Viisi keskeistä asiaa on muuttunut ja ratkennut hankintalakiprosessin aikana viimeisen neljän vuoden aikana. Nykyinen lakiuudistus, erityisesti inhouse-yhtiöiden käytön rajoittaminen, nojaa keskeisiltä osin vanhentuneeseen, virheelliseen tai muuttuneeseen tietoon: 1) markkinaoikeus on jo täsmentänyt linjausta määräysvallasta inhouse-yhtiöissä, 2) luvattua hankintojen siirtymistä markkinoihin ei synny, 3) säästöjä ei synny, kylläkin jättikustannukset, 4) kunnat ja hyvinvointialueet voivat jo nyt hankkia suoraan markkinoilta ja 5) laki vaarantaa kansallisen kybertuvan.
Noin neljä vuotta sitten esillä oli tapauksia, joissa julkisomisteisissa sidosyksiköissä eli inhouse-yhtiöissä oli määräysvaltaan liittyviä ongelmia. Sittemmin markkinaoikeus on puuttunut tilanteisiin ja antanut ratkaisuja. Esimerkiksi Sarastiaa koskeva tapaus täsmensi määräysvallan käyttöä monen omistajan yhtiössä (MAO:154/2024). Tiera Oy:n osalta markkinaoikeus totesi ratkaisuissaan (MAO:548/2025 ja MAO:549/2025) yksimielisesti, että omistajat käyttivät inhouse-yhtiössä määräysvaltaa sidosyksikköaseman edellyttämällä tavalla.
Neljä vuotta sitten ei ollut kunnollista arviota siitä, millaisia kustannuksia inhouse-järjestelmän purkaminen aiheuttaisi. Myöskään oletuksia kilpailutusten määristä tai mahdollisista säästöistä ei ollut tarkennettu. Nyt käytettävissä on laaja joukko selvityksiä, laskelmia ja lausuntoja. Niiden perusteella sekä valtiovarainministeriö että Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat arvioineet, ettei säästöjä synny juuri lainkaan. Muutoskustannukset nousevat vähintään satoihin miljooniin euroihin, ja lain lopullisesta muodosta riippuen jopa miljardeihin.
Julkisuudessa on toistunut väite, että kunnat ja hyvinvointialueet olisivat pakotettuja hankkimaan palveluja osaomistamiltaan sidosyksiköiltä. Väite ei pidä paikkaansa. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hankkia palveluja vapaasti markkinoilta ja tekevät niin silloin, kun se on taloudellisesti järkevää. Inhouse-yhtiöt myös kilpailuttavat itse merkittävän osan hankinnoistaan, keskimäärin noin puolet liikevaihdostaan, ICT-sektorilla jopa yli 70 prosenttia.
Nyt tiedossa: Laki vaarantaa kansallisen kyberturvan
Sekä Valtiovarainministeriö että Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat lakivalmisteluun liittyvissä julkisissa lausunnoissaan yksiselitteisesti todenneet, että hankintalakimuutos ei käytännössä lisää markkinoille tulevia julkisia hankintoja. Sen sijaan on todennäköistä, että suurista yhteisintegraatiohankkeista ulos suljettavat pienet kunnat ja hyvinvointialueet tekevät hankintansa jatkossa suurilta markkinatoimijoilta nykyisten pk-yritysten sijaan. Markkinat siis keskittyvät, kuten KKV on toistuvasti markkinakatsauksissaan varoittanut. Tämä nostaa myös kustannustasoa eli julkisia menoja.
Alkuvaiheen huoltovarmuuskartoituksissa esitetyt arviot eivät myöskään vastaa nykytilannetta. Valtion kyberturvallisuusjohtaja on lausunnoissaan toistuvasti korostanut, että inhouse-yhtiöillä on keskeinen rooli julkishallinnon ICT-palveluiden integraattoreina ja kansallisen kyberturvan turvaajina. Rakenteiden purkaminen kasvattaisi kustannuksia ja lisäisi merkittävästi kuntien ja hyvinvointialueiden kyberturvariskejä sekä -menoja.
”Kun tosiasiat muuttuvat, muutan mielipidettäni. Mitä te teette?” totesi ekonomisti John Maynard Keynes. Valtioneuvosto, talousvaliokunta ja eduskunta ovat nyt saman kysymyksen edessä. Keskeiset faktat ovat muuttuneet. Hankintalain uudistuksen perustelut, erityisesti 10 prosentin minimiomistusvaatimus inhouse-yhtiöissä, eivät enää kestä tarkastelua.
”Päättäjillä on nyt varmasti käytössään tieto siitä, millaisiin jättikustannuksiin ja kyberturvariskeihin lakimuutos johtaa. Luvattuja hyötyjä ei synny. Tosiasiat ovat muuttuneet ja tämä on laajalti tiedossa. Muuttuneiden tietojen valossa on täysin hyväksyttävää – ja vastuullista – muuttaa näkemyksiään ja luopua tästä mahdottomaksi osoittautuneesta lakihankkeesta”, Kustoksen toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen toteaa.
Lue lisää:
- Valtioneuvosto: EU-ministerivaliokunnassa aiheena kyberturvallisuuden vahvistaminen
- Kustos: Valtion kyberturvallisuusjohtaja varoittaa hankintalain 10 % omistusvaatimuksesta
- EU-kantelu unionin tiukimmista inhouse-hankintasäännöistä – Lakiehdotuksen epäillään rikkovan EU-oikeutta
- Kustos: Miljardikuluterveisiä hallituksen kehysriihineuvotteluihin
