Uutiset

Yksityiskohtainen tarkastelu kuudesta esimerkistä hankintalakimuutoksen vaarallisista ja kalliiksi tulevista käytännön vaikutuksista

Eduskunnan käsittelyssä oleva hankintalaki johtaa nykymuotoisena monenlaiseen järjettömyyteen. Tässä kuusi käytännön skenaariota: Pohjois-Suomeen jopa 600 ICT-kilpailutusta! Pienkuntien muutoskustannus talous- ja henkilöstöhallinnon uudelleenjärjestelystä 2 miljoonaa euroa per kunta! Ei lonkkaleikkauksia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla! Kansallinen kyberturva vaarantuu, jos laki estää inhouse-yhtiön kriittisten palveluiden runkoverkon käytön! Tekstiilipesu keskittyy jatkossa yhdelle yritykselle! Pohjois-Karjalan ja Lue lisää

kustosry, sitten
Kustoksen ratkaisuesitys: 10 prosentin minimiomistusvaade poistetaan kokonaan hankintalaista

Kustoksen ratkaisuesitys: 10 prosentin minimiomistusvaatimus kokonaan pois hankintalaista

Eniten laajamittaista huolta ja tyrmistystä aiheuttanut hankintalakimuutoksen ehdotus sidosyksikköjen 10 prosentin minimiomistuksesta tulisi poistaa kokonaan, ehdotti Kustos ry, kun sen edustaja oli sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan että talousvaliokunnan kuultavana. Näin vältyttäisiin miljardikuluilta, jotka eivät selvitysten mukaan edes tuo markkinoille lisää myyntiä – eikä KKV:n tuoreen lausunnon mukaan jatkossa myöskään Lue lisää

kustosry, sitten
Julkinen ruokahuolto on yksi arjen turvallisuuden perustekijöistä, sillä se varmistaa, että sadat tuhannet lapset ja hoivapalvelujen asiakkaat saavat päivittäin lämpimän aterian. (Kuva: Shutterstock)

Uusi hankintalaki herättää huolta julkisista ruokapalveluista

Suomen julkiset ruokapalvelut tuottavat vuosittain noin 383 miljoonaa ateriaa päiväkoteihin, kouluihin, hoivapalveluihin ja vanhainkoteihin. Silti alan toimijat varoittavat, ettei eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa ole kuultu riittävästi käytännön ruokapalvelujen ammattilaisia hankintalain muutoskäsittelyn aikana. Tämä on merkittävä puute valmistelussa, sillä lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat suoraan kuntien talouteen ja miljoonien suomalaisten arkeen. Ruokapalvelualan edustajien Lue lisää

kustosry, sitten

EU-komissio tutkii Suomen hankintalain sidosyksikkösäännöstä – ratkaisu voi pakottaa muuttamaan koko uudistuksen

Euroopan komissio on ottanut tutkittavakseen kantelut, jotka koskevat Suomen hankintalain sidosyksikkösääntelyä ja erityisesti siihen sisältyvää 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta. Kantelijat saivat komissiolta 12. tammikuuta 2026 ilmoituksen, että asia on otettu käsittelyyn. EU-komission tutkittavakseen ottamat suomalaiskantelut voivat muodostua yhdeksi merkittävimmistä EU-oikeudellisista hankintalakiin liittyvistä kiistoista Suomessa vuosikymmeniin. Riidan ytimessä on kysymys siitä, voiko Lue lisää

kustosry, sitten

KKV: Inhouse-omistusraja voi pysyvästi nostaa julkisen sektorin kustannuksia

Suunniteltu muutos Suomen hankintalakiin, joka rajoittaisi julkisten sidosyksiköiden omistusosuuksia, voi nostaa julkisen sektorin kustannuksia. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) arvion mukaan ”vaikutuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, eikä kustannusvaikuttavuudesta voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä”. Siis muutoskustannusten jälkeenkin. Näin KKV arvioi 2.3.2026 julkaisemassaan lausunnossaan hallituksen esityksestä hankintalain muuttamiseksi. Hallitus esittää, että julkinen organisaatio voisi käyttää Lue lisää

kustosry, sitten
Ehdotettu hankintalaki ei tuo miljardeja markkinaan, vain 50–150 miljoonaa euroa

Ehdotettu hankintalaki ei tuo miljardeja markkinaan, vain 50–150 miljoonaa euroa

Suunnitellun hankintalain vaikutuksista on pitkään liikkunut voimakkaasti harhaanjohtavia tietoja, erityisesti sen vaikutuksesta markkinoille siirtyvästä liiketoiminnasta. Lähemmässä tarkastelussa käy ilmi, että markkinoille voisi siirtyä enimmillään 50–150 miljoonaa euroa nykyisten sidosyksiköiden liikevaihdosta. Pelkästään muutoskustannuksia lakimuutoksesta aiheutuisi kuitenkin 1–2 miljardia euroa. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti, sen keskeisenä tavoitteena on parantaa julkisen sektorin Lue lisää

kustosry, sitten
EU:n kyberturvalinja ja Suomen hankintalaki räikeässä ristiriidassa

EU:n kyberturvalinja ja Suomen hankintalaki törmäyskurssilla

Suomen EU-ministerivaliokunta on määritellyt kannat EU:n kyberturvallisuusasetuksen uudistukseen, jonka tavoitteena on parantaa kyberturvallisuuden hallintaa, kehittää kybersertifiointia ja tehostaa ICT-toimitusketjujen riskienhallintaa Euroopassa.  Samaan aikaan hallitus kiirehtii hankintalakimuutoksia, jotka Valtion kyberturvajohtajan mukaan vaarantavat Suomen kyberturvan. EU-ministerivaliokunta linjasi 6. maaliskuuta Suomen kantoja EU:n kyberturvallisuusasetuksen uudistukseen. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan kyberturvallisuuden hallintaa, kehittää kybersertifiointia Lue lisää

kustosry, sitten

Hankintalaki voi aiheuttaa laajan hankintasopimusten irtisanomisen tai purkaantumisen

Inhouse-yhtiöiden ja markkinatoimittajien välillä on satoja tuhansia kilpailutettuja sopimuksia. Suunnitteilla oleva hankintalain muutos estäisi inhouse-yhtiöiden mahdollisuutta tarjota palveluja alle kymmenen prosenttia omistaville omistajilleen. Muutos voi käytännössä merkitä sitä, että näille poistuville asiakasomistajille tehtävien palveluiden osalta inhouse-yhtiön ja alihankkijoiden välisiä sopimuksia joudutaan supistamaan tai jopa irtisanomaan. Kun volyymi laskee, hankintalaki velvoittaa Lue lisää

kustosry, sitten
Ehdotettu hankinlataki vaarantaa Suomen kyberturvan

Valtion kyberturvallisuusjohtaja varoittaa suunnitellun hankintalain 10 prosentin minimiomistusvaatimuksen vaarantavan Suomen kyberturvallisuutta ja moninkertaistavan kustannukset

Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen varoittaa, että hallituksen valmistelema hankintalain uudistus voi toteutuessaan vakavasti heikentää Suomen kyberturvallisuutta. Erityisesti sidosyksiköitä koskeva 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus uhkaa romahduttaa nykyiset toimivat ICT- ja kyberturvallisuusrakenteet, joihin erityisesti kunnat, hyvinvointialueet ja osa valtionhallintoa nojaavat. Palvelujen yksityistäminen pois inhouse-palveluista myös moninkertaistaisi kyberturvan kustannukset, kyberturvallisuusjohtaja varoittaa hankintalakiesityksessä. Valtion kyberturvallisuusjohtaja Lue lisää

kustosry, sitten

Suorat lainaukset lakiehdotuksesta: Valtion kyberturvallisuusjohtaja varoittaa suunnitellun hankintalain 10%:n minimiomistusvaatimuksen vaarantavan Suomen kyberturvallisuutta

Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paanasen mukaan käytettävissä olevan kyberturvallisuuden osaamis- ja tietotaso romahtaisi hankintalain uudistuksen toteutuessa. Erityisesti ICT-infrastruktuurin ja -palveluiden osalta sidosyksiköillä on kriittinen rooli asiakkaidensa toimintojen jatkuvuuden turvaamisessa. Paanasen siteeraaman markkinaselvityksen mukaan kyberturvan kustannukset jopa nelinkertaistuvat, mikäli palvelu siirtyy inhouse-yhtiöiltä kokonaan yksityisille yrityksille. Liikenne- ja viestintäministeriössä työskentelevä Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen hankintalakiehdotuksessa Lue lisää

kustosry, sitten