Hallituksen esittämä hankintalain uudistus herättää voimakasta kritiikkiä etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa, Kaleva raportoi (2.8.2025). Laki pakottaisi kunnat omistamaan vähintään 10 prosenttia inhouse-yhtiöistä, joilta ne hankkivat palveluja.
Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen arvioi, että muutos tietäisi kunnille suuria lisäkustannuksia: “Hankintalaki ei ole esitetyssä muodossa järkevä eikä loppuun asti harkittu. Mahdolliset muutokset aiheuttavat varsin mittavia kuluja.”
Mannisen mukaan Iin olisi luovuttava nykyisistä palveluhankinnoista muun muassa ICT-, taloushallinto- ja jätehuoltoyhtiöiltä, koska kunta ei omista niistä kymmentä prosenttia.
Kalevan haastattelema työ- ja elinkeinoministeriön kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen perustelee uudistusta kilpailun lisäämisellä: “Lain keskeinen johtotähti on kilpailun lisääminen ja markkinoiden hyödyntäminen.”
Kalevan mukaan Hyvärinen kuitenkin korostaa, että ennen lain siirtymistä eduskuntakäsittelyyn kymmenen prosentin pykälääkin ainakin poikkeusten osalta tarkastellaan.
Inhouse-yhtiöitä edustavat johtajat, kuten Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori ja Monetran toimitusjohtaja Eero Karppinen, pitävät kuitenkin 10 prosentin rajaa keinotekoisena ja varoittavat, että pikainen uudistus nostaisi kustannuksia ja veisi pieniltä kunnissa käytössä olevia mittakaavaetuja.
Sekä Koskivuori että Karppinen ihmettelevät eniten lakivalmistelun kymmenen prosentin määritelmää. Kummankaan mielestä se ei perustu mihinkään, Kaleva kirjoittaa.
Myöskään työryhmän mietinnössä ei tarkemmin avata, miksi juuri kymmeneen prosenttiin on päädytty. ”Toki lakihankkeen tavoitteena on, että inhouse-yhtiöiden osakkailla pitäisi olla todellista määräysvaltaa yhtiöissä”, Kaleva toteaa.
