• Miiljoonan euron arvosta kultarahoja - mitä hankintanlaki vähintään maksaa pienellekin kunnalle.

    Jokaiselle pienelle kunnalle Inhouse-rajoitusten muutoskustannus on vähintään miljoona euroa

    Laskelmat tarkentuvat hallituksen suunnittelemien inhouse-toiminnan rajoitusten vaikutuksista kuntatasolla. Edessä on ennennäkemätön hallinnollinen urakka, josta koituvat kustannukset ovat erityisen raskaita pienille kunnille. Paitsi hankintaketjujen uudelleenjärjestelyjä ja rekrytointeja, edessä on myös osakkuuksista ja lunastuksista sopimisia, kuntakohtainen lasku on pienille kunnille noin miljoona euroa. Tämä vastaa pienen kunnan vuotuista investointibudjettia: koulu- ja päiväkotiremonteille […]


  • Jyväskylän yliopiston inhouse-vertailussa olennaisia virheitä

    Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamista ajavien tahojen voimakkaasti esillä pitämä, Jyväskylän yliopiston nimissä julkaistu raportti ei kestä kriittistä tarkastelua. Raportti ei ole läpäissyt tieteellistä vertaisarviointia. Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua. Esimerkiksi Seure Henkilöstöpalveluiden henkilöstöksi väitetään 15.000:tta, kun vuonna 2023 se […]


  • Kasvattamassa pk-yritysten kakkua. kakkua. Varmin tapa kasvattaa suomalaisten pk-yritysten osuutta julkishankinnoista on nostaa pienhankintarajaa 60.000 eurosta EU:n sallimaan 221.000 euroon.

    Ratkaisuehdotuksia hankintalaki-kysymykseen: inhouse-yhtiöiden määräysvallan täsmennys, pienhankintarajan nosto ja aktiivinen markkinavuoropuhelu

    Erittäin kalliiksi muutoskustannuksina tulevan, hajauttamisen kautta pysyvästi hallintokuluja nostavan sekä pk-yrityksiltä suuryrityksille markkinoita ohjaavan inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaateen sijaan nämä täsmennykset toisivat yhteistä hyötyä niin yritysmaailmaan kuin veronmaksajille. Edessä on ennennäkemätön ja ennennäkemättömän kallis hallinnollinen kaaos. Vaihtoehtona on tehdä ylivaalikautisia päätöksiä, joilla on laaja parlamentaarinen hyväksyntä. Markkinat toimivat jo – […]


  • SOTE-puhe-podcast: Hyvinvointialueiden valinta – Kumpaa lakia noudattaa – budjettikuria vai palveluvelvoitetta

    Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västin mukaan alirahoitetuilla hyvinvointialueilla on suuri huoli siitä, kumpaa lainsäädäntöä noudattaa ja kumpaa rikkoa: Tasapainottaako budjetti vai huolehtiako siitä, että esimerkiksi sote- tai pelastuspalveluiden järjestämisvastuu on varmasti toteutettu, hän pohtii UNA Oy:n SOTE-puhe-podcastissa. Kunta- ja aluevaalit ovat pian käsillä. Inhouse-yhtiö Una Oy:n SOTE-puhe-podcastin vieras, hyvinvointialueita edustavan Hyvilin […]


  • Kuntalehti: Isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen ettei hankintalakimuutosta toteutettaisi

    Veronmaksajien lasku on kasvamassa miljardeilla, kiitos suunnitteilla olevan hankintalain muutoksen.Nyt isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen, Kuntalehti raportoi. Kuntien huolena on, että hankintalain merkittävä muutos voi johtaa miljardien eurojen hukkaan, kirjoittaa Kuntalehti. Hallituksen suunnitelmien mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen hyödyntää sen palveluita. Pienet kunnat vetosivat jo […]


  • On isänmaallista edistää veronmaksajan kokonaisetua

    On isänmaallista… olla ajamatta pieniä kuntia talouskriisiin tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista… olla syventämättä hyvinvointialueiden talousahdinkoa tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista.. helpottaa aluetalouksille tärkeiden pk-yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin. Helpointa olisi nostaa pienhankintaraja €60.000:sta EU:n sallimaan €221.000:een. On isänmaallista.. huolehtia huoltovarmuudesta ja pitää avaintoiminnot […]


  • 800 miljoonaa euroa oli vasta hyvinvointialueiden ICT-perustamiskustannus

    Kun hyvinvointialueet perustettiin, pelkän ICT:n pystytyskustannus oli 800 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hyvinvointialueille on tehty järjestelmien integrointia, uudelleen kilpailutuksia, muutoksia… Nämä yhteenlaskettuna pystytyskustannus on merkittävästi suurempi kuin 800 miljoonaa. Mikäli inhouse-toiminnan rajoitukset toteutuvat, edessä on aluksi nykyjärjestelmien purkaminen, joka maksaa vähintään puolet pystytyskustannuksesta. Sitten on edessä uusi pystytys – mutta […]


  • Inhouse-omistusrajoituksen 10 prosentin raja ei perustunut faktoihin

    Inhouse-omistusrajoituksen 10 prosentin raja ei perustunut faktoihin

    Inhouse-omistuksen rajaus 10 prosenttiin hallitusohjelmaneuvotteluissa ei usean tietolähteen mukaan perustunut minkäänlaisiin vaikutusten selvittämisiin, vaan oli täysin mielivaltainen.


  • PK-yritykset suurin häviäjä jos inhouse-rajoitukset toteutuvat

    PK-yritykset suurin häviäjä – jos inhouse-rajoitukset toteutuvat

    Yli puolet inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee nykyään kilpailutettuna markkinoille. ICT-yhtiöissä osuus liikevaihdosta voi olla yli 70 prosenttia. Esimerkiksi ICT-alan inhouse-yhtiö Istekki Oy kilpailuttaa Suomessa toiseksi eniten ostoja Helsingin kaupungin jälkeen. Istekin toimitusverkosto-selvityksen mukaan yhtiön oman 1400 henkilöstön lisäksi se työllistää yli 1000 henkeä toimitusverkostossaan Suomessa – eli sen työllisyysvaikutus on yhteensä 2400 […]


  • Alanen: KKV:n mukaan 10 prosentin omistusvaade ei ole perustelu

    KKV:n mukaan 10 prosentin omistusvaade #inhouse -yhtiöissä ei ole perusteltu, julkisiin hankintoihin erikoistunut asianajaja Jouni Alanen kirjoittaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on päivittänyt tutkimuksensa hallitusohjelmaan ­kirjatusta 10 prosentin omistusvaatimuksesta. KKV:n tutkimus osoittaa, ettei ­hallitusohjelman mukainen ”yleinen etu” edellytä vähimmäisomistusrajan käyttöön­ottoa. Nykyiset säännökset ja niiden tehokas valvonta on riittävää, Alanen referoi […]


  • KT:n Hannu Freund: Inhouse-toiminnan rajoittamisella tavoitellut säästöt eivät toteudu ja uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään 150 miljoonaa

    Tavoitellut säästöt eivät toteudu, kirjoittaa kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajia edustavan KT:n Hannu Freund hallituksen suunnittelemista rajoituksista inhouse-yhtiöiden käyttämiseen. Asiantuntijat varoittavat, että muutos kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa kilpailutusta. Uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään vain 150 miljoonaa euroa julkisuudessa esitetyn 15 miljardin euron sijaan. Yhtiöiden toiminnan purkamisen ja uudelleenjärjestelyjen muutoskustannukset olisivat 3–5 […]


  • Peli seis

    Peli seis! Etelä-Karjalan kunnat ja Etelä-Karjalan liitto vetoavat inhouse-lainsäädäntövalmistelun keskeyttämiseksi

    Poikkeuksellisessa ulostulossaan Etelä-Karjalan kunnat ja Etelä-Karjalan liitto vetoavat pääministeri Petteri Orpon hallitusta keskeyttämään hankintalain muutosvalmistelut, joiden seurauksina rajoitettaisiin kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan. Etelä-Karjalan kuntien ja maakuntaliiton näkemyksen mukaan lainsäädännössä tulisi huomioida kuntien ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä markkinatilanteen vaihtelu eri puolilla Suomea.  Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Etelä-Karjalan liiton lisäksi Lappeenrannan […]


  • JätehuoltoJätehuolto

    Hankintalain muutos ei selkeytä kuntien elintärkeää jätehuoltojärjestelmää

    Kunnilla on lakisääteinen vastuu asukkaidensa jätehuollosta, ja valtaosa kunnista järjestää sen yhteistyössä muiden kuntien kanssa muodostaen tehokkaita, paikallisiin tarpeisiin vastaavia kokonaisuuksia. Tämä yhteistoimintamalli on kunnille elintärkeä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala toteaa Helsingin Sanomissa. Kuntien yhteistoimintamalli mahdollistaa suurten investointien, kuten jätteenkäsittelyinfrastruktuurin, toteuttamisen. Ilman tätä yhteistyötä moni kunta ei pystyisi täyttämään jätehuollon […]


  • Vain kustannukset toteutuvat inhouse-rajoituksilla: Markkinaan siirtyisi vain häviävän pieni osa liikevaihdosta – Tarkemmin eritellyt laskelmat paljastavat kulukohteet

    Hallitusohjelmaan kirjattu, lakivalmistelussa etenevä vaade 10 prosentin minimiomistuksesta johtaa 3–5 miljardin euron muutoskustannuksiin. Laskelmat perustuvat kuuden inhouse-yhtiön lukuihin, joiden erittelyt ovat nyt tarkentuneet. Vain murto-osa tavoitellusta liikevaihdosta siirtyisi markkinaan. Kaiken lisäksi paikalliset pienyrittäjät joutuvat uudistuksessa pulaan. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan markkinahäirikköväitteet inhouse-yhtiöistä ”on paskapuhetta”. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamisen kustannukset ovat […]


  • Kuntaliiton Minna Karhunen ihmettelee, miksi hallitus haluaa toteuttaa kalliit inhouse-rajoitukset.

    Kuntaliiton Minna Karhunen nostaa esiin inhouse-rajoitusten aiheuttamat kustannukset

    Hallitus on sitoutunut yhdeksän miljardin toimenpiteisiin julkisen talouden tervehdyttämiseksi, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti Kuntamarkkinoilla 2024. ”Onkin erittäin vaikeaa ymmärtää, miksi hallitus on valmis vaarantamaan tämän julkisen talouden tervehdyttämisen puhtaasti enemmän ideologiselta kuin taloudelliselta vaikuttavalla toimenpiteellä”, hän ihmetteli hallitusohjelmassa ja lainsäädäntöön etenevää 10 prosentin minimiomistusrajausta inhouse-yhtiöissä.


  • Pj-paneeli Kuntamarkkinoilla.

    Inhouse-rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024

    Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024 puolueiden puheenjohtajien paneelissa. Keskustelu yltyi välillä kiivaaksi. Oppositiopoliitikot vaativat ”järjettömän” lakihankkeen perumista. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024 puolueiden puheenjohtajien paneelissa. Keskustelijoina kristillisdemokraattien Sari Essayah, RKP:n Anders Adlercreutz, perussuomalaisten Riikka Purra, kokoomuksen Petteri Orpo, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo, keskustan Antti Kaikkonen, […]


  • Hyvinvointialueisiin ja niissä työskenteleviin kohdistuu vihapuhetta, Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västö totesi Kuntamarkkinoilla

    Hyvilin Korkiakoski-Västi: Inhouse-rajoitukset iso riski

    Hyvinvointialueisiin ja niissä työskenteleviin kohdistuu vihapuhetta, Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi totesi Kuntamarkkinoilla 19.9.2024 Kuntatalolla Helsingissä. Korkiakoski-Västi muistutti, että inhouse-yhtiöille kaavailtu 10 prosentin minimiomistusraja johtaa monopoliriskiin ja kalliisiin tarjouksiin. Rajoitustoimet toisivat hyvinvointialueille ja kunnille merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä.


  • Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma sisältää katastrofin ainekset.

    Kuntaliitto: Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen: Inhouse-yhtiöiden käytön rajaamisessa katastrofin ainekset – Pienyrittäjät kärsivät lakihankkeesta

    Paikalliset pienyrittäjät joutuvat pienten kuntien tapaan ahdinkoon, mikäli hallituksen kaavailema inhouse-yhtiöiden massiivinen rajoittaminen toteutuu. 85 pienkunnan yhteisessä julkilausumassa kehotetaan hallitusta tekemään hankintalain lakimuutoksen vaikutusten arviointi nykyistä huomattavasti perusteellisemmin. Halutaanko oikeasti tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille jälleen uudistus, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä, kunnat kysyvät. – […]


  • Inhouse-rajoitusten-kustannukset-otsikoissa

    Inhouse-rajoitusten kustannusvaikutukset laajalti esillä mediassa

    Orpon ja Purran eteen ladattiin kova syytös jopa miljardien lisäkustannuksista: ”Aivan järjetön hanke”! Miksi hallitus on valmis vaarantamaan julkisen talouden tervehdyttämisen inhouse-kirjausta muuttamalla? Kuntamarkkinoiden puoluepuheenjohtajapaneeli nousi otsikoihin. Asiasta raportoivat muun muassa Ilta-Sanomat, Uusi Suomi, Kuntalehti, Helsingin Sanomat, Demokraatti sekä Kansan Uutiset. Uusi Suomi: Orpon ja Purran eteen ladattiin kova syytös […]


  • 600 miljoonaa

    Inhouse-rajoitusten pysyvä kustannusnousu jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa

    Suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostavat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tulevat 3–5 miljardin muutoskustannukset. Luvuissa ei ole huomioitua YT-menettelyjen aiheuttamia kuluja. Kovaa vauhtia etenevät julkishallinnon yhteisyritysten, inhouse-yhtiöidenpilkkomiseen johtavat lakiuudistukset tulevat veromaksajille kalliiksi. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n kokoamien yrityskohtaisten laskelmien mukaan hallitusohjelmaan kirjattu […]


  • Hyvä uutisia

    Hyviä inhouse-uutisia!

    Yrityskyselyssä 73 prosenttia yrityksistä kertoi saaneensa uutta liikevaihtoa inhouse-yhtiöiden avulla! Deloitten ICT-hintavertailussa inhouse-yhtiö Istekki menestyi erinomaisesti! Saimaan tukipalveluiden sairaalaruoka saa ylistävää kansalaispalautetta! Hilmassa on yrityksillä joka arkipäivä mahdollisuus osallistua inhouse-yhtiön järjestämiin kilpailutuksiin. Verkko on pullollaan myönteisiä inhouse-uutisia. Tässä otos niistä. Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat Hilmassa joka arkipäivä Yksityiset yritykset voivat käytännössä joka […]


  • Kustos Ry: Sidosyksiköt ovat vastanneet kyselyyn itsenäisesti

    Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos Ry:n tehtävänä on muun muassa edistää sidosyksiköiden toimintaedellytyksiä ja osallistua sidosyksiköiden toimintaympäristöön liittyvään julkiseen keskusteluun. Tässä roolissaan Kustos Ry tuo niin jäsenilleen kuin julkisuuteenkin näkökulmiaan esille. Kustos Ry:llä ei ole ohjausvaltaa jäseniinsä. Kustos Ry:n jäsenet ovat itsenäisiä organisaatioita ja ovat siinä roolissaan vastanneet itsenäisesti myös esillä olleeseen […]


  • Kolmen miljardin lisäleikkaustarve inhouse-rajoitusten muutoskustannuksista

    Hallitusohjelmassa oleva inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaa 3–5 miljardin muutoskustannukset ja nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tämä tulee huomioida jo vuoden 2025 valtionbudjetissa. Yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Kuusi isoa inhouse-yhtiötä teki tarkat laskelmat inhouse-muutoskustannuksistaan. Näiden kuuden yhtiön osalta muutoskustannus on 1,5–2 miljardia euroa ja hintojen nousupaine […]


  • Sidosyksikkötutkimus on harhaanjohtava – Inhouse-yhtiöt eivät tavoittele voittoa, vaan kustannustehokkaita palveluja omistajilleen

    Jyväskylän yliopistossa on tehty tutkimus (”Sidosyksikköhankinnoista Suomessa”), jossa in-house yhtiöitä on väitetty tehottomaksi sillä perusteella, että ne ovat ”kannattamattomia”. Inhouse-yhtiön ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa vaan tuottaa kustannustehokasta palvelua omistajilleen. Tutkimuksessa on lukuisia kohtia, joiden osalta Kustos ry haluaa oikaista siinä olevaa väärää tietoa. Inhouse-yhtiöitä edustava yhdistys tekee siitä myös […]


  • Kasvavan Vantaan kaupunginjohtaja: Inhouse-uudistus tuskin lisää pk-yritysten bisnestä

    Toteutuessaan hallituksen kaavailema 10 prosentin minimiomistusraja inhouse-yhtiöille tuskin lisää suomalaisten pk-yritysten bisnestä, vahvassa kasvussa olevan Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen arvioi Kustoksen haastattelussa. Suuret toimijat todennäköisimmin muodostavat muuttuneessa tilanteessa uusia yhteisyrityksiä ja siirtävät toimintoja itselleen. Pienet kunnat joutunevat kaavailluissa inhouse-uudistuksissa ahdinkoon, Timonen pohtii. Vantaalla puolestaan syntyy uusia yrityksiä ennätystahtiin. Hallitusohjelmassa on […]


  • Miljardeja

    Selvitys: Inhouse-järjestelmän remontista miljardilasku

    Kuusi inhouse-yhtiötä selvitti, mitkä olisivat muutoskustannukset, jos hallitusohjelmassa esitetty kymmenen prosentin minimiomistusosuus toteutuu. Pelkästään näiden kuuden yhtiön omistajille aiheutuu muutoskulua 1,5–2 miljardia euroa. Näiden sidosyksiköiden osuus vastaa noin viidennestä suomalaisten inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta. Hallitusohjelmassa esitellyt lukuisat julkisomisteisten hankintayksiköiden, erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden inhouse-yhtiöiden toimintaa rajoittaviksi suunniteltujen lakihankkeiden valmistelu etenee. Huoltovarmuuteen vedottuna […]


  • KKV: 10 prosentin omistusvaatimus nostaa kustannuksia

    KKV julkaisi loppuraporttinsa omasta inhouse-tutkimuksestaan. KKV pitää todennäköisenä, että yleinen 10 %:n omistusosuusvaatimus nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla. KKV:n mukaan sääntelyä kannattaisikin pyrkiä kohdentamaan niin, että se rajoittaisi suurimpien sidosyksiköiden käyttöä ilman, että julkisen sektorin oman tuotannon kustannukset kasvavat tai julkisen sektorin tekemät hankinnat kallistuvat. Lakiuudistuksen potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin merkittävästi […]


  • Professori Kuoppamäki: Vaatimus inhouse-yhtiön 10 prosentin minimiomistuksesta ja pakkokilpailutus rikkovat perustuslakia

    Kustos ry:n tilasi selvityksen sidosyksikkösääntelystä sekä sidosyksikköhankintoja koskevista oikeudellisista reunaehdoista yritysjuridiikan professori, oikeustieteen tohtori Petri Kuoppamäeltä.  Professorin mukaan hallitusohjelmassa esitetyt rajoitukset inhouse-toimintaan rikkovat perustuslakia ja rajoittavat kuntien itsehallintoa. Myös kauppaoikeuden ja oikeustaloustieteen dosenttina toimivan Kuoppamäen mukaan EU:n hankintadirektiivit eivät sinänsä estä sidosyksiköiden toiminnan rajoittamista kansallisella lainsäädännöllä. ”Lakiesitysten on läpäistävä EU-oikeudellinen […]


  • Yhteisyritykset kilpailuttavat – nykymallin purku maksaisi miljardeja

    Tunnetut suomalaiset talousasiantuntijatkin tuntuvat olevan tietämättömiä siitä, miten kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion omistamat inhouse-yhtiöiksi kutsutut yhteisyritykset toimivat. Toisin kuin ETLA:n Aki Kangasharju väittää 8.8.2024 julkaistussa HS-artikkelissa ”Tutkijat huolestuivat: Julkinen sektori on paisunut Suomessa vauhdilla”, yhteisyritykset nimenomaan kilpailuttavat palveluita omistajiensa puolesta. Kangasharjun lausuma ”yhteisyritykset voivat ostaa palveluja ilman kilpailutusta, mikä […]


  • Valtiosääntöoikeuden professori Ojanen: Inhouse-yhtiöiden omistusrajaus on perustuslain kannalta ongelmallinen

    Suomen perustuslain mukaan kunnilla on laaja itsehallinto, ja eri kuntien asukkaiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa. Suunnitteilla olevilla inhouse-yhtiöiden omistusrajauksilla olisi merkittäviä, rajoittavia ja eriarvoistavia vaikutuksia kuntien asemaan. Ne ovat perustuslain kannalta ongelmallisia, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteaa lausunnossaan. Myös perinpohjaiselle kuntakuulemisille on varattava lainvalmistelussa aikaa. Valmisteilla oleva lainsäädäntö kuntien ja […]


  • Riittävä lainvalmistelu

    KUSTOS: Inhouse-yhtiöitä koskevia päätöksiä ei saa tehdä puutteellisen vaikutusarvion perusteella

    Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry toteaa lausunnossaan Työ- ja elinkeinoministeriölle, että hankintalain muutokseen liittyvää selvitystyötä tulee jatkaa. Nykyisen, riittämättömän vaikutusarvioinnin perusteella ei vielä voida tehdä lakia koskevia linjauspäätöksiä. Suomen hallitus suunnittelee hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeuksista) sidosyksikkösääntelyyn muutoksia. Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry lähetti toukokuun 2024 lopussa lausuntonsa TEM-työryhmälle, jossa se […]


  • Avoin ostodata

    KUSTOS: Pienhankintaraja ylös, inhouse-ostodata julki ja määräysvaltaan täsmennyksiä

    Inhouse-yhtiöt ehdottavat useita uudistuksia, jotka avaisivat julkisia hankintoja yhä useammalle suomalaisyritykselle. Miljardeja maksavien, 10 prosentin minimiomistusrajaan liittyvien muutoskustannusten sijaan nämä ehdotukset toteuttaisivat hallitusohjelman tavoitteita – ja samalla toisivat veroeuroja Suomeen ja aluetalouksiin. Inhouse-yhtiöt ehdottavat myös sidosyksikköjen määräysvaltaan liittyvään säätelyyn tarkennuksia. Hallitusohjelmassa esitetty sidosyksikköjen 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaisi toteutuessaan kuntien ja […]


  • Osakkeenomistajat

    Ratkaisuja inhouse-omistajien määräysvallan turvaamiseksi

    Nykyinen hankintalaki toimii, kun lain valvontaa lisätään ja virheelliseen täytäntöönpanoon puututaan Kuluttaja- ja kilpailuviraston sekä Markkinaoikeuden toimesta. Miten sitten hankintayksikkö, joka omistaa selvän vähemmistön sidosyksikön osakekannasta, saavuttaa riittävän määräysvallan sidosyksikössä? Alkuvuodesta 2024 Markkinaoikeus totesi, että Sarastia Oy ei ollut hyvinvointialueen sidosyksikkö puuttuvan määräysvallan vuoksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja […]


  • Yrittäjäkysely: Inhouse-yhteistyölle satelee kiitosta – se tuo yksityisille yrityksille merkittävästi lisäliikevaihtoa

    Lisää töitä ja lisää liikevaihtoa inhouse-yhteistyöstä. Niin vastasi kolme neljästä yrityksestä Kustoksen kyselyssä. Palaute oli lähes ylistävää, mutta inhouse-toimijat saivat runsaiden kiitosten ohella myös kehittämisehdotuksia. Kun Kustoksen yrityskyselyssä tiedusteltiin, kuinka suuri merkitys inhouse-yhteistyöllä on yrityksellesi asteikolla 1–5, vastausten mediaani oli 4, keskiarvokin 3,7. Valtaosa noin 70 kyselyyn vastanneesta yrityksestä piti […]


  • Markkinaoikeus

    Pakkokilpailutuksen jättikustannukset voidaan välttää – Markkinaoikeuden inhouse-päätös osoitti nykyjärjestelmän toimivan

    Markkinaoikeus (MAO) katsoi maaliskuun puolivälin päätöksessään, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (VaKe) ei ollut hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiaan. VaKe on päättänyt valittaa päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. MAO:n ratkaisu herätti runsaasti huomiota ja saattaisi lainvoimaiseksi jäädessään muuttaa merkittävästi varsinkin suurimpien sidosyksiköiden asemaa. Toisaalta se kyseenalaistaa myös hallitusohjelmassa linjattuja rajuja lakiuudistuksia. Hallitusohjelmassa esitetty […]


  • Inhouse-yhtiöt osallistuivat KKV-kyselyyn: Kilpailutusten helpottaminen rajannostolla lisäisi pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin

    Kilpailu​- ja kuluttajavirasto (KKV) tekee työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM) toimesta hallitusohjelmassa olevien inhouse-tavoitteiden vaikuttavuusarviota. Myös inhouse-yhtiöt ovat päässeet ilmaisemaan näkemyksiään KKV:lle. Kustoksen mukaan yksinkertaisimmin veronmaksajien varoja säästyisi helpottamalla kilpailutusrajoja ja inhouse-yhtiöiden ulosmyyntiä. Kyselyllään KKV kerää tietoa sidosyksiköiden toimintamalleista, sidosyksiköiden tarjoamista palveluista ja siitä, mikä rooli mahdollisella alihankinnalla on sidosyksikön toiminnassa. Seuraavaksi KKV-kysely lähti inhouse-yhtiöiden […]


  • Julkisen sektorin referenssit avittavat ulkomaan markkinoille

    Kotimainen ohjelmistoalan asiantuntijayritys Atostek sai alkuvuodesta ensimmäisen toimeksiannon Yhdysvalloista. Atostekin toimitusjohtajan Mika Torholan mielestä onnistuneiden kauppojen taustalla on erityisesti yrityksen kokemus julkiselta sektorilta. Atostek teki strategista innovointi- ja kehittämistyötä vuosia, jotta Suomeen saataisi kolmannen sukupolven sote-integraatioratkaisu. Kun sairaanhoitopiirit – nykyiset hyvinvointialueet – perustivat sotealan kehitys- ja asiantuntijayhtiö UNA Oy:n, Atostek […]


  • Miksi niin moni kuntajohtaja lähtee luottamuspulan vuoksi?

    Lukuisat kuntajohtajat ovat joutuneet jättämään paikkansa luottamuspulan vuoksi. Mikä on viimeaikaisen ilmiön takana? Lappeenrannan vt. kaupunginjohtaja, varsinaiselta viraltaan apulaiskaupunginjohtaja Tuomo Sallinen vastaa. Hän myös pohtii, miksi inhouse-yhtiöt ovat huoltovarmuuden takia tärkeitä. Sallisella on myös hyviä uutisia Itä-Suomesta: 300 miljoonan euron vuotuiset matkailueurot menettänyt Lappeenranta voi silti hyvin – ja lähitulevaisuudessa […]


  • Lapin yo:n professori Kirsi-Maria Halonen pohtii kilpailulainsäädäntöä ja inhouse-yhtiöiden asemaa

    Lapin yliopiston professori Kirsi-Maria Halonen pohtii kilpailulainsäädäntöä, kansainvälisiä esimerkkejä ja inhouse-yhtiöiden asemaa. Haastattelijana Jan Erola.


  • Kysely hyvinvointialue- ja kuntapäättäjille: Inhouse-rajoitukset tulisivat kalliiksi veronmaksajalle eivätkä lisäisi yksityisten yritysten markkinaosuutta

    Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjät ovat huolissaan kaavailluista muutoksista inhouse-yhtiöiden asemaan, Kustos ry:n kysely paljastaa. Kaksi kolmasosaa päättäjistä uskoo hallitusohjelman inhouse-kirjausten kasvattavan menoja luvattujen säästöjen sijaan. Kaksi kolmasosaa päättäjävastaajista uskoo, että hallitusohjelman inhouse-kirjaukset kasvattavat veromaksajien taakkaa. Kokonaistaloudellisuus, kokonaisvaltaisuus, luotettavuus, huoltovarmuus, jatkuvuus, kustannustehokkuus ja volyymiedut. Nämä nousivat päällimmäisenä kuvaamaan inhouse-yhtiöitä ja julkishallinnon syitä […]


  • Kustos ry kokosi ratkaisuja eri skenaarioita varten

    Hallitusohjelmakirjaukset ovat mietityttäneet monissa inhouse-organisaatioissa ympäri maan. Keväällä julkiseen keskusteluun nousi kirjaus, jonka mukaan omistaja-osakkaan vähimmäisomistusosuus inhouse-organisaatiosta tulisi olla 10 %. Ei ole kuitenkaan selvää, mitä tällä linjauksella tarkoitetaan. Inhouse-toimijoiden edunvalvontajärjestö Kustos ry piti ennakoivan skenaariotyöpajan 21.8.2023. “Kirjaus on ristiriidassa myös osakeyhtiölain kanssa. Tämä muutos tarkoittaisi joko nykyisten inhouse-yhtiöiden pilkkomista […]


  • Hallitusohjelmakirjaukset inhouse-yhtiöistä maksavat veronmaksajille satoja miljoonia

    Uudessa hallitusohjelmassa on lukuisia inhouse-yhtiöiden toimintaa rajoittavia esityksiä. Kustos ry pitää kirjauksia työtapaturmana. Niissä ei ole huomioitu esimerkiksi hyvinvointialueiden sekä pienten kuntien etua ja asemaa. Toteutuessaan uudistukset lisäisivät julkisia menoja todennäköisesti sadoilla miljoonilla euroilla. Tuoreen hallitusohjelman mukaan Petteri Orpon uusi hallitus haluaa varmistaa julkisten hankintojen tehokkuutta. Samalla se aikoo rakentaa valvontaa ja lukuisia […]


  • Kustos ry:n pj Lasse Koskivuori: Viisautta inhouse-päätöksiin

    Kustos ry:n puheenjohtaja Lasse Koskivuori ottaa kantaa hallitusohjelmaneuvotteluihin. Julkishallinnon keskeisten toimintojen kumppanina toimivat inhouse-yhtiöt kannattavat asemansa selkiyttämistä, jota myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää. Sen sijaan ehdotettu hankinta- ja palveluintegrointiyksiköiden uudelleenpilkkominen tulisi suomalaisille monella tapaa kalliiksi.


  • Kilpailutusrajan nostolla kymmenien miljoonien säästöt – Inhouse-yhtiöiden pilkkominen tulisi veronmaksajille kalliiksi

    Mediatiedote 5.5.2023, julkaisuvapaa Raskaan kilpailutusrajan nosto sen sijaan toisi 30–70 miljoonan euron säästöt. Kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee yksityisille yrityksille, Kustoksen jäsenyrityksille tehty kysely paljastaa. Hallitusohjelmaehdotukset inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoituksista nykyisestä olisivat valtiontaloudelle ja huoltovarmuudelle vahingollisia. Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry haluaa vahvistaa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja siten avaa […]


  • Yhteistyö Sakupen kanssa on jättipotti Varpaisjärven Pesulalle: ”Ilman sopimusta joutuisin irtisanomaan työntekijäni”

    Varpaisjärven Pesulan yrittäjä Kirsi Koistinen kiittää Sakupen kilpailutusta avoimeksi ja reiluksi: ”Minulle tuli olo, että kilpailutuksiin ei haluta mukaan koijareita, jotka polkevat hintoja.” Varpaisjärven Pesulassa piisaa tällä hetkellä kiirettä. Pesula osallistui Sakupen järjestämään tarjouskilpailuun asukaspyykkien pesulapalveluista ja pärjäsi siinä hienosti. Tarjouskilpailun perusteella Sakupe valitsi kaikkiaan kahdeksan yritystä puitesopimuskumppaniksi seuraavalle hankintakaudelle. […]


  • Kustos ry on julkaissut eettiset periaatteet jäsenistölleen

    Eettisten periaatteiden tavoitteena on selkeyttää inhouseihin kohdistuvaa viestintää ja kehittää inhouse-toimintaa. 1. Jäsenemme ovat 100-prosenttisesti julkisten toimijoiden omistamia. Kustoksen jäsenet ovat kuntien ja hyvinvointialueiden sekä muiden julkisten hankintayksiköiden omistamia. Toimintaa ei rahoiteta yksityisellä pääomalla. 2. Jäsenemme kilpailuttavat tavarat ja palvelut hankintalain mukaisesti. Kustoksen jäsenet ovat hankintayksiköitä, jotka eivät kierrä hankintalakia, vaan kilpailuttavat […]


  • Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen: ”Inhouse-yritykset ovat samalla viivalla kaikkien muiden palveluntuottajien kanssa”

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole mitään halua maksaa palveluista kalliimpaa hintaa inhouse-yrityksille, sanoo Korhonen. Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen on seurannut julkisuuden keskustelua inhouse-yritysten roolista julkisissa hankinnoissa mielenkiinnolla. Hän ei aivan tunnista sitä kritiikkiä, mitä muun muassa elinkeinoelämän järjestöt ovat esittäneet. – Inhouse-tuottajat ovat samalla viivalla kaikkien muidenkin palveluntuottajien kanssa. Annamme […]


  • Avoimuutta ja ketterää kilpailutusta julkisiin hankintoihin: ”Suomen tulisi seurata muita EU-maita”

    Parhaita toimintamalleja julkisiin hankintoihin kannattaa hakea myös muista EU-maista. Pienten ja keskisuurten yritysten asemaa tulisikin helpottaa hankintakoulutuksella ja nostaa raskaan kilpailutuksen kynnys EU:n sallimaan 215 000 euroon. ”Suomen tulisi seurata muita EU-maita ja pyrkiä kohti yhä ketterämpiä kilpailutuksia”, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori sanoo. Keskustelu julkisten hankintojen ja niitä järjestävien inhouse-yhtiöiden […]


  • Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori jatkaa inhouse-yhdistys Kustos ry:n hallituksen puheenjohtajana – jäsenmäärä tasaisessa kasvussa

    Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori jatkaa Kustos ry:n hallituksen puheenjohtajana. Kustoksen varapuheenjohtajaksi valittiin Salli Kortelainen (Meita Oy). Hallituksen jäseninä jatkavat Päivi Pitkänen (Monetra Oy) ja Klaus Kianen (Lapit Oy). Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Kaisa-Liisa Harjapää (Esko Systems Oy), Anu Tervala (Islab hyvinvointiyhtymä). Yhdistyksen sihteerinä jatkaa Juhani Heikka (Istekki Oy). Hallitusta päivitettiin […]


  • Hankintaraja ylös

    ”Nykyinen raskas kilpailutusmalli on järjetön”, Meita Oy:n toimitusjohtaja ja Kustos ry:n hallituksen jäsen Salli Kortelainen toteaa.


  • Kustos Pirkanmaan Yrittäjien uudistuneessa lehdessä: Kilpailutamme kaiken hankintalain mukaisesti ja käytämme mahdollisimman paljon yrityskumppaneita

    Kustos vieraili Pirkanmaan yrittäjien luona tammikuun lopulla. Kävimme erinomaisessa keskustelussa läpi, miten inhouse-yritykset ja pk-yrittäjät voisivat tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä.Keskusteluissa nousivat esille muun muassa hankalaksi koettu hankintalaki ja vaikeaksi koetut kilpailutukset.


  • Inhouse-yritykset: Palvelut yskähtelevät varmasti hyvinvointialueiden startissa

    Kiire on pakottanut kompromisseihin ja priorisointiin. Inhimillisten virheiden mahdollisuus on todennäköistä. H-hetkeen ja mahdollisiin häiriöihin on kuitenkin varauduttu hyvin.  Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa nyt vuodenvaihteessa. Tämä Suomen kaikkien aikojen suurin julkishallinnon organisaatiomuutos koskettaa 220 000 ihmisen työarkea. Välillisesti se vaikuttaa kaikkiin meihin suomalaisiin.  Uudistus on tehty pikavauhtia. Käytännössä me julkishallinnon inhouse-yhtiöt ja […]


  • Tuhoavatko inhouse-yritykset aidon kilpailun? Katso webinaarin tallenne (13.12.2022)

    Miten inhouse-yritykset hoitavat kilpailutuksen? Miten hyvinvointialueet rakentavat tulevaisuuden sotea yhdessä inhouse-yritysten kanssa? Julkisomisteisten inhouse-yritysten rooli on herättänyt viime aikoina vilkasta keskustelua julkisuudessa. Keskustelu on äärimmäisen tärkeää, mutta valitettavasti siinä ovat menneet puurot ja vellit sekaisin. Siksi meistä on tärkeää kertoa faktoihin pohjautuen, mitä in house-yritykset oikeasti tekevät, ja millä pelisäännöillä toimimme. Avaamme […]


  • Voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt iloitsevat elinkeinoelämän aloitteesta selvittää hankintaprosesseja 

    Julkisomisteiset inhouse-yhtiöt tukevat elinkeinoelämän järjestöjen halua selvittää julkisten hankintaprosessien kokonaisetua veronmaksajille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle.  – Yhteiskunnan kokonaisetu on juuri se syy, miksi voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt on perustettu ja kokonaisedun edistäminen on niiden toiminta-ajatus, Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori sanoo.  Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari ovat […]


  • Pitääkö olla huolissaan veroeuroista?

    Kuntayhtiöitä ja niiden omistajia on julkisessa keskustelussa viime aikoina toistuvasti syytetty veroeurojen tuhlailusta, kilpailun välttelystä ja ties mistä … Lue artikkeli sivustolta sakupe.fi


  • Kilpailutuskynnyksen nostaminen EU-tasolle lisäisi hankintoja pienyrityksiltä kymmeniä prosentteja

    Julkisten kilpailutusten kynnysrajan nostaminen mahdollistaisi yhä useamman pienemmän kotimaisen yrityksen osallistumisen julkisiin hankintoihin suuria hankkeita usein hallinnoivien inhouse-yhtiöiden avulla. Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat tarvitsemansa palvelut markkinoilta. Julkisomisteiset inhouse-yhtiöt ovat olleet viime aikoina paljon julkisuudessa ja usein kriittiseen sävyyn. Inhouse-yhtiöiden yhteistyötä edistävän Kustos ry – Julkishallinnon palvelukumppanit hallituksen puheenjohtaja, Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse […]


  • Kustos ry:n sivut avattu

    Tervetuloa Julkishallinnon palvelukumppanit – Kustos ry:n sivustolle. Täältä saat tietoa yhdistyksen toiminnasta, jäsenistä, ajankohtaisista uutisista, yhteyshenkilöistä ja tulevista tapahtumista. Sivustolle kerätään myös keskeiset in house -yhtiöiden toimintaympäristöön liittyvät uutiset.