Julkisten hankintojen logiikka perustuu osakeyhtiölakiin. Inhouse-yhtiön 
tehtävä on minimoida julkishankinnan laskutus, ei maksimoida. Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat inhouse-yhtiöt valvovat veronmaksajan kokonaisetua.

Osakeyhtiölaki ohjaa inhouse-yhtiöt edistämään veronmaksajien etua – On valheellista väittää, että sidosyksiköiden käyttö on kilpailutusten kiertämistä

Osakeyhtiölaki määrittää, mikä on kunkin osakeyhtiön tavoite ja maali. Voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt ajavat osakkeenomistajiensa – kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion kokonaistaloudellista etua. Siksi sidosyksiköiden pirstomista ajavaa hankintalain muutosta vastustavat viranomaiset ja muut toimijat, joiden tehtävinä ja osakeyhtiölain velvoittamana on minimoida kansalaisille tuotettavien palveluiden laskutus. Kunnilla on jo nyt vapaus valita palveluntarjoajansa. Lue lisää…

”Kuin ampuisi tykillä kärpästä” – hankintalain vastustajat lausunnoissaan ihmeissään lainvalmistelijan vastuuttomuudesta

Vaarassa kyberturva, ruokahuolto, jätehuolto – luvassa on suuret kustannukset, lisää hallintoa, hankinnan osaajapula, korkeakoulujen yhteistyön vaikeutumista ja paikallisten pk-yritysten huolta asiakkuuksien menettämisiä. Julkishallinnon hankintaketjut mylläävä hankintalaki saa kylmää kyytiä lain eriävissä mielipiteissä ja valtaosassa lakia kommentoivia 607 lausuntoja. Kaikkiaan 607 tahoa antoi lausunnon TEM:lle hankintalakiehdotuksesta 11.3.2025 määräaikaan mennessä. Valtaosalla vastaajista Lue lisää…

Vain kustannukset toteutuvat inhouse-rajoituksilla: Markkinaan siirtyisi vain häviävän pieni osa liikevaihdosta – Tarkemmin eritellyt laskelmat paljastavat kulukohteet

Hallitusohjelmaan kirjattu, lakivalmistelussa etenevä vaade 10 prosentin minimiomistuksesta johtaa 3–5 miljardin euron muutoskustannuksiin. Laskelmat perustuvat kuuden inhouse-yhtiön lukuihin, joiden erittelyt ovat nyt tarkentuneet. Vain murto-osa tavoitellusta liikevaihdosta siirtyisi markkinaan. Kaiken lisäksi paikalliset pienyrittäjät joutuvat uudistuksessa pulaan. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan markkinahäirikköväitteet inhouse-yhtiöistä ”on paskapuhetta”. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamisen kustannukset ovat Lue lisää…

Pj-paneeli Kuntamarkkinoilla.

Inhouse-rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024

Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024 puolueiden puheenjohtajien paneelissa. Keskustelu yltyi välillä kiivaaksi. Oppositiopoliitikot vaativat ”järjettömän” lakihankkeen perumista. Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoitukset nousivat politiikan keskiöön Kuntamarkkinoilla 2024 puolueiden puheenjohtajien paneelissa. Keskustelijoina kristillisdemokraattien Sari Essayah, RKP:n Anders Adlercreutz, perussuomalaisten Riikka Purra, kokoomuksen Petteri Orpo, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo, keskustan Antti Kaikkonen, Lue lisää…

Hyvinvointialueisiin ja niissä työskenteleviin kohdistuu vihapuhetta, Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västö totesi Kuntamarkkinoilla

Hyvilin Korkiakoski-Västi: Inhouse-rajoitukset iso riski

Hyvinvointialueisiin ja niissä työskenteleviin kohdistuu vihapuhetta, Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi totesi Kuntamarkkinoilla 19.9.2024 Kuntatalolla Helsingissä. Korkiakoski-Västi muistutti, että inhouse-yhtiöille kaavailtu 10 prosentin minimiomistusraja johtaa monopoliriskiin ja kalliisiin tarjouksiin. Rajoitustoimet toisivat hyvinvointialueille ja kunnille merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä.

Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma sisältää katastrofin ainekset.

Kuntaliitto: Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen: Inhouse-yhtiöiden käytön rajaamisessa katastrofin ainekset – Pienyrittäjät kärsivät lakihankkeesta

Paikalliset pienyrittäjät joutuvat pienten kuntien tapaan ahdinkoon, mikäli hallituksen kaavailema inhouse-yhtiöiden massiivinen rajoittaminen toteutuu. 85 pienkunnan yhteisessä julkilausumassa kehotetaan hallitusta tekemään hankintalain lakimuutoksen vaikutusten arviointi nykyistä huomattavasti perusteellisemmin. Halutaanko oikeasti tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille jälleen uudistus, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä, kunnat kysyvät. – Lue lisää…

600 miljoonaa

Inhouse-rajoitusten pysyvä kustannusnousu jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa

Suunnitteilla olevat julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostavat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tulevat 3–5 miljardin muutoskustannukset. Luvuissa ei ole huomioitua YT-menettelyjen aiheuttamia kuluja. Kovaa vauhtia etenevät julkishallinnon yhteisyritysten, inhouse-yhtiöidenpilkkomiseen johtavat lakiuudistukset tulevat veromaksajille kalliiksi. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n kokoamien yrityskohtaisten laskelmien mukaan hallitusohjelmaan kirjattu Lue lisää…

Kustos Ry: Sidosyksiköt ovat vastanneet kyselyyn itsenäisesti

Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos Ry:n tehtävänä on muun muassa edistää sidosyksiköiden toimintaedellytyksiä ja osallistua sidosyksiköiden toimintaympäristöön liittyvään julkiseen keskusteluun. Tässä roolissaan Kustos Ry tuo niin jäsenilleen kuin julkisuuteenkin näkökulmiaan esille. Kustos Ry:llä ei ole ohjausvaltaa jäseniinsä. Kustos Ry:n jäsenet ovat itsenäisiä organisaatioita ja ovat siinä roolissaan vastanneet itsenäisesti myös esillä olleeseen Lue lisää…

Sidosyksikkötutkimus on harhaanjohtava – Inhouse-yhtiöt eivät tavoittele voittoa, vaan kustannustehokkaita palveluja omistajilleen

Jyväskylän yliopistossa on tehty tutkimus (”Sidosyksikköhankinnoista Suomessa”), jossa in-house yhtiöitä on väitetty tehottomaksi sillä perusteella, että ne ovat ”kannattamattomia”. Inhouse-yhtiön ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa vaan tuottaa kustannustehokasta palvelua omistajilleen. Tutkimuksessa on lukuisia kohtia, joiden osalta Kustos ry haluaa oikaista siinä olevaa väärää tietoa. Inhouse-yhtiöitä edustava yhdistys tekee siitä myös Lue lisää…

Yhteisyritykset kilpailuttavat – nykymallin purku maksaisi miljardeja

Tunnetut suomalaiset talousasiantuntijatkin tuntuvat olevan tietämättömiä siitä, miten kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion omistamat inhouse-yhtiöiksi kutsutut yhteisyritykset toimivat. Toisin kuin ETLA:n Aki Kangasharju väittää 8.8.2024 julkaistussa HS-artikkelissa ”Tutkijat huolestuivat: Julkinen sektori on paisunut Suomessa vauhdilla”, yhteisyritykset nimenomaan kilpailuttavat palveluita omistajiensa puolesta. Kangasharjun lausuma ”yhteisyritykset voivat ostaa palveluja ilman kilpailutusta, mikä Lue lisää…