Nykyinen hankintalaki toimii, kun lain valvontaa lisätään ja virheelliseen täytäntöönpanoon puututaan Kuluttaja- ja kilpailuviraston sekä Markkinaoikeuden toimesta. Miten sitten hankintayksikkö, joka omistaa selvän vähemmistön sidosyksikön osakekannasta, saavuttaa riittävän määräysvallan sidosyksikössä?
Alkuvuodesta 2024 Markkinaoikeus totesi, että Sarastia Oy ei ollut hyvinvointialueen sidosyksikkö puuttuvan määräysvallan vuoksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja Korkein hallinto-oikeus antanee asiassa myöhemmin päätöksensä. Koska tapauksella on mitä ilmeisimmin laajempaakin merkitystä, sidosyksikköinä toimivia inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry tilasi asiasta oikeudellisen selvityksen kysymyksenasettelulla: Mitä toimenpiteitä inhouse-yhtiöissä tulisi tehdä, jotta inhouse-omistajien määräysvalta olisi turvattu.
Omistuksen koolla ei ollut väliä
Tapauksessa hyvinvointialue omisti Sarastia Oy:stä 0,04 prosentin osuuden. Kuten Euroopan unionin oikeuskäytäntö tai kansallinen oikeuskäytäntö, myöskään Markkinaoikeus ei ottanut kantaa siihen, että omistusosuus olisi liian pieni. Se kuitenkin esitti olennaisia huomioita siitä, millaisia ongelmia määräysvallan ja yhteisen intressin näkökulmasta esiintyy, kun hankintayksiköllä on hyvin vähäinen omistusosuus sidosyksiköstä.
Miten sitten moniomisteisten inhouse-yhtiöiden tulisi toimia, jotta sen omistajien määräysvalta tulisi taattua? Tässä joukko toimenpide-ehdotuksia:
- On syytä varmistaa yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksella, että sellaiset omistajat, jotka eivät käytä palveluja aktiivisesti tai joiden hankinnat ovat satunnaisia, jäävät alle hankintalain kilpailulutusvelvoitteen ja toisaalta ulosmyyntirajojen, omistajuutta rajoitetaan ja mahdollistetaan tällaisten osakkeiden hankkiminen.
- Sidosyksikköjen omistajien on syytä kirjata yhtiöjärjestykseen ne kaikkien omistajien yhteiset konkreettiset edut, joita sidosyksikkö edistää. Omistajiksi tulee hyväksyä vain sellaiset tahot, joiden etua sidosyksikön toiminta palvelee.
- Voisiko yhden osakkeen omistaminen olla kaikille mahdollinen malli?
- Määräysvalta hallituksen jäsenten valinnasta on sovittava osakassopimuksessa sitovasti esimerkiksi siten, että suurimmilla ostajilla olisi sovittu osuus hallituspaikoista ja muilla osakkailla yhdessä tietty. Myös muut mekanismit, kun ne ovat sitovia, ovat mahdollisia. Esimerkiksi:
1) Hallituspaikat jakautuvat määräajoin, kolmen vuoden välein, ostojen suhteessa siten, että kolmella suurimmalla asiakkaalla jokaisella on yksi hallituspaikka ja muut osakkeenomistajat nimittävät yhdessä kolme hallituksen jäsentä nimitysvaliokunnassa tarkemmin sovitulla tavalla.
2) Osakkaat valitsevat kolmen vuoden välein hallituksen jäsenet siten, että jokaista kymmentä (10) osakasta kohden valitaan yksi (1) hallituksen jäsen. Osakkaat jaetaan aakkosjärjestyksessä nimitysvaliokuntiin, joiden päätökset sitovat yhtiökokousta. - Valintamekanismin tulee olla sitova siten, että yhtiökokous on sidottu nimitysvaliokunnan tai -kuntien ehdotukseen.
- Kaikkien omistajien tulee voida tosiasiallisesti osallistua hallituksen jäsenten valintaan.
- Luodaan yhtiökokouksen ja hallituksen lisäksi muita vaikutuskanavia sidosyksikön omistajille vaikuttaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja merkittäviin päätöksiin. Jotta vaikutuskanavilla (osakkeenomistajien kokous tms.) on merkitystä, niiden on täytettävä seuraavat kriteerit:
– Vaikutuskanavilla on aitoa päätösvaltaa,
– Vaikutuskanava on sovittu osakassopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä,
– Vaikutuskanava kokoontuu aidosti ja säännöllisesti,
– Omistajat osallistuvat vaikutuskanavien kokoukseen. - Kaikkien sidosyksikön osakkaiden omistuksia voisi turvata tekemällä strategiset päätökset yhtiökokouksessa, joita pidetään esim. 2–3 kertaa vuodessa.
- Yksi keino on turvata pienosakkaille enemmän kuin yksi hallituspaikka.
Tutustu tarkemmin Kustoksen tilaaman mietinnön ehdotuksiin ratkaisuiksi inhouse-omistajien määräysvallan turvaamiseksi:
Toimenpidesuositukset sidosyksikön yhteisen määräysvallan käytölle ja hallinnolle
