600 miljoonaa

Inhouse-rajoitusten pysyvä kustannusnousu jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa

Suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostavat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tulevat 3–5 miljardin muutoskustannukset. Luvuissa ei ole huomioitua YT-menettelyjen aiheuttamia kuluja. Kovaa vauhtia etenevät julkishallinnon yhteisyritysten, inhouse-yhtiöidenpilkkomiseen johtavat lakiuudistukset tulevat veromaksajille kalliiksi. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n kokoamien yrityskohtaisten laskelmien mukaan hallitusohjelmaan kirjattu Lue lisää…

Hyvä uutisia

Hyviä inhouse-uutisia!

Yrityskyselyssä 73 prosenttia yrityksistä kertoi saaneensa uutta liikevaihtoa inhouse-yhtiöiden avulla! Deloitten ICT-hintavertailussa inhouse-yhtiö Istekki menestyi erinomaisesti! Saimaan tukipalveluiden sairaalaruoka saa ylistävää kansalaispalautetta! Hilmassa on yrityksillä joka arkipäivä mahdollisuus osallistua inhouse-yhtiön järjestämiin kilpailutuksiin. Verkko on pullollaan myönteisiä inhouse-uutisia. Tässä otos niistä. Inhouse-yhtiöt kilpailuttavat Hilmassa joka arkipäivä Yksityiset yritykset voivat käytännössä joka Lue lisää…

Kustos Ry: Sidosyksiköt ovat vastanneet kyselyyn itsenäisesti

Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos Ry:n tehtävänä on muun muassa edistää sidosyksiköiden toimintaedellytyksiä ja osallistua sidosyksiköiden toimintaympäristöön liittyvään julkiseen keskusteluun. Tässä roolissaan Kustos Ry tuo niin jäsenilleen kuin julkisuuteenkin näkökulmiaan esille. Kustos Ry:llä ei ole ohjausvaltaa jäseniinsä. Kustos Ry:n jäsenet ovat itsenäisiä organisaatioita ja ovat siinä roolissaan vastanneet itsenäisesti myös esillä olleeseen Lue lisää…

Kolmen miljardin lisäleikkaustarve inhouse-rajoitusten muutoskustannuksista

Hallitusohjelmassa oleva inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaa 3–5 miljardin muutoskustannukset ja nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tämä tulee huomioida jo vuoden 2025 valtionbudjetissa. Yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Kuusi isoa inhouse-yhtiötä teki tarkat laskelmat inhouse-muutoskustannuksistaan. Näiden kuuden yhtiön osalta muutoskustannus on 1,5–2 miljardia euroa ja hintojen nousupaine Lue lisää…

Sidosyksikkötutkimus on harhaanjohtava – Inhouse-yhtiöt eivät tavoittele voittoa, vaan kustannustehokkaita palveluja omistajilleen

Jyväskylän yliopistossa on tehty tutkimus (”Sidosyksikköhankinnoista Suomessa”), jossa in-house yhtiöitä on väitetty tehottomaksi sillä perusteella, että ne ovat ”kannattamattomia”. Inhouse-yhtiön ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa vaan tuottaa kustannustehokasta palvelua omistajilleen. Tutkimuksessa on lukuisia kohtia, joiden osalta Kustos ry haluaa oikaista siinä olevaa väärää tietoa. Inhouse-yhtiöitä edustava yhdistys tekee siitä myös Lue lisää…

KKV: 10 prosentin omistusvaatimus nostaa kustannuksia

KKV julkaisi loppuraporttinsa omasta inhouse-tutkimuksestaan. KKV pitää todennäköisenä, että yleinen 10 %:n omistusosuusvaatimus nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla. KKV:n mukaan sääntelyä kannattaisikin pyrkiä kohdentamaan niin, että se rajoittaisi suurimpien sidosyksiköiden käyttöä ilman, että julkisen sektorin oman tuotannon kustannukset kasvavat tai julkisen sektorin tekemät hankinnat kallistuvat. Lakiuudistuksen potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin merkittävästi Lue lisää…

Yhteisyritykset kilpailuttavat – nykymallin purku maksaisi miljardeja

Tunnetut suomalaiset talousasiantuntijatkin tuntuvat olevan tietämättömiä siitä, miten kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion omistamat inhouse-yhtiöiksi kutsutut yhteisyritykset toimivat. Toisin kuin ETLA:n Aki Kangasharju väittää 8.8.2024 julkaistussa HS-artikkelissa ”Tutkijat huolestuivat: Julkinen sektori on paisunut Suomessa vauhdilla”, yhteisyritykset nimenomaan kilpailuttavat palveluita omistajiensa puolesta. Kangasharjun lausuma ”yhteisyritykset voivat ostaa palveluja ilman kilpailutusta, mikä Lue lisää…

Valtiosääntöoikeuden professori Ojanen: Inhouse-yhtiöiden omistusrajaus on perustuslain kannalta ongelmallinen

Suomen perustuslain mukaan kunnilla on laaja itsehallinto, ja eri kuntien asukkaiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa. Suunnitteilla olevilla inhouse-yhtiöiden omistusrajauksilla olisi merkittäviä, rajoittavia ja eriarvoistavia vaikutuksia kuntien asemaan. Ne ovat perustuslain kannalta ongelmallisia, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteaa lausunnossaan. Myös perinpohjaiselle kuntakuulemisille on varattava lainvalmistelussa aikaa. Valmisteilla oleva lainsäädäntö kuntien ja Lue lisää…

Avoin ostodata

KUSTOS: Pienhankintaraja ylös, inhouse-ostodata julki ja määräysvaltaan täsmennyksiä

Inhouse-yhtiöt ehdottavat useita uudistuksia, jotka avaisivat julkisia hankintoja yhä useammalle suomalaisyritykselle. Miljardeja maksavien, 10 prosentin minimiomistusrajaan liittyvien muutoskustannusten sijaan nämä ehdotukset toteuttaisivat hallitusohjelman tavoitteita – ja samalla toisivat veroeuroja Suomeen ja aluetalouksiin. Inhouse-yhtiöt ehdottavat myös sidosyksikköjen määräysvaltaan liittyvään säätelyyn tarkennuksia. Hallitusohjelmassa esitetty sidosyksikköjen 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaisi toteutuessaan kuntien ja Lue lisää…

Osakkeenomistajat

Ratkaisuja inhouse-omistajien määräysvallan turvaamiseksi

Nykyinen hankintalaki toimii, kun lain valvontaa lisätään ja virheelliseen täytäntöönpanoon puututaan Kuluttaja- ja kilpailuviraston sekä Markkinaoikeuden toimesta. Miten sitten hankintayksikkö, joka omistaa selvän vähemmistön sidosyksikön osakekannasta, saavuttaa riittävän määräysvallan sidosyksikössä? Alkuvuodesta 2024 Markkinaoikeus totesi, että Sarastia Oy ei ollut hyvinvointialueen sidosyksikkö puuttuvan määräysvallan vuoksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja Lue lisää…