-
Tervolan Mika Simoska: Poikkeuksia haja-asutusalueille hankintalakiin
Kunnanjohtaja Mika Simoska ehdottaa hankintalakiin poikkeuksia Tervolan kaltaisille harvaanasutuille alueille. Muuten lakimuutoksesta tulee todella kallis pienille kunnille, Simoska kertoi Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2025.
-
Uutissuomalainen: Hankintalain uudistukselle sataa kovaa kritiikkiä – ”Veronmaksajien rahaa menee kankkulan kaivoon”
Hallituksen esittelemä hankintalain uudistus on herättänyt julkisomisteisissa yhtiöissä laajaa vastustusta. Uutissuomalaisen haastattelussa Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koskivuori varoittaa, että lakimuutos voi lisätä kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla sekä heikentää mahdollisuuksia tehokkaaseen yhteistyöhön. Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi Uutissuomalaiselle, että jätetoimiala ja vesihuolto on tarkoitus jättää hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle […]
-
Medialähteet: Hallitus jättää jätehuollon hankintalain ulkopuolelle
Hallituksen suunnitelmissa on tehdä merkittäviä muutoksia esillä olevaan hankintalakiin: jätetoimiala ja vesihuolto aiotaan jättää lain piiristä pois. Aamulehti kertoi ennakkotietoja aiheesta ja Uutissuomalainen vahvisti asian.Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoo Uutissuomalaiselle, että muutoksilla ja pidennetyillä siirtymäajoilla pyritään lievittämään esitettyyn hankintalakiin liittyviä huolia.Hallitus ei kuitenkaan ole muuttamassa suunnitelmaa, jonka mukaan 10 prosentin […]
-
Kempeleen Tuomas Lohi: Hankintalaki maksaa miljoonan kunnalleni
Se on pois päivähoidosta ja muusta olennaisesta. Kenties voi johtaa myös kuntaveron nousuun, Kempeleen kunnanjohtaja Tuoma Lohi arvioi suunnitteilla olevan hankintalain vaikutuksia kuntalaisten elämään Kempeleessä Kuntamarkkinoilla 2025 antamassaan haastattelussa.
-
Kaleva: Hankintalain muutos on vakava uhka Suomen yleisten kirjastojen toiminnalle ja taloudelle
Kaavailtu hankintalain muutos vie kirjastoalan jo valmiiksi kapeaan markkinatilanteeseen, jossa ei ole reiluja ja tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja kirjastojärjestelmän hankkimiseen. Pahimmillaan tilanne johtaa monopoliasemaan Suomessa, Turun ja Oulun kirjastotoimenjohtajat kirjoittavat. Lisäksi samalla Suomi luopuisi kokonaan avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän kansainvälisestä kehittämisestä ja yhteistyöstä. ”Koha-Suomen kirjastoissa nähdään sidosyksikkömuutoksen lisäävän kustannuksia, purkavan erinomaisen yhteistyön ja […]
-
Uusiouutiset: Hankintalakimuutos menee lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltäväksi – Kierrätysinvestoinnit jäissä epävarmassa tilanteessa
Hankintalakiuudistuksen aiheuttama epävarma tilanne on jo pakottanut kuntien jäteyhtiöitä lykkäämään kiertotalousinvestointejaan, Uusiouutiset raportoi. Hallituksen kaavailema hankintalakiuudistus on pakottanut Kuopion seudulla toimivan Jätekukko Oy:n keskeyttämään jätelogistiikan kehittämisinvestoinnit. Yhtiön toimitusjohtaja Arto Ryhänen kertoo, että epävarmuus kunnallisten jäteyhtiöiden tulevaisuudesta estää uusia hankkeita. Lakiluonnoksessa kunnalla tulisi olla vähintään kymmenen prosentin omistusosuus sidosyksiköstään. Tämä vaikeuttaisi […]
-
HS: Jätehuoltoyhtiöt kilpailuttavat ja toimivat avoimilla markkinoilla
Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (29.8.) julkaistu kirjoitus arvosteli kuntaomisteisten jäteyhtiöiden, kuten Kiertokapula oy:n, vastuullisuutta ja avoimuutta. Yhtiö vastaa nyt kirjoitukseen ja korjaa siinä esitettyjä väitteitä: ”Toisin kuin yrittäjä Maiju Tapiolinna esitti, inhouse-yhtiössä kilpailutetaan kaikki hankinnat ja niistä järjestetään markkinavuoropuheluja. Kilpailutus on avoin kaikille eikä lainkaan suljettu.” Kiertokapulan toimitusjohtaja Mikko Koivulehto ja […]
-
Budjettiriihessä huomioitava hankintalain aiheuttamat satojen miljoonien lisäkustannukset kunnille ja hyvinvointialueille
Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen tilanteessa, jossa kuntatalous on jo ennestään ahtaalla. Kustos ry muistuttaa, että hankintalain kokonaisuudistus aiheuttaa kunnille mittavat, väistämättömät lisäkustannukset – vähintään miljoona euroa per kunta erilaisten hankintaprosessien, yhteisomistusten uudelleenjärjestelyjen ja hallinnollisten muutosten vuoksi. Myös hyvinvointialueille koituu mittavia lisäkustannuksia. Kun Suomessa on yli 300 kuntaa, tarkoittaa tämä […]
-
Vaihtoehtoja historiallisen suurelle hallinnolliselle kaaokselle
Suurin kustannuksia aiheuttava hankintalain muutoskohta on vaatimus sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksesta. Julkisten hankintavarojen käyttöä voi kuitenkin edistää monella muulla tavalla, samoin kuin parantaa pk-yritysten asemaa hankinnoissa – ilman, että ajaa erityisesti pienkunnat talousahdinkoon, kuten nyt suunnitellun lain toteutuessa tulee käymään. Samalla hallitus voi välttyä aiheuttamasta Suomen rauhanajan historian suurimman hallinnollisen […]
-
HS: Ministeriön tilaama konsulttiselvitys ei vastaa tehtävänantoon ja herättää kysymyksen, miksi se on tilattu
Helsingin Sanomien mukaan työ- ja elinkeinoministeriö tilasi PwC:ltä selvityksen hankintalain uudistuksen taloudellisista vaikutuksista, mutta toukokuussa valmistunut raportti ei vastaa tehtävänantoon. Ministeriö ei ole julkaissut selvitystä, vaan HS sai sen haltuunsa asiakirjapyynnöllä. PwC:n raportti ei arvioi, lisääntyvätkö vai vähenevätkö julkiset menot, eikä säästöpotentiaalia ole laskettu. ”Säästöpotentiaalin arvioiminen vaatisi syvää perehtymistä kustannusrakenteisiin, […]
-
Kuntajohtajat varoittavat Helsingin Sanomissa: Hankintalain uudistuksessa kuntien asukkaat ovat häviäjiä
Hallitus valmistelee hankintalain uudistusta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuuksia ostaa palveluita omistamiltaan yhtiöiltä. Helsingin Sanomiin kirjoittaneiden Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkosen ja Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan muutos merkitsisi huomattavia lisäkustannuksia ja heikentäisi kuntalaisten palveluita. Kirjoituksessaan kuntajohtajat kritisoivat valmistelua kovin sanoin. Heidän mukaansa uudistus on etenemässä kiireellä ja ilman riittäviä vaikutusarvioita. “Muutosta […]
-
Pääministeri Orpo myöntää hankintalain tuovan muutoskustannuksia – Onko se huomioitu budjetoinnissa?
”Vaikka lyhyellä aikavälillä voisi tulla kustannuksia”, pääministeri Petteri Orpo myönsi syyskuun 19. päivä 2024 Kuntamarkkinoiden puoluejohtajapaneelissa suunnitellun Uuden hankintalain vaikutuksista. Hän toi esille lakimuutoksen aiheuttaman osaajapulan erityisesti pienissä kunnissa. ”Uskomme siihen, että yksityinen sektori pystyy tuottamaan palveluita”, Orpo totesi ja että mahdolliset hyödyt tulevat ”keskipitkällä aikavälillä”. Orpo ei tuonut esiin, […]
-
Kuntalehti: ”Isku kuntakentän palleaan” – Hankintalain uudistus ja valtionosuusleikkaukset koettelevat kuntia
Kuntalehden mukaan hankintalain uudistus ja valtionosuusleikkaukset nousivat kuumaksi puheenaiheeksi Kuntajohtajapäivillä Vantaalla. ”Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi Kuntajohtajapäivillä torstaina Vantaalla, että kritiikkiä herättänyt hankintalaki etenee eduskuntaan syksyllä.– Te tiedätte päälinjat, ja niistä tullaan pitämään kiinni. Jos ette ole alkaneet valmistautumaan, tehkää se, kehotti työministeri”, Kuntalehti kirjoittaa. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi arvioi, […]
-
Kaikkonen varoittaa hankintalain uudistuksesta: ”Tavallinen kuntalainen voi päätyä maksumieheksi”
Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissaan entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvostelee hallituksen suunnitelmaa muuttaa hankintalakia. Varsinkin pienet kunnat ja maaseutualueet voivat ajautua ongelmiin, Kaikkonen varoittaa. ”Vaarana on, että uudistuksessa tavallinen kuntalainen päätyy maksumiehen paikalle. Pahoin pelkään, että syntyy kallis sotku”, Kaikkonen kirjoittaa. ”Pahimmassa tapauksessa lopputulos on kalliimpi kuin aiemmin ja veronmaksajien […]
-
YLE: Ministeri Marttinen ei aio perääntyä hankintalain uudistuksesta – kuntien varoituksista huolimatta
Yleisradion mukaan työministeri Matias Marttinen (kok.) pitää kiinni hankintalain uudistuksesta, vaikka se on saanut laajaa kritiikkiä kunnista ja muilta lausunnonantajilta. Ylen haastattelussa Marttinen korosti, että 10 prosentin omistusraja inhouse-yhtiöissä säilyy osana uudistusta, vaikka kunnat varoittavat sen ajavan esimerkiksi jätehuollon kaaokseen. Kunnat pelkäävät uudistuksen johtavan lisäkustannuksiin ja jopa peruspalvelujen vaarantumiseen, mutta […]
-
PWC:n selvitys 10 %:n omistusvaatimuksesta saa tyrmäyksen – “Ei vastannut tehtävänantoa”
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama PWC-raportti sidosyksikköhankintojen 10 %:n vähimmäisomistusvaatimuksesta on saanut jyrkkää kritiikkiä Asianajotoimisto Roihulta. Toimiston mukaan selvitys perustuu epärealistisiin oletuksiin, vähättelee muutoskustannuksia ja laajentaa johtopäätöksiään perusteetta muihin palvelusektoreihin. TEM ei ole julkaissut raporttia, vaikka se valmistui jo toukokuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teettämä selvitys sidosyksikköhankintojen 10 %:n vähimmäisomistusvaatimuksesta on […]
-
Kaleva: Lakimuutos toisi pikkukunnille hurjasti lisäkuluja – Rahaa menettävän Iin kunnanjohtaja: ”Hankintalaki ei ole loppuun asti harkittu”
Hallituksen esittämä hankintalain uudistus herättää voimakasta kritiikkiä etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa, Kaleva raportoi (2.8.2025). Laki pakottaisi kunnat omistamaan vähintään 10 prosenttia inhouse-yhtiöistä, joilta ne hankkivat palveluja. Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen arvioi, että muutos tietäisi kunnille suuria lisäkustannuksia: “Hankintalaki ei ole esitetyssä muodossa järkevä eikä loppuun asti harkittu. Mahdolliset muutokset […]
-
HS: Hankintalakia uudistetaan väärin keinoin
Lukijan mielipide | Tilaustutkimukseen vetoaminen ei muuta hankintalakia yleisen edun mukaiseksi. Suomen yrittäjien Harri Jaskari ja Katja Rajala kirjoittivat (HS Mielipide 17.7.), että uusi hankintalaki tuo säästöjä, tehokkuutta ja uutta työtä. Se, että hankintamarkkinoita tavoittelevat edelleen vetoavat keskeisenä todisteenaan omiin tilaustutkimuksiinsa, kuvaa sitä, kuinka oikeassa lakimuutoksesta huolissaan olevat kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet sekä miltei kaikki ministeriöt […]
-
IL: Nyt tärähti jo toinen EU-kantelu Orpon hallituksen hankkeesta
Hankintalain uudistus on herättänyt laajaa tyytymättömyyttä. EU-komissiolle on lähetetty aiheesta nyt jo toinen virallinen kantelu, Iltalehti raportoi 14.7.2025. EU-komission tulisi ryhtyä toimiin Suomen hankintalakiin suunnitellun sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksen rajauksen aiheuttaman EU-oikeuden rikkomisen estämiseksi, julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry vaatii virallisessa EU-kantelussaan, Iltalehti kirjoittaa. Lehti siteeraa Kustos ry:tä. jonka mielestä […]
-
EU-kantelu unionin tiukimmista inhouse-hankintasäännöistä – Lakiehdotuksen epäillään rikkovan EU-oikeutta
EU-komission tulisi ryhtyä toimiin Suomen hankintalakiin suunnitellun sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksen rajauksen aiheuttaman EU-oikeuden rikkomisen estämiseksi, julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry vaatii virallisessa EU-kantelussaan. Suomalaisten kuntien ja yhteistyötä ja itsehallintoa uhkaa rajoittava lainsäädäntömuutos, josta on nyt tehty jo kaksi virallista kantelua Euroopan komissiolle. Ensimmäisenä hankintalain muutosehdotuksesta kantelemaan ehti joukko kunnallisia […]
-
HS: Hallitus runnoo läpi uudistusta, joka ministeriön mukaan sivuuttaa ”yleisen edun” – Pääkirjoitus vaatii hankintalakiin joustoja
Syksyllä eduskuntaan etenevä lakiuudistus rajoittaisi kuntien inhouse-yhtiöiden käyttöä, vaikka sen vaikutuksista ei ole esitetty kunnollisia laskelmia Helsingin Sanomat raportoi. Vastassa ovat lähes kaikki muut kuin elinkeinoelämä. Lehden pääkirjoitus nostaa esiin huolen, että sidosyksiköille suunniteltu 10 prosentin miniminomistus ajaa pienet kunnat pahaan talousahdinkoon ja hankintaosaamispulaan. Hallituksen suunnitelma julkisia hankintoja koskevan hankintalain […]
-
Ajaako hallitus pienet kunnat pakkoliitoksiin kriisiyttämällä niiden talouden ja tukipalvelut? Kahdeksan syytä torjua hankintalakiehdotus
Suomen hallituksen esittämä vaatimus sidosyksiköiden vähimmäisomistuksesta, joka voisi pakottaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiöitä keskittymään suurimpiin omistajiin, jättää samalla pienet kunnat syviin ongelmiin hankinnoissaan. Ajaako Suomen hallitus pienet kunnat pakkoliitoksiin, vaivihkaa kriisiyttämällä niiden talouden ja kuntapalvelut? Pienet kunnat vastustavat kiivaasti suunniteltua hankintalakia. Lakiesitys uudesta hankintalaista, joka on herättänyt huolta muun muassa […]
-
Kustannukset nousevat ja kaupunkien itsehallinto kapenee – Kymmenen syytä torjua hankintalakiehdotus
Helsinki, Turku. Tampere, Pori, Forssa – käytännössä kaikki kaupungit vastustavat esitettyä hankintayksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusosuusvaatimusta sidosyksiköistä. Mikäli laki hyväksytään nykyisellään, se nostaa kustannustasoa, heikentää seudullista yhteityötä, kaventaa kuntien ja kaupunkien perustuslaissa turvattua itsehallintoa sekä keskittää markkinoita suurille toimijoille, syrjäyttäen pk-yrityksiä. Kaupungit ovat huolissaan siitä, että hankintalain muutokset voivat vaikeuttaa palvelujen […]
-
Potilasturvallisuus vaarantuu ja hyvinvointialueiden kustannukset nousevat: 16 syytä torjua hankintalakiehdotus
Suomen hallituksen esitys kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksiköiden vähimmäisomistusrajan muuttamisesta herättää laajaa huolta vastuullisten tahojen keskuudessa. Hyvinvointialueiden ja kuntien ohella valtiovarainministeriö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja sosiaali- ja terveysministeriö esittävät voimakkaita kriittisiä näkemyksiä siitä, miten tämä lainsäädäntömuutos voisi vaikuttaa julkisiin hankintoihin, kustannuksiin ja ennen kaikkea potilasturvallisuuteen. Suunniteltu laki, joka rajoittaa sidosyksiköiden […]
-
Huoltovarmuus vaarantuu: Kahdeksan syytä torjua hankintalakiehdotus
Kansallinen kybertuvan vaarantuu. Jätehuolto vaarantuu. Ruokahuolto vaarantuu. Kriisitilanteissa myös sotilaita palvelevien sairaaloiden perustoiminnot vaarantuvat. Jos hankintalaki tulee voimaan ehdotetussa muodossaan, jossa sidostyksiköiden vähimmäisomistus on 10 prosenttia, Suomen huoltovarmuus vaarantuu. Tästä varoittavat muiden muassa Valtiovarainminiteriö, Valtioneuvoston kanslia, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö sekä Puolustusministeriö. Erityisesti kriittisten palveluiden, kuten vesihuollon, jätehuollon ja ruokahuollon […]
-
Aluetalouksien elinvoima vaarantuu: Kahdeksan syytä torjua hankintalakiehdotus
Suunniteltu hankintalain muutos herättää huolta erityisesti harvaan asutuilla alueilla, missä sidosyksiköiden käyttö ja kuntien välinen yhteistyö ovat avainasemassa alueellisten palveluiden ja elinvoiman turvaamisessa. Paikalliset pk-yritykset menettävät inhouse-yhtiöille tekemänsä alihankinnat ja markkinat keskittyvät suurille yrityksille, joka tarkoittaa menetettyjä veroeuroja, palvelujen heikkenemistä ja lisääntyvää työttömyyttä. Lainmuutos, joka esittää vähimmäisomistusosuuden nostamista 10 prosenttiin […]
-
Ruokaturvallisuus vaarantuu: Kahdeksan syytä torjua hankintalakiehdotus
Suunniteltu hankintalain muutos, joka nostaa sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimuksen 10 prosenttiin, on herättänyt huolta ruokapalveluiden jatkuvuudesta ja huoltovarmuudesta erityisesti pienissä kunnissa ja harvaan asutuilla alueilla. Muun muassa Maa- ja metsätalousministeriö pelkää hankintalain 10 prosentin minmiomistusvaateen heikentävän ruokaturvallisuutta, lisäävän kustannuksia ja vaikeuttavan julkisten ruokapalveluiden järjestämistä. Erityisesti inhouse-yhtiöinä tunnettujen sidosyksiköiden käyttö on osoittautunut tärkeäksi […]
-
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut: Yhdeksän syytä torjua hankintalakiehdotus
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ainakin yhdeksän syytä olla erittäin huolissaan suunnitellusta hankintalaista, oppilaitosten lakilausunnot paljastavat. Kustannukset nousevat, byrokratia lisääntyy, autonomia kaventuu ja markkinoilta ei edes löydy korvaavia palveluntarjoajia. Suoria sitaatteja hankintalakiehdotusta kommentoivista lausunnoista: ”Mikäli lakiesitykset tulisivat voimaan, (…) aiheuttaisi tilanne hankintayksikölle merkittävää hallinnollista työtaakkaa uudelleen järjestelyjen tekemiseksi joko kilpailuttamalla palvelut […]
-
Kustos: Suunniteltu julkisuuslaki vaarantaa turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omaisuudensuojan
Julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry toteaa lausunnossaan, että suunniteltu julkisuuslain soveltamisalan laajennus vaarantaa turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omaisuudensuojan. Se on myös vastoin hallitusohjelman kirjausta, jossa ”kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisestä kuntien tehtäväkentästä”. Ohessa on Kustoksen 11.6.2025 antama lausunto julkisuuslaista kokonaisuudessaan. Asia: VN/27452/2020-OM-548 Julkisuuslain salassapitoperusteiden uudistustarpeiden kartoitus Lausunnonantajan lausunto […]
-
Eurooppaoikeuden professori varoittaa: Uusi hankintalaki voi rikkoa EU-oikeutta
Hallituksen esitys hankintalain muuttamisesta voi olla ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, varoittavat eurooppaoikeuden asiantuntijat tuoreessa lausunnossa. Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio ja vieraileva tutkija Kukka Kuusela arvioivat, että suunniteltu 10 prosentin omistusvaatimus sidosyksikköhankinnoissa saattaa rikkoa EU:n hankintadirektiiviä ja perusoikeusperiaatteita, kuten suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluja vaarantavat lyhyet siirtymäajat eivät vastaa oikeusvarmuuden periaatteen […]
-
Lausunto hankintalain sidosyksikkösäännöksiä koskevasta omistusosuusvaatimuksesta (VN/4099/2024)
Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorin Juha Raitio (OTT, VT) ja vierailevan tutkijan Kukka Kuuselan (asianajaja, OTT) kirjoittama lausunto. Lähdeviitteillä oleva versio on luettavissa pdf-muodossa (ks. artikkelin loppu). Huomautus: Lähdeviitteissä on paljon olennaista tietoa. Asian tausta Meiltä on pyydetty lausuntoa (AA Jouni Alanen, Asianajotoimisto Roihu Oy) siitä, voiko hankintalakiin lisätä muutoksen, jonka mukaan […]
-
Vanhanen varoittaa osinkovoittojen valuvan ulkomaille – ilmiö vahvistuisi hankintalakiuudistuksessa
Valtioneuvos ja entinen pääministeri Matti Vanhanen muistutti Ylen haastattelussa, kuinka ulkomaiset sijoittajat hyötyvät suomalaisten pörssiyritysten tuloksista enemmän kuin kotimainen yhteiskunta. KKV puolestaan varoittaa kehityksestä, jossa monet toimialat keskittyvät suurille toimijoille. Usea hankintalain muutoksesta lausunnon antanut taho varoitti lain johtavan monien alojen keskittymiseen. Toteutuessaan hankintalaki tarkoittaisi julkishankintojen avulla tehtyjen voittojen valumista […]
-
Jyväskylän yliopiston inhouse-selvitykset eivät kestä tieteellistä tarkastelua – Aalto-professori: “Ilkeämielinen kutsuisi tätä pseudotieteeksi”
Jyväskylän yliopistossa laaditut selvitykset inhouse-yhtiöiden tehokkuudesta eivät täytä tieteellisen tutkimuksen peruskriteerejä eivätkä tarjoa minkäänlaista perustaa julkisten päätösten tekemiselle, toteaa laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta. Malmi on antanut arvion kahdesta julkaistusta “tutkimuksesta” Kustos ry:n, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Kiertovoima ry:n pyynnöstä. Nämä tutkimukset ovat olleet keskeinen perustelu laajavaikutteisen hankintalain muutoksen edistämisessä. […]
-
Hankintalakimuutos: Pk-yritysten ostosopimuksia purkautuu ja bisnes kutistuu
Hankintalakimuutos tavoittelee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden pilkkomista ja toiminnan rajoittamista. Joissakin tapauksissa todennäköisempää on, että oikeushenkilö lakkaa olemasta. Se tarkoittaa, että olemassa olevat hankintasopimukset, esimerkiksi pk-yritysten kanssa purkautuvat – ja tulevat uudelleenkilpailutukseen. Lakiehdotuksen aiheuttama sopimusjuridinen kaaos on kokoluokaltaan ja kustannuksiltaan järisyttävä. Toteutuessaan hankintalakimuutos aiheuttaa tuhansia juridisia prosesseja joka […]
-
Keskeisiä kysymyksiä vailla vastauksia hankintalakimuutoksessa
Vailla varsinaisia vaikutusarviointeja edistyvä, noin 15 miljardin euron arvoiset julkisen hankinnan järjestelmät hajottava hankintakimuutos on monella tapaa kuin Yhdysvaltain tuontitullipäätös: Tehdään ensin ja katsotaan, mihin se johtaa. Lain tavoitteena on pilkkoa ja sivuuttaa julkishankintojen kukkaronvartijana ja palvelujen räätälöijänä omistajilleen kunnille ja hyvinvointialueille toimivat, yhteisomistetut sidosyksiköt eli inhouse-yhtiöt. Tässä lista muiden […]
-
Hankintalakiehdotuksen vaikutukset: A-B-C
Mistä hankintalain muutoksessa on kyse? Vaikuttaako se niin kuin hallitusohjelmassa on linjattu? Mitkä ovat lakimuutoksen kustannukset? Kuka hyötyy – jos hyötyy? Tässä pikakurssi olennaisista lakimuutoksen jo tiedossa olevista vaikutuksista. Keskeisin 1.1.2026 voimaantulevaksi ehdotettu hankintalain muutos koskee kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamien sidosyksiköiden eli inhouse-yhtiöiden pilkkomista ja niiden käytön rajaamista. Tämä […]
-
E2 Tutkimus analysoi hankintalakilausunnot – Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta
E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset. […]
-
Osakeyhtiölaki ohjaa inhouse-yhtiöt edistämään veronmaksajien etua – On valheellista väittää, että sidosyksiköiden käyttö on kilpailutusten kiertämistä
Osakeyhtiölaki määrittää, mikä on kunkin osakeyhtiön tavoite ja maali. Voittoa tavoittelemattomat inhouse-yhtiöt ajavat osakkeenomistajiensa – kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion kokonaistaloudellista etua. Siksi sidosyksiköiden pirstomista ajavaa hankintalain muutosta vastustavat viranomaiset ja muut toimijat, joiden tehtävinä ja osakeyhtiölain velvoittamana on minimoida kansalaisille tuotettavien palveluiden laskutus. Kunnilla on jo nyt vapaus valita palveluntarjoajansa. […]
-
607 lausuntoa hankintalaista: Täystyrmäys – jopa VNK, VM, PLM, STM, MMM ja YM vastustavat
Hankintalaki keräsi Lausuntopalvelu.fi -sivustolle peräti 607 lausuntoa. Vain NATO-jäsenyys, korona ja digitaalinen henkilöllisyys ovat saaneet enemmän lausuntoja palvelussa. 78 prosenttia vähimmäisomistukseen kantaa ottaneista lausunnonantajista vastustaa 10 prosentin omistusrajausta sidosyksiköille – niiden joukossa kunnat, hyvinvointialueet, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen […]
-
”Kuin ampuisi tykillä kärpästä” – hankintalain vastustajat lausunnoissaan ihmeissään lainvalmistelijan vastuuttomuudesta
Vaarassa kyberturva, ruokahuolto, jätehuolto – luvassa on suuret kustannukset, lisää hallintoa, hankinnan osaajapula, korkeakoulujen yhteistyön vaikeutumista ja paikallisten pk-yritysten huolta asiakkuuksien menettämisiä. Julkishallinnon hankintaketjut mylläävä hankintalaki saa kylmää kyytiä lain eriävissä mielipiteissä ja valtaosassa lakia kommentoivia 607 lausuntoja. Kaikkiaan 607 tahoa antoi lausunnon TEM:lle hankintalakiehdotuksesta 11.3.2025 määräaikaan mennessä. Valtaosalla vastaajista […]
-
OTL Alanen: Hankintalakiin ehdotettu 10 prosentin omistusvaatimus on EU-oikeuden vastainen
Ehdotetun 10 prosentin omistusvaatimuksen voidaan katsoa olevan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden sekä erityisesti suhteellisuusperiaatteen vastainen, OTL, LL.M. Eur Jouni Alanen kirjoittaa Edilexissä. Suuri osa annetuista lausunnoista suhtautuu erityisen kriittisesti ehdotukseen, jonka mukaan ”sidosyksikön omistukselle asetetaan yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus (10 prosenttia)”. Jokaisen sidosyksikön omistajan tulisi siis […]
-
SY ja EK kiistävät tilanneensa Jyväskylän yliopiston inhouse-selvitystä
EK (12.2.2025) sekä SY (3.2.2025) kiistävät Kustos ry:lle lähettämissä sähköposteissaan tilanneensa kohua herättäneen Jyväskylän yliopiston inhouse-selvityksen. SY kertoi verkkosivullaan tammikuussa (kuvakaappaus 30.1.2025), että ”Elinkeinoelämän järjestöt tilasivat Jyväskylän yliopistolta selvityksen, jossa vertailtiin inhouse-yhtiöiden ja yksityisten yritysten toiminnan tehokkuutta”. SY:n poisti maininnan tilaustutkimuksesta vaikuttamistyön vuosiraportistaan 3.2.2025.
-
Ministeriöiltä tyrmäävän eriävät mielipiteet hankintalaista: Yleisen edun vastaista! Jäte- ja ruokahuolto vaarantuvat! Tieto- ja kyberturvallisuus vaarassa!
Hankintalakiehdotus saa tyrmistyneen vastaanoton lain valmisteluun osallistuneilta ministeriöitä. Huoltovarmuus huolettaa sekä valtiovarainministeriötä että maa- ja metsätalousminiteriötä. Ympäristöministeriön mukaan lakiehdotus vaarantaa jätehuollon. Ministeriöiden tapaan ehdotetun hankintalain hurjasti lisäämistä kustannuksista huolissaan ollut KKV korostaa laajojen yksityistämisten johtavan markkinoiden keskittymiseen suurille toimijoille, joka nostaa toimialoista riippumatta kustannuksia. Lisää hankintailtalakiehdotuksesta tyrmistyneitä lausuntoja satelee Lausuntapalveluun. […]
-
Lisää tyrmääviä lausuntoja hankintalaista: Hintojen nousu, tuottamaton työ, tuottavuuden lasku, ulkomaaomistuksen turvariskit
Kovaa vauhtia valmistelussa etenevä hallituksen esitys hankintalaista saa yhä vain lisää tyrmäävän kriittisiä lausuntoja. ICT-jätti Lenovon mukaan lakiehdotus ei ole tarkoituksenmukainen eikä toteuttamiskelpoinen – se johtaa hintojen nousuun, tuottamattomaan työhön ja tuottavuuden laskuun. Kansainvälisten yritysten tulo huoltovarmuuden kannalta olennaisten palvelujen tuottajiksi nostaa erilaisia riskitasoja. ICT-jätti Lenovo kyseenalaistaan lausunnossaan koko valmisteilla […]
-
Kustos: Hankintalain muutos aiheuttaa rajun kustannusten nousun ja romuttaa huoltovarmuuden
Pysyvä kustannustason nousu, erityisen rankasti pieniin ja keskisuuriin kuntiin iskevät 3–5 miljardin kertaluonteiset kustannukset, osaajapula, huoltovarmuuden ja kyberturvan vaarantuminen monella tasolla. Ja silti markkinoihin ei siirry lainsäätäjän toivomaa liiketoimintaa. Tältä näyttää suunnitellun hankintalakiehdotuksen aiheuttamat muutokset inhouse-yhtiöitä edustavan Kustoksen lausunnossa Työ- ja elinkeinoministeriölle. Keskeisenä kohtana, koko julkishallinnon toimivia hankintaketjuja mullistavassa ehdotuksessa […]
-
Yrittäjäjärjestö kertoi tilanneensa Jyväskylän yliopiston inhouse-selvityksen
Lainsäädännön vaikuttamistyössä näyttävästi hyödynnetty, inhouse-yhtiöitä arvostellut ja Jyväskylän yliopiston tutkimukseksi nimetty selvitys on paljastunut elinkeinoelämän järjestöjen tilaustutkimukseksi. Asia kävi ilmi Suomen Yrittäjien omasta vuosiraportista. Myöhemmin nousseen kohun jälkeen järjestö poisti tiedon sivuiltaan. Inhouse-yhtiöitä rajusti arvostellut, ilmeisen tarkoitushakuisen valikoivasti vapaan kentän yrityksiin vertaillut selvitys ei aiemmista tiedoista poiketen olekaan akateeminen hanke, […]
-
Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kuntajohtajat haluavat keskeyttää Inhouse-lainsäädännön valmistelun
Pohjois-Pohjanmaan liitto vetoo yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kaikkien 30 kuntajohtajan kanssa hallitukseen, että se keskeyttäisi Inhouse-lainsäädännön valmistelun. Kannanotossaan kuntajohtajat ilmaisevat syvän huolensa suunnitellusta hankintalain muutoksesta. Se romuttaisi heidän mukaansa alueella tehokkaasti toimivat palveluketjut ja kuntayhteistyön. ”Suunniteltu 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus on koko kuntakentälle täysin kohtuuton”, toteaa Pohjois-Pohjanmaan hallintojohtaja Toni Saranpää tiedotteessa. ”Muutoksen aiheuttamat ylimääräiset […]
-
Kuntaliitto: Seitsemän syytä, miksi hankintalain muutos olisi haitallinen kuntapalveluille
Kuntaliitto on koko työryhmäkäsittelyn ajan vastustanut omistusosuuteen liittyvää rajoitusta, koska sen asettamisen peruste ei ole selvillä eikä sen vaikutuksia ole selvitetty. Se julkaisi tammikuun lopussa luonnoksen lausunnostaan lakiehdotukseen ja löysi seitsemän syytä, miksi hankintalain muutos olisi kuntapaveluita haittaava päätös. Kuntaliitto ei vastusta sidosyksiköiden käytön tiukempaa valvontaa ja pitää hyvänä, että […]
-
16 maakunnan liittoa: Hallituksen tulee luopua kuntien palvelujen järjestämistä rajoittavan lainsäädännön valmistelusta
Kuntaliitto ja maakunnan liitot esittävät, että hallitus luopuu 10 prosentin kategorisesta vähimmäisomistusvaatimuksesta kuntien omistamista yhtiöistä. Vähintään tulee säätää mahdollisuus poiketa vähimmäisomistuksesta, maakunnan liitot esittävät ulostulossaan. ”Lakimuutoksella rikottaisiin toimivat palveluiden yhdessä järjestämisen rakenteet”, toteaa Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen kannanotossa. ”Vähimmäisomistusprosentti on perusteeton ja kohtelee eri kokoisia kuntia perusteetta eriarvoisesti”, muistuttaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu […]
-
Jokaiselle pienelle kunnalle Inhouse-rajoitusten muutoskustannus on vähintään miljoona euroa
Laskelmat tarkentuvat hallituksen suunnittelemien inhouse-toiminnan rajoitusten vaikutuksista kuntatasolla. Edessä on ennennäkemätön hallinnollinen urakka, josta koituvat kustannukset ovat erityisen raskaita pienille kunnille. Paitsi hankintaketjujen uudelleenjärjestelyjä ja rekrytointeja, edessä on myös osakkuuksista ja lunastuksista sopimisia, kuntakohtainen lasku on pienille kunnille noin miljoona euroa. Tämä vastaa pienen kunnan vuotuista investointibudjettia: koulu- ja päiväkotiremonteille […]
-
Jyväskylän yliopiston inhouse-vertailussa olennaisia virheitä
Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien Inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoittamista ajavien tahojen voimakkaasti esillä pitämä, Jyväskylän yliopiston nimissä julkaistu raportti ei kestä kriittistä tarkastelua. Raportti ei ole läpäissyt tieteellistä vertaisarviointia. Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua. Esimerkiksi Seure Henkilöstöpalveluiden henkilöstöksi väitetään 15.000:tta, kun vuonna 2023 se […]
-
Ratkaisuehdotuksia hankintalaki-kysymykseen: inhouse-yhtiöiden määräysvallan täsmennys, pienhankintarajan nosto ja aktiivinen markkinavuoropuhelu
Erittäin kalliiksi muutoskustannuksina tulevan, hajauttamisen kautta pysyvästi hallintokuluja nostavan sekä pk-yrityksiltä suuryrityksille markkinoita ohjaavan inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaateen sijaan nämä täsmennykset toisivat yhteistä hyötyä niin yritysmaailmaan kuin veronmaksajille. Edessä on ennennäkemätön ja ennennäkemättömän kallis hallinnollinen kaaos. Vaihtoehtona on tehdä ylivaalikautisia päätöksiä, joilla on laaja parlamentaarinen hyväksyntä. Markkinat toimivat jo – […]
-
SOTE-puhe-podcast: Hyvinvointialueiden valinta – Kumpaa lakia noudattaa – budjettikuria vai palveluvelvoitetta
Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västin mukaan alirahoitetuilla hyvinvointialueilla on suuri huoli siitä, kumpaa lainsäädäntöä noudattaa ja kumpaa rikkoa: Tasapainottaako budjetti vai huolehtiako siitä, että esimerkiksi sote- tai pelastuspalveluiden järjestämisvastuu on varmasti toteutettu, hän pohtii UNA Oy:n SOTE-puhe-podcastissa. Kunta- ja aluevaalit ovat pian käsillä. Inhouse-yhtiö Una Oy:n SOTE-puhe-podcastin vieras, hyvinvointialueita edustavan Hyvilin […]
-
Kuntalehti: Isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen ettei hankintalakimuutosta toteutettaisi
Veronmaksajien lasku on kasvamassa miljardeilla, kiitos suunnitteilla olevan hankintalain muutoksen.Nyt isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen, Kuntalehti raportoi. Kuntien huolena on, että hankintalain merkittävä muutos voi johtaa miljardien eurojen hukkaan, kirjoittaa Kuntalehti. Hallituksen suunnitelmien mukaan kunnan tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen hyödyntää sen palveluita. Pienet kunnat vetosivat jo […]
-
On isänmaallista edistää veronmaksajan kokonaisetua
On isänmaallista… olla ajamatta pieniä kuntia talouskriisiin tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista… olla syventämättä hyvinvointialueiden talousahdinkoa tarpeettomalla ja miljardeja maksavalla hankintalain muutoksella. On isänmaallista.. helpottaa aluetalouksille tärkeiden pk-yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin. Helpointa olisi nostaa pienhankintaraja €60.000:sta EU:n sallimaan €221.000:een. On isänmaallista.. huolehtia huoltovarmuudesta ja pitää avaintoiminnot […]
-
800 miljoonaa euroa oli vasta hyvinvointialueiden ICT-perustamiskustannus
Kun hyvinvointialueet perustettiin, pelkän ICT:n pystytyskustannus oli 800 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hyvinvointialueille on tehty järjestelmien integrointia, uudelleen kilpailutuksia, muutoksia… Nämä yhteenlaskettuna pystytyskustannus on merkittävästi suurempi kuin 800 miljoonaa. Mikäli inhouse-toiminnan rajoitukset toteutuvat, edessä on aluksi nykyjärjestelmien purkaminen, joka maksaa vähintään puolet pystytyskustannuksesta. Sitten on edessä uusi pystytys – mutta […]
-
Inhouse-omistusrajoituksen 10 prosentin raja ei perustunut faktoihin
Inhouse-omistuksen rajaus 10 prosenttiin hallitusohjelmaneuvotteluissa ei usean tietolähteen mukaan perustunut minkäänlaisiin vaikutusten selvittämisiin, vaan oli täysin mielivaltainen.
-
PK-yritykset suurin häviäjä – jos inhouse-rajoitukset toteutuvat
Yli puolet inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee nykyään kilpailutettuna markkinoille. ICT-yhtiöissä osuus liikevaihdosta voi olla yli 70 prosenttia. Esimerkiksi ICT-alan inhouse-yhtiö Istekki Oy kilpailuttaa Suomessa toiseksi eniten ostoja Helsingin kaupungin jälkeen. Istekin toimitusverkosto-selvityksen mukaan yhtiön oman 1400 henkilöstön lisäksi se työllistää yli 1000 henkeä toimitusverkostossaan Suomessa – eli sen työllisyysvaikutus on yhteensä 2400 […]
-
Alanen: KKV:n mukaan 10 prosentin omistusvaade ei ole perustelu
KKV:n mukaan 10 prosentin omistusvaade #inhouse -yhtiöissä ei ole perusteltu, julkisiin hankintoihin erikoistunut asianajaja Jouni Alanen kirjoittaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on päivittänyt tutkimuksensa hallitusohjelmaan kirjatusta 10 prosentin omistusvaatimuksesta. KKV:n tutkimus osoittaa, ettei hallitusohjelman mukainen ”yleinen etu” edellytä vähimmäisomistusrajan käyttöönottoa. Nykyiset säännökset ja niiden tehokas valvonta on riittävää, Alanen referoi […]
-
KT:n Hannu Freund: Inhouse-toiminnan rajoittamisella tavoitellut säästöt eivät toteudu ja uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään 150 miljoonaa
Tavoitellut säästöt eivät toteudu, kirjoittaa kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajia edustavan KT:n Hannu Freund hallituksen suunnittelemista rajoituksista inhouse-yhtiöiden käyttämiseen. Asiantuntijat varoittavat, että muutos kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa kilpailutusta. Uutta liiketoimintaa siirtyy markkinoille enintään vain 150 miljoonaa euroa julkisuudessa esitetyn 15 miljardin euron sijaan. Yhtiöiden toiminnan purkamisen ja uudelleenjärjestelyjen muutoskustannukset olisivat 3–5 […]