kunnat

Keskeisiä kysymyksiä vailla vastauksia hankintalakimuutoksessa

Keskeisiä kysymyksiä vailla vastauksia hankintalakimuutoksessa

Vailla varsinaisia vaikutusarviointeja edistyvä, noin 15 miljardin euron arvoiset julkisen hankinnan järjestelmät hajottava hankintakimuutos on monella tapaa kuin Yhdysvaltain tuontitullipäätös: Tehdään ensin ja katsotaan, mihin se johtaa. Lain tavoitteena on pilkkoa ja sivuuttaa julkishankintojen kukkaronvartijana ja palvelujen räätälöijänä omistajilleen kunnille ja hyvinvointialueille toimivat, yhteisomistetut sidosyksiköt eli inhouse-yhtiöt. Tässä lista muiden Lue lisää

kustosry, sitten
Hankintalain vaikitusten A-B-C

Hankintalakiehdotuksen vaikutukset: A-B-C

Mistä hankintalain muutoksessa on kyse? Vaikuttaako se niin kuin hallitusohjelmassa on linjattu? Mitkä ovat lakimuutoksen kustannukset? Kuka hyötyy – jos hyötyy? Tässä pikakurssi olennaisista lakimuutoksen jo tiedossa olevista vaikutuksista. Keskeisin 1.1.2026 voimaantulevaksi ehdotettu hankintalain muutos koskee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden eli inhouse-yhtiöiden pilkkomista ja niiden käytön rajaamista. Tämä Lue lisää

kustosry, sitten
Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

E2 Tutkimus analysoi hankintalakilausunnot – Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset. Lue lisää

admin, sitten
Julkisten hankintojen logiikka perustuu osakeyhtiölakiin. Inhouse-yhtiön 
tehtävä on minimoida julkishankinnan laskutus, ei maksimoida. Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat inhouse-yhtiöt valvovat veronmaksajan kokonaisetua.

Osakeyhtiölaki ohjaa inhouse-yhtiöt edistämään veronmaksajien etua – On valheellista väittää, että sidosyksiköiden käyttö on kilpailutusten kiertämistä

Osakeyhtiölaki määrittää, mikä on kunkin osakeyhtiön tavoite ja maali. Voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt ajavat osakkeenomistajiensa – kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion kokonaistaloudellista etua. Siksi sidosyksiköiden pirstomista ajavaa hankintalain muutosta vastustavat viranomaiset ja muut toimijat, joiden tehtävinä ja osakeyhtiölain velvoittamana on minimoida kansalaisille tuotettavien palveluiden laskutus. Kunnilla on jo nyt vapaus valita palveluntarjoajansa. Lue lisää

admin, sitten

”Kuin ampuisi tykillä kärpästä” – hankintalain vastustajat lausunnoissaan ihmeissään lainvalmistelijan vastuuttomuudesta

Vaarassa kyberturva, ruokahuolto, jätehuolto – luvassa on suuret kustannukset, lisää hallintoa, hankinnan osaajapula, korkeakoulujen yhteistyön vaikeutumista ja paikallisten pk-yritysten huolta asiakkuuksien menettämisiä. Julkishallinnon hankintaketjut mylläävä hankintalaki saa kylmää kyytiä lain eriävissä mielipiteissä ja valtaosassa lakia kommentoivia 607 lausuntoja. Kaikkiaan 607 tahoa antoi lausunnon TEM:lle hankintalakiehdotuksesta 11.3.2025 määräaikaan mennessä. Valtaosalla vastaajista Lue lisää

admin, sitten

Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kuntajohtajat haluavat keskeyttää Inhouse-lainsäädännön valmistelun

Pohjois-Pohjanmaan liitto vetoo yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kaikkien 30 kuntajohtajan kanssa hallitukseen, että se keskeyttäisi Inhouse-lainsäädännön valmistelun. Kannanotossaan kuntajohtajat ilmaisevat syvän huolensa suunnitellusta hankintalain muutoksesta. Se romuttaisi heidän mukaansa alueella tehokkaasti toimivat palveluketjut ja kuntayhteistyön. ”Suunniteltu 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus on koko kuntakentälle täysin kohtuuton”, toteaa Pohjois-Pohjanmaan hallintojohtaja Toni Saranpää tiedotteessa. ”Muutoksen aiheuttamat ylimääräiset Lue lisää

kustosry, sitten

KT:n Hannu Freund: Inhouse-toiminnan rajoittamisella tavoitellut säästöt eivät toteudu ja uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään 150 miljoonaa

Tavoitellut säästöt eivät toteudu, kirjoittaa kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajia edustavan KT:n Hannu Freund hallituksen suunnittelemista rajoituksista inhouse-yhtiöiden käyttämiseen. Asiantuntijat varoittavat, että muutos kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa kilpailutusta. Uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään vain 150 miljoonaa euroa julkisuudessa esitetyn 15 miljardin euron sijaan. Yhtiöiden toiminnan purkamisen ja uudelleenjärjestelyjen muutoskustannukset olisivat 3–5 Lue lisää

kustosry, sitten
Kuntaliiton Minna Karhunen ihmettelee, miksi hallitus haluaa toteuttaa kalliit inhouse-rajoitukset.

Kuntaliiton Minna Karhunen nostaa esiin inhouse-rajoitusten aiheuttamat kustannukset

Hallitus on sitoutunut yhdeksän miljardin toimenpiteisiin julkisen talouden tervehdyttämiseksi, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti Kuntamarkkinoilla 2024. ”Onkin erittäin vaikeaa ymmärtää, miksi hallitus on valmis vaarantamaan tämän julkisen talouden tervehdyttämisen puhtaasti enemmän ideologiselta kuin taloudelliselta vaikuttavalla toimenpiteellä”, hän ihmetteli hallitusohjelmassa ja lainsäädäntöön etenevää 10 prosentin minimiomistusrajausta inhouse-yhtiöissä.

kustosry, sitten
Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma sisältää katastrofin ainekset.

Kuntaliitto: Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen: Inhouse-yhtiöiden käytön rajaamisessa katastrofin ainekset – Pienyrittäjät kärsivät lakihankkeesta

Paikalliset pienyrittäjät joutuvat pienten kuntien tapaan ahdinkoon, mikäli hallituksen kaavailema inhouse-yhtiöiden massiivinen rajoittaminen toteutuu. 85 pienkunnan yhteisessä julkilausumassa kehotetaan hallitusta tekemään hankintalain lakimuutoksen vaikutusten arviointi nykyistä huomattavasti perusteellisemmin. Halutaanko oikeasti tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille jälleen uudistus, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä, kunnat kysyvät. – Lue lisää

kustosry, sitten