Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama PWC-raportti sidosyksikköhankintojen 10 %:n vähimmäisomistusvaatimuksesta on saanut jyrkkää kritiikkiä Asianajotoimisto Roihulta. Toimiston mukaan selvitys perustuu epärealistisiin oletuksiin, vähättelee muutoskustannuksia ja laajentaa johtopäätöksiään perusteetta muihin palvelusektoreihin. TEM ei ole julkaissut raporttia, vaikka se valmistui jo toukokuussa.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teettämä selvitys sidosyksikköhankintojen 10 %:n vähimmäisomistusvaatimuksesta on joutunut kovan arvostelun kohteeksi. Helsingin Sanomat kysyi 26.7.2025 julkaistussa artikkelissa, miksi asetettuihin kysymyksiin vastaamatta jäänyt selvitys ylipäätään oli tilattu. Asianajotoimisto Roihu Oy:n mukaan PWC:n laatima raportti perustuu epärealistiseen oletukseen markkinoiden ideaalista toimivuudesta, ei esitä riittäviä perusteluita suosituksilleen eikä vastaa ministeriön antamaan toimeksiantoon.
PWC suositteli lakimuutoksen hyväksymistä, mutta Roihu toteaa, että selvityksen perusoletukset nojaavat puhtaasti teoreettiseen hypoteesiin kilpailun kaikkivoipaisuudesta. Lisäksi muutoskustannuksia, kuten inhouse-yhtiöiden purkamisesta tai uudelleenjärjestämisestä syntyviä kuluja, on arvioitu alakanttiin ja jätetty käytännössä lähes kokonaan huomioimatta.
Vertailussa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) helmikuussa julkaisema tutkimus (raportti 2/2025) on Roihun mukaan huomattavasti perusteellisempi ja objektiivisempi. KKV arvioi, että yleinen 10 %:n omistusosuusvaatimus nostaisi julkisen sektorin kustannuksia ja rajoittaisi eniten sidosyksikkötoimintaa siellä, missä siitä on eniten hyötyä.
Roihun arvion mukaan PWC:n selvitys laajentaa johtopäätöksensä ICT- ja hallintopalveluista kaikkiin palvelusektoreihin vastoin omaa rajauskuvaustaan. Lisäksi selvitys vähättelee sitä, että sidosyksiköt kilpailuttavat jo suuren osan hankinnoistaan.
PWC:n mukaan kilpailuttaminen johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen ja lisää pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin, minkä vuoksi lakimuutoksella olisi enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Roihun mukaan selvitys kuitenkin sivuuttaa sen, että erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat saattaisivat siirtää osan palveluista omaan tuotantoon, jolloin kilpailu ei kasvaisi.
Roihu huomioi, ettei selvityksessä ei huomioitu selvityksessä julkituotuja olennaisia asiaan vaikuttavia seikkoja: ”Tarvittavissa toimenpiteissä ja muutoksesta aiheutuvissa kustannuksissa on toimialakohtaisia, palvelukategoria- ja hankintayksikkökohtaisia eroja”, Roihu muistuttaa. Myös sitä, että sidosyksiköt kilpailuttavat suuren osan hankinnoistaan, on selvityksessä vähätelty selvästi.
Lakimuutoksen osalta PWC tunnistaa kaksi mahdollista skenaariota: hankintayksiköt siirtyvät markkinaehtoisiin palveluihin tai nykyisiä sidosyksiköitä pilkotaan niin, että jokaisessa uudessa yhtiössä on korkeintaan kymmenen omistajaa, joilla on vähintään 10 %:n osuus.
TEM ei ole julkaissut PWC:n raporttia, vaikka se valmistui jo toukokuussa 2025. Helsingin Sanomat sai tietopyynnöllä raportin haltuunsa. Roihu kysyy, voiko syy julkaisemattomuuteen löytyä juuri raportin perustelu- ja sisältöpuutteista.
Lue lisää:
- Asianajotoimisto Roihu: TEM:n tilaama selvitys 10 %:n omistusvaatimuksen vaikutuksista laukoo ohi maalin
- PWC: Selvitys sidosyksikön palveluista luopumisesta aiheutuvista muutoskustannuksista ja markkinapotentiaalista
- HS: Ministeriön tilaama konsulttiselvitys ei vastaa tehtävänantoon ja herättää kysymyksen, miksi se on tilattu
