Laskelmat tarkentuvat hallituksen suunnittelemien inhouse-toiminnan rajoitusten vaikutuksista kuntatasolla. Edessä on ennennäkemätön hallinnollinen urakka, josta koituvat kustannukset ovat erityisen raskaita pienille kunnille. Paitsi hankintaketjujen uudelleenjärjestelyjä ja rekrytointeja, edessä on myös osakkuuksista ja lunastuksista sopimisia, kuntakohtainen lasku on pienille kunnille noin miljoona euroa. Tämä vastaa pienen kunnan vuotuista investointibudjettia: koulu- ja päiväkotiremonteille tai vaikkapa tiestön korjaamiseen ei ole varaa hankintalain muutosten takia.
Hankintalain muutos on etenemässä hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti, joka edellyttäisi kunnalta vähintään 10 prosentin omistusosuutta palveluita tarjoavasta yhtiöstä. Tätä ehdotusta ei kannata edes markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka on esittänyt huolensa esitetyn muutoksen seurauksista.
Kuntatalous on vakavasti uhattuna, josta kielivät lukuisat pienkuntien ja Kuntaliiton ulostulot (ks. esimerkiksi Kuntalehti: Miljarditolkulla kuntalaisten kukkaroita uhkaava muutos oven takana – näin kuntien on toimittava hurjan lakiehdotuksen torjumiseksi).
Kustannustaso nousee lain aiheuttaman hajautetun hallinnon vuoksi pysyvästi. Kunkin pienkunnan kohdalla kustannus olisi noin miljoona euroa. Tähän kustannukseen on päästy seuraavilla luvuilla.
Mistä miljoona syntyy – avattu laskelma
Laskelmassa yhtiön ja omistaja-asiakkaiden oman työn arvo on laskettu 500 euron päivähinnalla, 200 henkilötyöpäivällä vuodessa – eli henkilötyövuoden kustannus on palkkojen lisäkulut huomioiden kaikkiaan 100.000 euroa vuodessa. Ulkopuolelta ostettavien palveluiden kulut on laskettu tuhannen euron päivähinnalla eli vuodessa 200.000 euroa. Tässä esitetyn laskelman lisäksi tulevat muun muassa nykyisin inhouse-yhtiöiden kautta järjestettyjen puhtaanapidon, ruokahuollon ja kiinteistöhuollon uudelleenjärjestelyistä, kuten mahdollisista liikkeenluovutuksista syntyvät työmäärä ja kulut.
Hallinnolliset järjestelyt
Uudelleenjärjestely johtaa tarpeeseen vahvistaa kuntien henkilöstöä, jotta tehtävien siirto omaan organisaatioon voidaan toteuttaa. Ilman inhouse-palveluita jäävän kunnan arvioitu osaajatarve on kaksi uutta henkilöä (1 ICT + 1 talous- ja henkilöstöpalvelut). Pienten kuntien rekrytoinnit osaajista ovat olleet haastavia. On epätodennäköistä, että tämä henkilöstötarve olisi mahdollista täyttää eli ostopalveluiden tarve kasvaa. Tämä kaksi henkilötyövuotta kustantaa 200 000 euroa vuodessa. Vain ensimmäisen vuoden palkkakustannukset tässä huomioitu muutosprojektille. Jatkossa palkat ovat kunnan kiinteä palkkakustannus.
Rekrytoitavien osaajien pitäisi myös pystyä kattamaan kaikki kokonaisuuteen liittyvät osa-alueet, joka esimerkiksi talous- ja henkilöstöpalveluissa aiheuttaa helposti riskitilanteita: Yhteen erityisosaajaan luottava organisaatio on myös haavoittuvainen. Esimerkiksi talous- ja henkilöstöasioista vastaavan sairastuessa – kuka hoitaa palkanmaksun?
Inhouse-yhtiöiden muuttuvista osakkuuksista ja lunastuksista sopiminen aiheuttaa myös hallinnollisia kustannuksia: päätöksenteko sekä niiden toteutus 10 henkilötyöpäivää per osakas eli vähintään 5000 euroa. Yhtiöissä toteutettavia yt-menettelyjä ja maksettava irtisanomisajan palkkoja ei tässä laskelmassa ole huomioitu.
Toimintojen siirtoihin ja niiden valmisteluun liittyvät tehtävät
Nykyisisten inhouse-sitoumusten uudelleenjärjestelyt vaativat uusia sopimuksia. Jotta ne saadaan vastaamaan uutta tilannetta, se teettää arvoilta 6 henkilötyöpäivää per osakas (tässä yhteydessä kunta) eli kustantaa 3000 euroa. Sopimuksiin liittyvät ehdot, esimerkiksi voimassaoloaika, voivat vaikeuttaa tai hidastaa muutosten toteuttamista.
Ulkopuolisten hankintakonsulttien ja ostopalveluiden tarve suunnittelussa ja kilpailutuksissa on arviolta 50 henkilötyöpäivää kuntaa kohden eli 1000 euron päivähintaan 50.000 euroa.
Toimintojen siirtoihin liittyvät tehtävät:
- Tekemisen suunnittelu ja jakaminen itse tehtäviksi ja kilpailutettaviksi
- Henkilöstön kouluttaminen ja osaamisen varmistaminen (palvelut ja prosessit)
- Tuki- ja ylläpitovastuista sopiminen
- Kilpailuttaminen ja hankinnat
- Kokonaistoimivuuden varmistaminen
- Yksittäiseen palveluun kilpailutetut toimittajat varmistavat toimivuuden vain itse tuottamiensa palveluiden osalta
- Jatkuvuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen kokonaisuuden osalta
- Aiemmin inhouse yhtiön tuottamien palveluiden järjestäminen
- Omien tarpeiden suunnittelu ja kuvaaminen
- Vaatimusmäärittelyt
- Toimintaprosessien kuvaaminen
- Markkinoilta hankittavien palveluiden kuvaaminen, kilpailuttaminen, toimittajavalinnat, sopimusneuvottelut
- Palveluiden käyttöönotto ja tuotannon käynnistäminen
- Palveluiden jatkuvuuden varmistaminen
Tekniset toteutukset
Olettaen, että esimerkiksi puhtaanapitoa, ruokahuoltoa ja kiinteistöhuoltoa lukuun ottamatta lähes kaikki palvelut – siis ICT- sekä talous-ja henkilöpalvelut – olisi periaatteessa mahdollista sekä turvallista toteuttaa ja järjestelmät ostaa pilvipalveluina, on silti huomioitava, että kaikki nykyiset käytössä olevat järjestelmät eivät sovellu tai ole ostettavissa pilvestä. Lisäksi on huomioitava varautumisen näkökulmat eli halutaanko muun muassa kuntien vesihuollon järjestelmiä ylipäätään siirtää pilveen ilman paikallisia varajärjestelmiä. Tällä hetkellä maakuntien kesken yhteisesti on toteutettu maakuntaverkot sekä konesalit. Näiden uudelleentoteutusta tilanteessa, jossa pienet kunnat eivät voi enää hyödyntää nykyisenkaltaisia inhouse-yhtiöitä, ei ole huomioitu tässä laskelmassa.
Tämä arvio pienen kunnan palveluiden käyttöönottoprojekteista ostopalveluna perustuu markkinaehtoisten järjestelmätoimijoiden toteutuneisiin tarjouksiin:
- ICT järjestelmien ja palveluiden käyttöönotto: alkaen 400 000 euroa. Se pitää sisällään käyttäjäympäristöt, perusintegraatiot, verkkoratkaisut, päätelaiteasennukset, substanssijärjestelmien muutokset esimerkiksi pilvipalveluiksi.
- Henkilöstöhallinnon järjestelmien ja toimintojen käyttöönotto: alkaen 100 000 euroa. Kustannus sisältää järjestelmät, integraatiot sekä teknisen toteutuksen työn.
- Taloushallinnon järjestelmien ja toimintojen käyttöönotto alkaen: 100 000 euroa. Kustannus sisältää järjestelmät, integraatiot sekä teknisen toteutuksen työn.
Teknisten ympäristöjen ja palveluiden muutosvaihe vaatii järjestelmien päällekkäisen pyörittämisen, arvio kolme kuukauden ajan. Tämän kustannus on arviolta 90 000 euroa. Summaan on laskettu ICT sekä talous- ja henkilöstöhallinnan keskimääräinen veloitus, ilman laitteita ja lisenssejä.
Laskelmassa ei ole huomioitu kustannusvaikutusta siitä, mikäli käyttöönotoissa menee jotakin pieleen ja kunnan perustoiminnot estyvät palveluiden toimimattomuuden vuoksi. Laskelmassa ei ole myöskään huomioitu tilannetta, että osaajia lähtee muutosvaiheessa epävarman tilanteen vuoksi.
Pysyvä kustannusnousu jatkuvissa palveluissa: 31 prosentin lisäkustannus vuosiveloituksiin
Yhtenäisten tuotantojärjestelmien ja niiden ylläpidon skaalaetujen häviäminen nostaa kulutasoa viidellä prosentilla. Muutoskustannuksissa siirtoihin ja niiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä kuvatut kokonaisuudet ja uudet rekrytoinnit jäävät pysyvästi kuntien ja hyvinvointialueiden vastuille.
- Yhden ICT-henkilön osaamisen tulisi kattaa laajasti kunnan tarpeet, pitäen sisällään suunnittelu- ja hankintaprosessit, konesalien, verkkojen ja päätelaitteiden ylläpidon sekä kaikkien kunnan käytössä olevien järjestelmien tuen ja ylläpidon.
- Yhden talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijan osaamisen tulisi kattaa laajasti kunnan tarpeet, kuten palkkahallinnon, reskontrat, kirjanpidon, konsernitilinpäätökset sekä taloussuunnittelu ja niin edelleen.
- Tässä laskelmassa kummallakaan osaajalla ei olisi varahenkilöä.
Uudessa tilanteessa volyymiedut sekä yhteisen kehittämisen edut pienenevät ja nykymallissa inhouse-yhtiöiden koordinoimana maakunnallinen yhteistyö häviää. Laskelmassa ei ole myöskään huomioitu markkinatoimijoiden voittomarginaalia, jota voittotavoittelemattomilla, käytännössä omistajiensa – kuntien ja hyvinvointialueiden – perustoimintoja totuttavilla inhouse-toimijalle ei ole.
Kunnat menettävät verotuloja markkinoiden keskittyessä
Tässä hallitusohjelman inhouse-rajoitusten aiheuttamiin pieniin kuntiin lisäkuluihin keskittyvässä tarkastelussa ei ole huomioitu rajoitusten vaikusta kuntatalouteen. Mitä sitten tapahtuu, kun usein paikallisten pk-yritysten palveluita alihankintoinaan hyödyntävät ja niistä suurempia kokonaisuuksia kuntien ja hyvinvointialueiden tarpeisiin integroivat inhouse-yhtiöt eivät jatkossa enää voi palvella pieniä kuntia? Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) on selvittänyt terveys- ja eläinlääkäripalveluiden markkinoiden uudelleenjakoa. Ensinnäkin palveluiden hinnat ovat keskittymisen myötä nousseet rajusti. KKV:n arvion mukaan jatkossa myös muiden palvelualojen tarjonta keskittyy. Ja inhouse-toiminnan rajoittaminen vain kiihdyttää tätä ilmiötä. Tuolloin paikalliset pk-yritykset korvautuvat usein talousalueen ulkopuolisilla suuryrityksillä. Ja varsinkin ICT-palveluissa myös työpaikat ja verotulot siirtyvät pysyvästi pois kunnista ja niiden talousalueilta.
