laakso muistuttaa. Mutta jos hankintarajaa nostettaisiin, se lisäisi merkittävästi pk-yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä, hän näkee. EU sallisi 221.000 euron pienkilpailutusrajan. ”60.000 euron raja neljässä vuodessa on todella alhainen.”
Keskustelua johdattaa Ylivieskassa Jan Erola.

Kuuntele lisää: