Kuntaliitto varoittaa kuntia sidosyksikköjen määräajoista: ratkaisuja on tehtävä nyt

Kuntaliitto on julkaissut kunnille yksityiskohtaisen ohjeen siitä, miten sidosyksikköjen kautta hankitut palvelut voidaan järjestää uuden hankintalain oloissa. Kiireellisin päivämäärä on 30. syyskuuta 2026. Siihen mennessä on tehtävä Valtiokonttorille ilmoitus niistä sopimuksista, joille halutaan käyttää poikkeuksellista, kesään 2030 ulottuvaa siirtymäaikaa. Kuntaliiton viesti kunnille on: sidosyksikköuudistuksen vaikutusten selvittämistä ei kannata enää siirtää Lue lisää

Kunnat ja hyvinvointialueet etsivät keinoja minimoida hankintalakimuutoksen haittavaikutuksia – uutuutena osuuskuntamalli

Uuden hankintalain hyväksymisen jälkeen kunnat ja hyvinvointialueet selvittävät, miten lakimuutosten aiheuttamia merkittäviä muutoskustannuksia ja kyberturvan vaarantumista voitaisiin rajata mahdollisimman vähäisiksi. Kuten KKV ja VM ennakkoarvioissaan jo toivat esille, lailla tavoiteltua palvelujen laajaa siirtymistä markkinatoimijoille ei tapahdu. Uusimpana vaihtoehtona inhouse-yhtiöihin tehtäviin muutoksiin on noussut osuuskuntamalli. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat käynnistäneet selvitykset Lue lisää

Hankintalain muutos rajoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden valinnanvapautta

Tällä hetkellä kunnilla ja hyvinvointialueilla on täysi oikeus päättää, tuottavatko ne palvelunsa itse, hankkivatko ne palvelunsa avoimilta markkinoilta vai käyttävätkö ne osaomistamiaan inhouse-yhtiöitä. Jatkossa näin ei olisi, mikäli hallituksen esittämä hankintalain muutos etenee laiksi. Se rajoittaa suoraan kuntien ja hyvinvointialueiden nykyistä valinnanvapautta, Kustos ry muistuttaa. Nykylainsäädännössä kunnilla ja hyvinvointialueilla on Lue lisää

Kustos: Julkiset hankinnat uudistettava kasvua, turvallisuutta ja alueellista elinvoimaa vahvistavalla tavalla

Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamia sidosyksiköitä edustava Kustos ry esittää, että julkisia hankintoja koskeva uudistus valmistellaan uudelleen yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten ja turvallisuusviranomaisten kanssa siten, että uudistus vahvistaa kilpailua, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia, huoltovarmuutta ja kyberturvallisuutta ilman miljardiluokan lisäkustannuksia veronmaksajille. Markkinaoikeus on jo ratkaisuillaan täsmentänyt sidosyksiköiden määräysvallan pelisääntöjä, eikä aiemmin esille tuoduille ongelmille Lue lisää

Viisi virhettä hankintalakihankkeessa

Viisi muuttunutta tosiasiaa, jotka tekevät hankintalakiuudistuksen tarpeettomaksi

Viisi keskeistä asiaa on muuttunut ja ratkennut hankintalakiprosessin aikana viimeisen neljän vuoden aikana. Nykyinen lakiuudistus, erityisesti inhouse-yhtiöiden käytön rajoittaminen, nojaa keskeisiltä osin vanhentuneeseen, virheelliseen tai muuttuneeseen tietoon: 1) markkinaoikeus on jo täsmentänyt linjausta määräysvallasta inhouse-yhtiöissä, 2) luvattua hankintojen siirtymistä markkinoihin ei synny, 3) säästöjä ei synny, kylläkin jättikustannukset, 4) kunnat Lue lisää

Kehysriiheen huomioitavaa: hankintalain aiheuttamat miljardikulut

Miljardikuluterveisiä hallituksen kehysriihineuvotteluihin

Petteri Orpon hallitus neuvottelee 21.–22. huhtikuuta 2026 vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Samaan aikaan hallitus ajaa hankintalakimuutosta, joka lukuisten arvioiden mukaan aiheuttaa miljardiluokan juoksevat muutoskustannukset välittömästi lakipäätöksen jälkeen. Sekä Valtiovarainministeriö (VM) että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ovat varoittaneet, ettei laki tuo säästöjä eikä luo markkinoita. Päinvastoin, se nostaa julkishankintojen kustannuksia Lue lisää

Julkinen ruokahuolto on yksi arjen turvallisuuden perustekijöistä, sillä se varmistaa, että sadat tuhannet lapset ja hoivapalvelujen asiakkaat saavat päivittäin lämpimän aterian. (Kuva: Shutterstock)

Uusi hankintalaki herättää huolta julkisista ruokapalveluista

Suomen julkiset ruokapalvelut tuottavat vuosittain noin 383 miljoonaa ateriaa päiväkoteihin, kouluihin, hoivapalveluihin ja vanhainkoteihin. Silti alan toimijat varoittavat, ettei eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa ole kuultu riittävästi käytännön ruokapalvelujen ammattilaisia hankintalain muutoskäsittelyn aikana. Tämä on merkittävä puute valmistelussa, sillä lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat suoraan kuntien talouteen ja miljoonien suomalaisten arkeen. Ruokapalvelualan edustajien Lue lisää

Hankintalakimuutos lisää julkista velkaantumista –Miljardien muutoskustannuksia ei ole budjetoitu

EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutunut Suomi ei ole budjetoinut hankintalakimuutoksen aiheuttamia muutoskustannuksia, vaikka ne suurella todennäköisyydellä lisäävät merkittävästi julkista velkaantumista. Kuntaliiton laskelma hankintalain muutoksen aiheuttamasta 0,6 miljardin euron lisälaskusta kunnille on vain osa lain kokonaislaskusta. Kustannuksia aiheutuu myös hyvinvointialueille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden omistamille inhouse-yhtiöille. Huomiotta ovat jääneet myös mahdolliset Lue lisää

Lainsäädännön arviointineuvosto: Hankinlakiehdotuksessa olennaisia puutteita

Hankintain esitysluonnosta tulee korjata lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista, neuvosto vaatii. Esitysluonnoksessa ei ole esitetty tutkimustietoa tai dataa kymmenen prosentin minimiomistuksen tueksi. Siinä tulisi myös olla suuntaa antava arvio esityksen hallinnollisesta taakasta aiheutuvista kustannuksista, neuvosto lausuu. Lausuntonsa 26. marraskuuta 2025 antanut lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos Lue lisää

Kuntien Hetapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Miia Laakso, , Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti ja Jan Erola

Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti: Hankintalaki väistämättä lisää kustannuksia

Hankintalaki on periaatetasolla on hyvä hanke, mutta ”hatusta heitetty” vaatimus 10 prosentin vähimmäisomistuksesta on ongelmallinen, Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti toteaa elokuun 2025 lopulla käydyssä keskustelussa. Kuntien Hetapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Miia Laakso on yhtä lailla huolissaan suunnitellusta hankintalain muutoksesta. Hänen johtamallaan yhtiöllä on 14 kuntaa omistajina, joista vain kolme osakasta omistaa Lue lisää