Kuusi inhouse-yhtiötä selvitti, mitkä olisivat muutoskustannukset, jos hallitusohjelmassa esitetty kymmenen prosentin minimiomistusosuus toteutuu. Pelkästään näiden kuuden yhtiön omistajille aiheutuu muutoskulua 1,5–2 miljardia euroa. Näiden sidosyksiköiden osuus vastaa noin viidennestä suomalaisten inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta.
Hallitusohjelmassa esitellyt lukuisat julkisomisteisten hankintayksiköiden, erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden inhouse-yhtiöiden toimintaa rajoittaviksi suunniteltujen lakihankkeiden valmistelu etenee. Huoltovarmuuteen vedottuna keskustelu ei ole koskettanut valtion omistamia inhouse-yhtiöitä. Huoltovarmuus koskee kuitenkin valtion ohella myös kuntia ja hyvinvointialueita – ja niiden huoltoketjuja.
Muutoskustannuksia tulee:
Uusista kilpailutuksista, uusien järjestelmien käyttöönotoista
ja vanhojen alasajoista sekä
menetetystä järjestelmien skaalaedusta.
Kuluneen talven ja kevään aikana muun muassa Kuluttaja- ja kilpailuvirasto on kartoittanut inhouse-yhtiöiden toimintaa ja laajuutta. Myös työ- ja elinkeinoministeriöllä on lukuisia kuulemisia aiheesta. Inhouse-yhtiöt ja niitä edustava Kustos ry on ollut mukana prosesseissa tekemällä kyselyitä, antamalla lausuntoja ja osallistumalla kuulemisiin. Loppukeväästä Kustos pyysi jäsenyrityksiään selvittämään, mitä nämä muutokset käytännössä tulisivat veronmaksajille maksamaan. Laskelmissa ei ole huomioitu kustannustason oletettua nousua muutoksen jälkeen.
Kymmenen prosentin raja tulee todella kalliiksi
Keskeisin kaavailluista inhouse-yhtiöitä koskevista lakimuutoksista on inhouse-yhtiöiden vähimmäisomistuksen raja, joka hallitusohjelmassa on asetettu kymmeneen prosenttiin. Kustos on toimittanut tarkat, yhtiökohtaiset laskelmat TEM-työryhmälle edistämään lainvalmistelun vaikutusarviointia.
Pelkästään näiden kuuden inhouse-yhtiön osalta muutoskustannus on 1,5–2 miljardia euroa ja edustavat yhteenlaskettuna noin 22 prosenttia suomalaisten inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta. Yhtiöt arvioivat, että mahdollisesti toteutettavan inhouse-yhtiöiden rakennemuutoksen jälkeen hintojen nousupaine kunnille ja hyvinvointialueille on 5–31 prosenttia. Nämä laskelmat eivät siis edusta koko Suomen mittakaavassa realisoituvia kuluja vaan vain osaa niistä.
Kalliit kilpailutukset
Muutoskustannuksia tulee uusista kilpailutuksista, uusien järjestelmien käyttöönotoista ja vanhojen alasajoista sekä menetetystä järjestelmien skaalaedusta, selvitys osoittaa. Kuluja aiheuttavat muun muassa kertaluontoiset siirtokulut sekä jatkuvat kulut, jos julkisyhteisöt eivät pysty hankkimaan järjestelmiä tehokkaasti yhdessä, vaan jokainen neuvottelee sirpaleisesti omat sopimuksensa.
Kyse on hankintaa laajemmasta asiasta: yhteisistä prosesseista, niihin liittyvistä yhteisistä sopimuksista ja ylläpidon sekä kehityksen järjestämisestä. Hankintoja tekemään ja integraatiosta vastaamaan tarvitaan myös monikertaisesti enemmän työntekijöitä, jokaiselle julkistoimijalle omansa.
Onko Suomessa tähän varaa?
”Nyt päättäjillä on tietoa esitettyjen lakimuutosten vaikutuksesta – ja hinnasta. Kuntien ja hyvinvointialueiden hankintaketjujen raju uudelleenjärjestely tulee järkyttävän kalliiksi”, inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen toteaa. ”Onko Suomessa tähän varaa”, hän kysyy. ”Valtiontalouden lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien taloudellinen tilanne on jo nyt todella huolestuttava. Niiden taloudellinen lähitulevaisuus vaikuttaa vähintään haastavalta”, Pitkänen arvioi. ”Hankintaketjujen sotkeminen suuntaa tekemistä ja rahaa pois muista, aidosti säästöjä tuovista toimintojen uudelleenjärjestelyistä.”
Lisätietoja:
Päivi Pitkänen, Kustos ry:n toiminnanjohtaja, paivi.pitkanen@kustos.fi / +358 40 574 8106
Salli Kortelainen, Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja, salli.kortelainen@meita.fi / +358 40 6720774
