Suomi valmistelee kansallista hankintalain uudistusta samaan aikaan, kun EU:ssa etenee poikkeuksellisen laaja julkisia hankintoja ohjaavien direktiivien päivitys. EU-tasolla valmistelu siirtyy komissiolta parlamentin käsittelyyn syksyllä 2026. Onko järkevää lukita isoja kansallisia ratkaisuja ennen kuin EU-kehikon sisältö ja aikataulu ovat selvät?
EU:ssa on valmistautumassa merkittävä julkisten hankintojen sääntelyn uudistus, useiden direktiivien ja asetusten kautta. Kun EU:n vaatimukset – strategisuus, sosiaalisuus, ympäristöystävällisyys, vastuullisuus ja yksinkertaisuus – tarkentuvat, kansallinen hankintalainsäädäntö menee erittäin todennäköisesti uusiksi. Uusi EU-säätely velvoittaa muuttamaan kansallista lainsäädäntöä. Suomen hankintalain muutokset eivät edes ehdi astua voimaa – kiitos siirtymäaikojen – ennen kuin EU-lainsäädäntö pakottaa Suomen uudelleen muuttamaan kansallista hankintalakia.
Komission arviointi ja kuuleminen nykyisten julkishankintoihin liittyvien direktiivien soveltuvuudesta päättyi maaliskuussa 2025. Euroopan parlamentti puolestaan hyväksyi kesällä 2025 oma-aloitemietinnön tavotteinaan muun muassa hallinnollisen taakan kevennys, kilpailun ja pk-yritysten pääsyn parantaminen, strategisen autonomian ja sosiaalisen sekä sopimuksellisen vastuun vahvistaminen. Mietintö eteni elokuun–syyskuun täysistuntoon pohja-asiakirjaksi komission tulevalle ehdotukselle. Varsinainen käsittely on lähitulevaisuudessa.
EU:ssa etenevät hankintoihin liittyvät säädösuudistukset
- EU käynnisti aluksi arvioinnin ja kuulemisen voimassaolevien direktiivien ja asetusten soveltuvuudesta. Komission arviointi ja kuuleminen direktiiveistä 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU päättyi 7.3.2025. Parhaillaan on käynnissä 26.1.2026 asti uusi kuuleminen, jossa kuullaan kenttää tulevan sääntelyn tarpeista.
- Reformin ytimessä on kokonaisuus, jossa arvioidaan, miten julkisten hankintojen sääntely voisi tukea paremmin strategisia tavoitteita: muun muassa vihreää siirtymää, kriittisten tuotteiden saatavuutta, työehtojen ja sosiaalisen vastuullisuuden edistämistä sekä hallinnollisen taakan vähentämistä.
- Uudistus koskee monimutkaista sääntelykokonaisuutta, joka koostuu kuudesta direktiivistä, kahdesta asetuksesta sekä lukuisista delegoiduista säädöksistä – sekä kansallisista säännöistä. (Lähde: Bruegel: European Union public procurement reform: a difficult but essential balancing act)
- Reformin odotetaan etenevän vaiheittain. Arvion mukaan ehdotus uudistuksesta tulee parlamentin käsittelyyn vuoden 2026 loppupuolella ja se astuisi voimaan asteittain vuosikymmenen loppuun mennessä.
Byrokratian purku korostuu uudistuksessa
EU:n hankintasäätelyn uudistuksessa korostuu hallinnollisen taakan ja byrokratian purku sekä hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen. Esimerkiksi nykyinen kansallinen sääntely on monessa jäsenmaassa koettu raskaaksi. Suomessa esimerkiksi pienhankintaraja on 60.000 euroa, kun EU sallisi kevyemmin säädellyt pienhankinnat aina 221.000 euroon saakka. Myös sidosyksiköiden ulosmyynnin raja on Suomessa poikkeuksellisen tiukka: 5 prosenttia tuotannon arvosta tai enimmillään 500.000 euroa.
EU haluaa vahvistaa strategisten tuotteiden ja palveluiden sekä kriittisten tavaroiden asemaa. EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyky, toimitusketjujen kestävyys ja kriisinkestävyys ovat sen keskiössä.
Suunnitteilla on myös sosiaalisten ja työehtovaatimusten integrointi julkisiin hankintoihin. Esimerkiksi työehtosopimukset, työntekijöiden oikeudet ja vastuullisuus voivat nousta pakollisiksi osiksi hankintaprosessia.
Hankintojen säädösuudistuksessa korostuu myös “Osta Eurooppalaista”-henkinen linja. Siinä painottuu EU-valmistetuilla tuotteiden ja sisämarkkinoiden suosiminen hankintaprosesseissa.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?
EU-uudistus on vielä luonnosvaiheessa ja kansalliseen lainsäädäntöön soveltaminen voi tapahtua vasta myöhemmin. Jos Suomi säätää merkittäviä muutoksia nyt omaan hankintalainsäädäntöön, mutta EU:n sääntely muuttuu pian radikaalisti, tilanteesta voi syntyä ristiriitoja. Kansallinen laki voi vanhentua heti, kun EU-direktiivit tai asetukset muuttuvat uudistuksen seurauksena.
Suomalaisten yritystoimijoiden kannattaa valmistautua paitsi nopeasti edestakaisin muuttuvaan julkishankinnan kriteerien säätelyyn, myös strategisten sektorien – kuten kriittiset materiaalit, puolustus ja vihreä teknologia – kansainvälisesti avautuvaan kilpailuun. Siinä EU painottaa sisämarkkinoiden vahvistamista ja eurooppalaisten tuotteiden hankintoja.
Muuttuvan EU-hankintasäätelyn vaikutukset Suomeen:
- Ajoitusriski: Jos Suomi kirjaa nyt kansalliseen lakiin pysyviä rakenteita, esimerkiksi markkinarakennetta tai inhouse-suhteita voimakkaasti muuttavia rajoja, ne voivat joutua uudelleenmuotoiluun pian EU-paketin valmistuttua. 2014-paketin kokemuksen perusteella (24kk) muutosikkuna tulee nopeasti ehdotuksen jälkeen.
- Sosiaalinen vastuu & työehdot: EU-linjaukset painottavat työntekijöiden oikeuksia, työehtosopimusneuvotteluja ja sosiaalikriteerien käyttöä. Suomen kannattaa kirjoittaa lakiin selkeä viittaus sosiaalisten kriteerien käyttöön ja mahdollistaa niiden helppo soveltaminen.
- Strateginen autonomia & huoltovarmuus: EU ohjaa hankintoja turvaamaan strategisten tuotteiden saatavuutta. Kansalliseen lakiin on järkevää sisällyttää huoltovarmuus- ja turvallisuusperusteet laajasti. Hallituksen hankintalakiesityksessä on mittavia puutteita koskien huoltovarmuutta ja kyberturvaa.
- Kansainvälinen tasapaino (IPI): Hankintayksiköiden on varauduttava mahdollisiin IPI-rajoituksiin, kuten nykyistä laajempiin alkuperämaa-rajauksiin hankintaohjeissa.
- Hallinnollisen taakan kevennys: EU-tasolla korostetaan yksinkertaistamista; Suomen kannattaa välttää ylisäätelyä ja varata asetuksenantovaltuuksia nopeaan tekniseen päivitykseen, kun EU-säädökset täsmentyvät. Suunniteltu hankintalakimuutos lisää merkittävästi hankintojen hallintoa ja sen kuluja.
- Kuntatalous & siirtymäkustannukset: Kotimaiset arviot varoittavat merkittävistä muutoskuluista erityisesti inhouse-rakenteissa. EU-reformin odottaminen ja huomioiminen vähentäisi kahteen kertaan säätämisen riskiä. Näitä miljarditason muutoskuluja ei ole huomioitu valtionbudjetissa vuodelle 2026 eikä niitä aiota kompensoida kunnille tai hyvinvointialueille. Lakimuutoksen aiheuttamat, budjetoimattomat miljardikulut on iso ongelma myös Suomen kohdistuvan EU:n liiallisen alijäämän menettelyn (Excessive Deficit Procedure, EDP) näkökulmasta.
- Kouluta hankkijat: englanninkielisten asiakirjojen ja EU-tasoisille markkinoille suunnattujen kilpailutusten käyttö voi lisääntyä – varaa resurssit. Parlamentin linjaukset korostavat sisämarkkinoiden toimivuutta ja kilpailua.
Lue lisää:
- Bruegel: Mapping the road ahead for EU public procurement reform
- Bruegel: European Union public procurement reform: a difficult but essential balancing act
- European Commission: Commission launches call for evidence and public consultation on the evaluation of the Public Procurement Directives
- Austrian Federal Chamber of Labour: Revision of the EU procurement directives. Social and environmental criteria must be given greater consideration
- https://www.akeuropa.eu/en/revision-eu-procurement-directives-social-and-environmental-criteria-must-be-given-greater
- European Parliament, Committee on the Internal Market and Consumer Protection: DRAFT COMPROMISE AMENDMENTS 2024/2103(INI)
- Keystone Procurement: Reforming European Public Procurement: Towards Fairness, Resilience and Strategic Autonomy
- Open Contracting Partnership: Reading the results: our take on the recent EU Public Procurement Directives consultation
- EC Public Buyer Community: European Commission concludes public consultation on the evaluation of the public procurement Directives
- European Commission: Legal rules and implementation (public-procurement)
- European Commission: Commission launches call for evidence and public consultation on evaluation of public procurement directives (Single Market Economy)
- IISD: The European Union’s Public Procurement Directive review explained
- AKEuropa: Revision of the EU procurement directives – Social and environmental criteria must be given greater weight
- ECEC: Latest overview about the upcoming public procurement reform process
- Keystone Procurement: Towards Fairness, Resilience and Strategic Autonomy
- European Parliament: DRAFT compromise amendments
- Valtioneuvosto: Hankintalain uudistus 2025 (Yrittäjyyden neuvottelukunta 27.2.2025)
- FinnUnions: EU:n julkisten hankintojen sääntöjen uudistus avaa mahdollisuuden työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseen
