Hallitusohjelmassa oleva inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaa 3–5 miljardin muutoskustannukset ja nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tämä tulee huomioida jo vuoden 2025 valtionbudjetissa. Yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa.

Inhouse-yhtiöiden 10 prosentin omistusrajauksen vaikutukset yhteensä kuudessa selvitetyssä inhouse-yhtiössä.

Kuusi isoa inhouse-yhtiötä teki tarkat laskelmat inhouse-muutoskustannuksistaan. Näiden kuuden yhtiön osalta muutoskustannus on 1,5–2 miljardia euroa ja hintojen nousupaine 5–31 prosenttia, käy ilmi inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n selvityksessä. Yrityskohtaiset selvitykset muutoskustannuksista on toimitettu jo kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriölle. Koko Suomen mittakaavassa muutoskustannukset nousevat vähintään 3 miljardiin, jopa 5 miljardiin. Muutosneuvottelukuluja ja irtisanomisaikojen palkkoja ei ole huomioitu näissä laskelmissa. Kaikkiin näihin kustannuksiin valtion tulisi siis varautua, alkaen vuodesta 2025.

Muutoskustannukset koostuvat seuraavista kokonaisuuksista (siirtovaiheen kesto 2–3 vuotta):

  • Satojen henkilön lisätarve, erityisosaajia tarvitaan jokaiselle erikseen
  • ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden purku
  • Uuden ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely ja kilpailutus
  • Uuden ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden pystyttäminen
  • Palveluiden käyttöönotto ja tuotannon käynnistäminen
  • Päällekkäiset palvelut ja käyttömenot
  • Jatkuvuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen uuden kokonaisuuden osalta
  • Tilamuutokset

Volyymiedun pienentyessä palvelutuotannon kustannukset ínhouse-yhtiöön jäävillä omistajilla kasvavat.

Kustannukset kasvavat, markkina ei juuri muutu

Minimiomistusrajan toteutuessa inhouse-toimijoiden liikevaihto pienentyisi vain 5–15 prosenttia, Kustos ry:n selvitys osoittaa.
Nykyiset inhouse-yhtiöt jäävät enintään kymmenen isoimman pääomistajan omistamiksi yhtiöiksi tai isoimmat omistajat (kunnat ja hyvinvointialueet) ottavat palvelun omaksi toiminnakseen. Pienet kunnat puolestaan ajautuvat ahdinkoon ja kustannukset nousevat.

Paljonko kymmenen prosentin
minimiomistus-säätely toisi liikevaihtoa markkinaan?

Inhouse-yhtiöt tekivät vuonna 2023 hankintalain mukaisia markkinoilta ostoja keskimäärin 52 prosenttia liikevaihdosta. Esimerkiksi ICT-alalla markkinaostot olivat joillain inhouse-yrityksillä jopa 2/3 liikevaihdosta.

Laskelma:

  • Suomessa on yli kymmenen osakkaan inhouseyhtiöitä yhteensä 42 kpl
  • Näiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2 miljardia euroa
  • Tästä liikevaihdosta noin 50 prosenttia kilpailutetaan jo markkinoilta, joten jaettavaa jää 1 miljardi euroa
  • Isot pääomistajat jäävät inhouse-yhtiöön tai siirtävät palvelun itselleen (ks. edellä)
  • Pienten osakkaiden osuus siirtyisi markkinoille; näiden osuus liikevaihdosta on vain 5–15 prosenttia.

Markkinaan siirtyy siis 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Samalla uudistuksen muutoskustannus 3–5 miljardia euroa. Tämä on siis summa, joka on tavalla tai toisella katettava valtionbudjetista.