Kasvattamassa pk-yritysten kakkua. kakkua. Varmin tapa kasvattaa suomalaisten pk-yritysten osuutta julkishankinnoista on nostaa pienhankintarajaa 60.000 eurosta EU:n sallimaan 221.000 euroon.

Ratkaisuehdotuksia hankintalaki-kysymykseen: inhouse-yhtiöiden määräysvallan täsmennys, pienhankintarajan nosto ja aktiivinen markkinavuoropuhelu

Erittäin kalliiksi muutoskustannuksina tulevan, hajauttamisen kautta pysyvästi hallintokuluja nostavan sekä pk-yrityksiltä suuryrityksille markkinoita ohjaavan inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaateen sijaan nämä täsmennykset toisivat yhteistä hyötyä niin yritysmaailmaan kuin veronmaksajille. Edessä on ennennäkemätön ja ennennäkemättömän kallis hallinnollinen kaaos. Vaihtoehtona on tehdä ylivaalikautisia päätöksiä, joilla on laaja parlamentaarinen hyväksyntä. Markkinat toimivat jo – Lue lisää…

Kuntalehti: Isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen ettei hankintalakimuutosta toteutettaisi

Veronmaksajien lasku on kasvamassa miljardeilla, kiitos suunnitteilla olevan hankintalain muutoksen.Nyt isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen, Kuntalehti raportoi. Kuntien huolena on, että hankintalain merkittävä muutos voi johtaa miljardien eurojen hukkaan, kirjoittaa Kuntalehti. Hallituksen suunnitelmien mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen hyödyntää sen palveluita. Pienet kunnat vetosivat jo Lue lisää…

On isänmaallista edistää veronmaksajan kokonaisetua

On isänmaallista… olla ajamatta pieniä kuntia talouskriisiin tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista… olla syventämättä hyvinvointialueiden talousahdinkoa tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista.. helpottaa aluetalouksille tärkeiden pk-yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin. Helpointa olisi nostaa pienhankintaraja €60.000:sta EU:n sallimaan €221.000:een. On isänmaallista.. huolehtia huoltovarmuudesta ja pitää avaintoiminnot Lue lisää…

800 miljoonaa euroa oli vasta hyvinvointialueiden ICT-perustamiskustannus

Kun hyvinvointialueet perustettiin, pelkän ICT:n pystytyskustannus oli 800 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hyvinvointialueille on tehty järjestelmien integrointia, uudelleen kilpailutuksia, muutoksia… Nämä yhteenlaskettuna pystytyskustannus on merkittävästi suurempi kuin 800 miljoonaa. Mikäli inhouse-toiminnan rajoitukset toteutuvat, edessä on aluksi nykyjärjestelmien purkaminen, joka maksaa vähintään puolet pystytyskustannuksesta. Sitten on edessä uusi pystytys – mutta Lue lisää…

Alanen: KKV:n mukaan 10 prosentin omistusvaade ei ole perustelu

KKV:n mukaan 10 prosentin omistusvaade #inhouse -yhtiöissä ei ole perusteltu, julkisiin hankintoihin erikoistunut asianajaja Jouni Alanen kirjoittaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on päivittänyt tutkimuksensa hallitusohjelmaan ­kirjatusta 10 prosentin omistusvaatimuksesta. KKV:n tutkimus osoittaa, ettei ­hallitusohjelman mukainen ”yleinen etu” edellytä vähimmäisomistusrajan käyttöön­ottoa. Nykyiset säännökset ja niiden tehokas valvonta on riittävää, Alanen referoi Lue lisää…

KT:n Hannu Freund: Inhouse-toiminnan rajoittamisella tavoitellut säästöt eivät toteudu ja uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään 150 miljoonaa

Tavoitellut säästöt eivät toteudu, kirjoittaa kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajia edustavan KT:n Hannu Freund hallituksen suunnittelemista rajoituksista inhouse-yhtiöiden käyttämiseen. Asiantuntijat varoittavat, että muutos kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa kilpailutusta. Uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään vain 150 miljoonaa euroa julkisuudessa esitetyn 15 miljardin euron sijaan. Yhtiöiden toiminnan purkamisen ja uudelleenjärjestelyjen muutoskustannukset olisivat 3–5 Lue lisää…

Vain kustannukset toteutuvat inhouse-rajoituksilla: Markkinaan siirtyisi vain häviävän pieni osa liikevaihdosta – Tarkemmin eritellyt laskelmat paljastavat kulukohteet

Hallitusohjelmaan kirjattu, lakivalmistelussa etenevä vaade 10 prosentin minimiomistuksesta johtaa 3–5 miljardin euron muutoskustannuksiin. Laskelmat perustuvat kuuden inhouse-yhtiön lukuihin, joiden erittelyt ovat nyt tarkentuneet. Vain murto-osa tavoitellusta liikevaihdosta siirtyisi markkinaan. Kaiken lisäksi paikalliset pienyrittäjät joutuvat uudistuksessa pulaan. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan markkinahäirikköväitteet inhouse-yhtiöistä ”on paskapuhetta”. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamisen kustannukset ovat Lue lisää…

Kuntaliiton Minna Karhunen ihmettelee, miksi hallitus haluaa toteuttaa kalliit inhouse-rajoitukset.

Kuntaliiton Minna Karhunen nostaa esiin inhouse-rajoitusten aiheuttamat kustannukset

Hallitus on sitoutunut yhdeksän miljardin toimenpiteisiin julkisen talouden tervehdyttämiseksi, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti Kuntamarkkinoilla 2024. ”Onkin erittäin vaikeaa ymmärtää, miksi hallitus on valmis vaarantamaan tämän julkisen talouden tervehdyttämisen puhtaasti enemmän ideologiselta kuin taloudelliselta vaikuttavalla toimenpiteellä”, hän ihmetteli hallitusohjelmassa ja lainsäädäntöön etenevää 10 prosentin minimiomistusrajausta inhouse-yhtiöissä.

Pj-paneeli Kuntamarkkinoilla.

Inhouse-rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024

Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024 puolueiden puheenjohtajien paneelissa. Keskustelu yltyi välillä kiivaaksi. Oppositiopoliitikot vaativat ”järjettömän” lakihankkeen perumista. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024 puolueiden puheenjohtajien paneelissa. Keskustelijoina kristillisdemokraattien Sari Essayah, RKP:n Anders Adlercreutz, perussuomalaisten Riikka Purra, kokoomuksen Petteri Orpo, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo, keskustan Antti Kaikkonen, Lue lisää…