hankintalaki

Miiljoonan euron arvosta kultarahoja - mitä hankintanlaki vähintään maksaa pienellekin kunnalle.

Jokaiselle pienelle kunnalle Inhouse-rajoitusten muutoskustannus on vähintään miljoona euroa

Laskelmat tarkentuvat hallituksen suunnittelemien inhouse-toiminnan rajoitusten vaikutuksista kuntatasolla. Edessä on ennennäkemätön hallinnollinen urakka, josta koituvat kustannukset ovat erityisen raskaita pienille kunnille. Paitsi hankintaketjujen uudelleenjärjestelyjä ja rekrytointeja, edessä on myös osakkuuksista ja lunastuksista sopimisia, kuntakohtainen lasku on pienille kunnille noin miljoona euroa. Tämä vastaa pienen kunnan vuotuista investointibudjettia: koulu- ja päiväkotiremonteille Lue lisää…

kustosry, sitten

Jyväskylän yliopiston inhouse-vertailussa olennaisia virheitä

Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamista ajavien tahojen voimakkaasti esillä pitämä, Jyväskylän yliopiston nimissä julkaistu raportti ei kestä kriittistä tarkastelua. Raportti ei ole läpäissyt tieteellistä vertaisarviointia. Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua. Esimerkiksi Seure Henkilöstöpalveluiden henkilöstöksi väitetään 15.000:tta, kun vuonna 2023 se Lue lisää…

kustosry, sitten
Kasvattamassa pk-yritysten kakkua. kakkua. Varmin tapa kasvattaa suomalaisten pk-yritysten osuutta julkishankinnoista on nostaa pienhankintarajaa 60.000 eurosta EU:n sallimaan 221.000 euroon.

Ratkaisuehdotuksia hankintalaki-kysymykseen: inhouse-yhtiöiden määräysvallan täsmennys, pienhankintarajan nosto ja aktiivinen markkinavuoropuhelu

Erittäin kalliiksi muutoskustannuksina tulevan, hajauttamisen kautta pysyvästi hallintokuluja nostavan sekä pk-yrityksiltä suuryrityksille markkinoita ohjaavan inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaateen sijaan nämä täsmennykset toisivat yhteistä hyötyä niin yritysmaailmaan kuin veronmaksajille. Edessä on ennennäkemätön ja ennennäkemättömän kallis hallinnollinen kaaos. Vaihtoehtona on tehdä ylivaalikautisia päätöksiä, joilla on laaja parlamentaarinen hyväksyntä. Markkinat toimivat jo – Lue lisää…

kustosry, sitten

SOTE-puhe-podcast: Hyvinvointialueiden valinta – Kumpaa lakia noudattaa – budjettikuria vai palveluvelvoitetta

Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västin mukaan alirahoitetuilla hyvinvointialueilla on suuri huoli siitä, kumpaa lainsäädäntöä noudattaa ja kumpaa rikkoa: Tasapainottaako budjetti vai huolehtiako siitä, että esimerkiksi sote- tai pelastuspalveluiden järjestämisvastuu on varmasti toteutettu, hän pohtii UNA Oy:n SOTE-puhe-podcastissa. Kunta- ja aluevaalit ovat pian käsillä. Inhouse-yhtiö Una Oy:n SOTE-puhe-podcastin vieras, hyvinvointialueita edustavan Hyvilin Lue lisää…

kustosry, sitten

Kuntalehti: Isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen ettei hankintalakimuutosta toteutettaisi

Veronmaksajien lasku on kasvamassa miljardeilla, kiitos suunnitteilla olevan hankintalain muutoksen.Nyt isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen, Kuntalehti raportoi. Kuntien huolena on, että hankintalain merkittävä muutos voi johtaa miljardien eurojen hukkaan, kirjoittaa Kuntalehti. Hallituksen suunnitelmien mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen hyödyntää sen palveluita. Pienet kunnat vetosivat jo Lue lisää…

kustosry, sitten

On isänmaallista edistää veronmaksajan kokonaisetua

On isänmaallista… olla ajamatta pieniä kuntia talouskriisiin tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista… olla syventämättä hyvinvointialueiden talousahdinkoa tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista.. helpottaa aluetalouksille tärkeiden pk-yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin. Helpointa olisi nostaa pienhankintaraja €60.000:sta EU:n sallimaan €221.000:een. On isänmaallista.. huolehtia huoltovarmuudesta ja pitää avaintoiminnot Lue lisää…

kustosry, sitten

Alanen: KKV:n mukaan 10 prosentin omistusvaade ei ole perustelu

KKV:n mukaan 10 prosentin omistusvaade #inhouse -yhtiöissä ei ole perusteltu, julkisiin hankintoihin erikoistunut asianajaja Jouni Alanen kirjoittaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on päivittänyt tutkimuksensa hallitusohjelmaan ­kirjatusta 10 prosentin omistusvaatimuksesta. KKV:n tutkimus osoittaa, ettei ­hallitusohjelman mukainen ”yleinen etu” edellytä vähimmäisomistusrajan käyttöön­ottoa. Nykyiset säännökset ja niiden tehokas valvonta on riittävää, Alanen referoi Lue lisää…

kustosry, sitten

KT:n Hannu Freund: Inhouse-toiminnan rajoittamisella tavoitellut säästöt eivät toteudu ja uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään 150 miljoonaa

Tavoitellut säästöt eivät toteudu, kirjoittaa kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajia edustavan KT:n Hannu Freund hallituksen suunnittelemista rajoituksista inhouse-yhtiöiden käyttämiseen. Asiantuntijat varoittavat, että muutos kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa kilpailutusta. Uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään vain 150 miljoonaa euroa julkisuudessa esitetyn 15 miljardin euron sijaan. Yhtiöiden toiminnan purkamisen ja uudelleenjärjestelyjen muutoskustannukset olisivat 3–5 Lue lisää…

kustosry, sitten
Peli seis

Peli seis! Etelä-Karjalan kunnat ja Etelä-Karjalan liitto vetoavat inhouse-lainsäädäntövalmistelun keskeyttämiseksi

Poikkeuksellisessa ulostulossaan Etelä-Karjalan kunnat ja Etelä-Karjalan liitto vetoavat pääministeri Petteri Orpon hallitusta keskeyttämään hankintalain muutosvalmistelut, joiden seurauksina rajoitettaisiin kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan. Etelä-Karjalan kuntien ja maakuntaliiton näkemyksen mukaan lainsäädännössä tulisi huomioida kuntien ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä markkinatilanteen vaihtelu eri puolilla Suomea.  Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Etelä-Karjalan liiton lisäksi Lappeenrannan Lue lisää…

kustosry, sitten
JätehuoltoJätehuolto

Hankintalain muutos ei selkeytä kuntien elintärkeää jätehuoltojärjestelmää

Kunnilla on lakisääteinen vastuu asukkaidensa jätehuollosta, ja valtaosa kunnista järjestää sen yhteistyössä muiden kuntien kanssa muodostaen tehokkaita, paikallisiin tarpeisiin vastaavia kokonaisuuksia. Tämä yhteistoimintamalli on kunnille elintärkeä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala toteaa Helsingin Sanomissa. Kuntien yhteistoimintamalli mahdollistaa suurten investointien, kuten jätteenkäsittelyinfrastruktuurin, toteuttamisen. Ilman tätä yhteistyötä moni kunta ei pystyisi täyttämään jätehuollon Lue lisää…

janerola, sitten