Suomen julkiset ruokapalvelut tuottavat vuosittain noin 383 miljoonaa ateriaa päiväkoteihin, kouluihin, hoivapalveluihin ja vanhainkoteihin. Silti alan toimijat varoittavat, ettei eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa ole kuultu riittävästi käytännön ruokapalvelujen ammattilaisia hankintalain muutoskäsittelyn aikana. Tämä on merkittävä puute valmistelussa, sillä lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat suoraan kuntien talouteen ja miljoonien suomalaisten arkeen.
Ruokapalvelualan edustajien mukaan maa- ja metsätalousvaliokunta ei ole kutsunut kuultavaksi tahoja, jotka vastaavat päivittäin julkisen ruokahuollon toteuttamisesta. Kyse on järjestelmästä, joka koskettaa lähes kaikkia suomalaisia lapsiperheitä, koska koulu- ja päiväkotiruokailu on keskeinen osa arjen peruspalveluita. Lämmin, maksuton ja ravitsemuksellisesti tasapainoinen koulu- ja päiväkotiruoka on monille lapsille päivän tärkein ateria.
Huolta lisää se, että valiokuntien aikatauluista ei ole selvinnyt, jatkuvatko asiantuntijakuulemiset ennen mietinnön jättämistä eduskunnalle. Erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnan osalta on esitetty, että se käsittelisi asiaa uudelleen ennen kuin antaa mietintönsä.
Kustos ry on esittänyt valiokunnalle, että sekä yksityisiä että julkisomisteisia ruokapalveluiden toimittajia kuultaisiin valiokunnassa paremmin.
Muutokset koskisivat satoja kuntia
Lakiesitys liittyy niin sanottujen inhouse-yhtiöiden omistusrakenteisiin. Käytännössä monet kunnat hankkivat ruokapalvelut yhteisesti omistamiltaan yhtiöiltä, jotka toimivat hankintalain mukaisina sidosyksikköinä. Hallituksen esityksen mukaan omistusosuuksia koskeva sääntely kiristyisi, mikä estäisi joidenkin kuntien osallistumisen näihin yhtiöihin.
Arvioiden mukaan Suomessa on noin 19 ruokapalveluyhtiötä, joissa omistajia on yli kymmenen. Näiden kautta ruokapalveluja järjestää 82 kuntaa. Jos kunnat eivät enää voi käyttää nykyisiä sidosyksikköyhtiöitä, niiden pitäisi rakentaa ruokapalvelut uudelleen joko omana toimintanaan tai uusien kilpailutusten kautta. Hankintalain muutokset aiheuttavat eniten huolta ja haittaa pienissä kunnissa, mikä kävi ilmi jo satojen sadoista vuoden 2025 alussa antamista lakilausunnoista.
Alan toimijoiden mukaan tämä tarkoittaisi mittavia investointeja tuotantotiloihin, henkilöstöön ja järjestelmiin. Samalla nykyiset mittakaavaedut katoaisivat. Kuntien taloudessa lisäkustannukset voisivat näkyä hintojen nousun lisäksi ruokapalvelujen laadussa ja raaka-ainevalinnoissa sekä tilojen vajaakäyttönä ja päällekkäisinä investointeina. Lisäksi inhouse-yhtiö tuottaa palvelut kunnille ilman voiton tavoittelua, kun taas markkinatoimijan palveluissa on mukana voitto-osuus.
Julkisomisteisia ruokapalveluyhtiöitä tarkasteltaessa usein unohtuu, että nykyiset inhouse-keittiöt kilpailuttavat osia palvelutuotannostaan markkinoilta. Esimerkiksi Servica Oy ostaa markkinoilta materiaaleja ja palveluita vuodessa noin 70 miljoonalla eurolla, joka vastaa noin puolta yhtiön liikevaihdosta.
Voittoa tavoittelemattomuus tuo säästöjä
Inhouse-yhtiön perustehtävänä ei ole tuottaa voittoa, vaan tuottaa omistajakunnille palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti ja siten veronmaksajien edun mukaisesti. Markkinaehtoiselta toimijalta hankitun palvelun hintaan sisältyy yleensä toimijan voittotavoite. Keskittämällä toimintaansa inhouse-yhtiöihin kyetään saamaan lisäksi mittakaavaetua ammattihenkilöstön kouluttamisessa, perehdyttämisessä ja yhteisissä vakioiduissa toimintamalleissa. On erityisen tärkeää, että esimerkiksi julkisissa ruokapalveluissa hengenvaaraa aiheuttava erityisruokavalioprosessi on koulutettujen ammattilaisten käsissä.
Esimerkiksi Polkka Oy:llä on pienomistajina 6 kuntaa, joille ei voida enää tarjota ruokapalvelua Polkka Oy:n toimesta eikä näillä kunnilla itsellään ole osaamistakaan enää ruokapuolelle. Nämä kuusi kuntaa joutuvat suunnittelemaan ruokapalvelunsa uudelleen ja menettävät suuren volyymin hyödyt.
Huoli kotimaisesta ruoasta ja huoltovarmuudesta
Muutokset voisivat heikentää myös kotimaisen elintarviketuotannon asemaa. Inhouse-yhtiö tekee hankinnat kaikille asiakkailleen, jolloin suuri volyymi mahdollistaa halvemmat hinnat ja paremman laadun. Jos hankinnat tehdään kunkin kunnan toimesta erikseen, hinta nousee ja kotimaisuuden painottaminen vaikeutuu. Kritiikin mukaan muutokset voisivat heikentää myös kotimaisen elintarviketuotannon asemaa.
Tämä voisi vaikuttaa suoraan kotimaisiin viljelijöihin ja lihantuottajiin. Samalla se herättää huolta huoltovarmuudesta. Julkinen ruokahuolto on yksi arjen turvallisuuden perustekijöistä, sillä se varmistaa, että sadat tuhannet lapset ja hoivapalvelujen asiakkaat saavat päivittäin lämpimän aterian.
Logistiikka ja arjen toimivuus
Monissa kunnissa ruokapalvelut ovat jo nyt monimutkaisia logistisia kokonaisuuksia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa toimiva Kaarea tuottaa ruokapalveluja useille kunnille sekä hyvinvointialueelle. Saaristoalueilla jakeluketjut ovat erityisen vaativia. Koko Pohjois-Savon alueella toimiva inhouse-yhtiö Servica palvelee esimerkiksi Pielavedellä kunnan omistamassa keittiössä useita muita kuntia ja sotepuolen asiakasta. Hankintalain muutosten voimaantultua kunta ei voisi Pielavedellä enää vuokrata uutta, hienoa ammattikeittiötä inhouse-yhtiölle yhteiseen tarpeeseen, vaan käyttää sitä vain itse. Tällöin tilakustannukset kohdistuisivat yksinomaan kunnalle, eikä volyymietua syntyisi. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia kunnan toimintaan ja taloudelliseen kannattavuuteen. Vastaavia yhteisessä käytössä olevia keittiöitä on Pohjois-Savossa useita. Mittakaavaedut ovat olleet merkittäviä, ja kunnat ovat tyytyväisiä nykyiseen yhteistoimintaan.
Jos kunnat joutuvat ottamaan palvelut takaisin omaksi toiminnakseen lyhyellä aikataululla, alan asiantuntijat pelkäävät toimitusketjujen häiriöitä. Tämä voisi näkyä suoraan kouluruokailussa ja hoivapalveluissa.
Julkisten palvelujen järjestämisessä korostuu kyky toimia myös poikkeus‑ ja kriisitilanteissa. Inhouse‑yhtiöt ovat osa omistajakuntiensa ohjaus‑ ja varautumisrakennetta, mikä mahdollistaa toiminnan priorisoinnin kuntien tarpeiden mukaisesti. Tämä vahvistaa huoltovarmuutta ja mahdollistaa nopean reagoinnin esimerkiksi äkillisissä häiriötilanteissa tai palvelutarpeiden muutoksissa.
Vaikutukset ruokastrategiaan ja ravitsemukseen
Lakiesityksen on arvioitu vaikuttavan myös Suomen pitkän aikavälin ruokapolitiikkaan. Kansallinen ruokastrategia tavoittelee vuoteen 2040 mennessä terveellistä ja elinvoimaista ruokakulttuuria sekä kasvavaa elintarvikevientiä. Julkiset ruokapalvelut toimivat kotimaiselle elintarviketeollisuudelle tärkeänä referenssimarkkinana.
Inhouse-yhtiöt toteuttavat julkisomistajiensa strategioita omassa toiminnassaan. Ruokapalveluissa tämä on tarkoittanut keskeistä kansanterveydellistä roolia uusien ravitsemussuositusten toteuttamiseksi. Vuonna 2024 julkaistut suositukset korostavat kasvipainotteista ruokavaliota, toiminnan hiilineutraalisuutta sekä eri asiakasryhmiin kohdennettua ravitsemuksellista laatua. Ruokapalvelut ovat kehittäneet omistajilleen ruokalistoja ja ruokakasvatusta näiden tavoitteiden mukaisesti. Alan toimijoiden mukaan lakimuutos voi vaikeuttaa tätä työtä, jos hankinnat pirstoutuvat ja osaaminen hajautuu pienempiin yksiköihin.
Poliittinen kysymys arjen palveluista
Kysymys ei koske pelkästään hallintoa tai kilpailulainsäädäntöä. Se koskee suoraan suomalaista julkista koulu- ja päiväkotiruokailua, joka on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion tunnetuimmista instituutioista. Yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan täysipainoinen ja turvallisesti valmistettu ateria on merkittävä.
Kuten armeija marssii vatsallaan, niin myös suomalaiset lapset ja nuoret tekevät. Ruokapalvelujen edustajat korostavat, että päätöksenteossa tulisi kuulla myös niitä, jotka vastaavat järjestelmän käytännön toteutuksesta. Heidän mukaansa ilman tätä näkökulmaa riskinä on, että lakimuutoksen todelliset vaikutukset arjen ruokahuoltoon jäävät arvioimatta
Lue lisää:
- Maa- ja metsätalousministeriö: Kansallinen ruokastrategia – Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Kansalliset ravitsemussuositukset 2024
- Kustos Ry:n lausunto eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (pdf, alla)
