-
VM: Hankintalain muutos lisää kustannuksia, ei luo markkinoita ja vaarantaa kyberturvan
Valtiovarainministeriö (VM) varoittaa, että hankintalain muutos ei lisää kilpailua eikä markkinaehtoista palvelutuotantoa, vaan kasvattaa kustannuksia, hallinnollista taakkaa ja riskejä erityisesti pienissä kunnissa. VM on erityisen huolissaan lakimuutoksen aiheuttamasta kyberturvavaarasta ja kansallisen tietoteknologisen suvereniteetin vaarantumisesta. Ministeriö esittää näkemyksensä eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 16.3.2026 antamassaan harvinaisen suorasanaisessa lausunnossaan. Keskeinen hankintalakiehdotuksen kiistakohta on ehdotus, jonka […]
-
Yksityiskohtainen tarkastelu VM:n lausunnosta perustuslakivaliokunnalle: Hankintalain muutos ei kasvata markkinoita, vaan lisää kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä vaarantaa kyberturvan
Valtiovarainministeriö varoittaa suoraan, että hallituksen esitys hankintalain muuttamiseksi voi lisätä kustannuksia, heikentää kyberturvaa, ajaa erityisesti pienet kunnat vaikeuksiin – eikä kasvata yksityisten yritysten hankintamarkkinoita. Ministeriö esittää huolensa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 16.3.2026 antamassaan lausunnossa. Keskeinen kiistakohta eduskunnan käsittelyssä olevassa hankintalakiehdotuksessa on pykälä, jonka mukaan sidosyksiköiltä hankkiminen edellyttäisi vähintään 10 prosentin omistusosuutta. Ministeriö […]
-
Asiantuntijat varoittavat perustuslaillisista riskeistä hankintalain uudistuksessa
Hallituksen esitys hankintalain muuttamiseksi kohtaa poikkeuksellisen kovaa valtiosääntöoikeudellista kritiikkiä. Perustuslakivaliokunnalle annetut asiantuntijalausunnot nostavat esiin vakavia epäilyjä esityksen perustuslainmukaisuudesta, erityisesti kunnallisen itsehallinnon, yhdenvertaisuuden ja palvelujen järjestämiskyvyn näkökulmista. Näitä huomioita ei kuitenkaan huomioitu valiokunnan päätöksessä. Kiistan ytimessä on vaatimus, jonka mukaan sidosyksiköltä hankkiminen edellyttäisi vähintään 10 prosentin omistusosuutta. Asiantuntijoiden mukaan kyse ei […]
-
Kuusi esimerkkiä hankintalakimuutoksen vaarallisista ja kalliiksi tulevista käytännön vaikutuksista
Pohjois-Suomeen jopa 600 ICT-kilpailutusta! Pienkuntien muutoskustannus talous- ja henkilöstöhallinnon uudelleenjärjestelystä 2 miljoonaa euroa per kunta! Ei lonkkaleikkauksia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla! Kansallinen kyberturva vaarantuu, jos laki estää inhouse-yhtiön kriittisten palveluiden runkoverkon käytön! Tekstiilipesu keskittyy jatkossa yhdelle yritykselle! Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat vaille yhteistä ruokapalvelua! Siinä kuusi konkreettista esimerkkiä suunnitellun hankintalain vaikutuksista […]
-
Yksityiskohtainen tarkastelu kuudesta esimerkistä hankintalakimuutoksen vaarallisista ja kalliiksi tulevista käytännön vaikutuksista
Eduskunnan käsittelyssä oleva hankintalaki johtaa nykymuotoisena monenlaiseen järjettömyyteen. Tässä kuusi käytännön skenaariota: Pohjois-Suomeen jopa 600 ICT-kilpailutusta! Pienkuntien muutoskustannus talous- ja henkilöstöhallinnon uudelleenjärjestelystä 2 miljoonaa euroa per kunta! Ei lonkkaleikkauksia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla! Kansallinen kyberturva vaarantuu, jos laki estää inhouse-yhtiön kriittisten palveluiden runkoverkon käytön! Tekstiilipesu keskittyy jatkossa yhdelle yritykselle! Pohjois-Karjalan ja […]
-
Kustoksen ratkaisuesitys: 10 prosentin minimiomistusvaatimus kokonaan pois hankintalaista
Eniten laajamittaista huolta ja tyrmistystä aiheuttanut hankintalakimuutoksen ehdotus sidosyksikköjen 10 prosentin minimiomistuksesta tulisi poistaa kokonaan, ehdotti Kustos ry, kun sen edustaja oli sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan että talousvaliokunnan kuultavana. Näin vältyttäisiin miljardikuluilta, jotka eivät selvitysten mukaan edes tuo markkinoille lisää myyntiä – eikä KKV:n tuoreen lausunnon mukaan jatkossa myöskään […]
-
Uusi hankintalaki herättää huolta julkisista ruokapalveluista
Suomen julkiset ruokapalvelut tuottavat vuosittain noin 383 miljoonaa ateriaa päiväkoteihin, kouluihin, hoivapalveluihin ja vanhainkoteihin. Silti alan toimijat varoittavat, ettei eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa ole kuultu riittävästi käytännön ruokapalvelujen ammattilaisia hankintalain muutoskäsittelyn aikana. Tämä on merkittävä puute valmistelussa, sillä lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat suoraan kuntien talouteen ja miljoonien suomalaisten arkeen. Ruokapalvelualan edustajien […]
-
EU-komissio tutkii Suomen hankintalain sidosyksikkösäännöstä – ratkaisu voi pakottaa muuttamaan koko uudistuksen
Euroopan komissio on ottanut tutkittavakseen kantelut, jotka koskevat Suomen hankintalain sidosyksikkösääntelyä ja erityisesti siihen sisältyvää 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta. Kantelijat saivat komissiolta 12. tammikuuta 2026 ilmoituksen, että asia on otettu käsittelyyn. EU-komission tutkittavakseen ottamat suomalaiskantelut voivat muodostua yhdeksi merkittävimmistä EU-oikeudellisista hankintalakiin liittyvistä kiistoista Suomessa vuosikymmeniin. Riidan ytimessä on kysymys siitä, voiko […]
-
KKV: Inhouse-omistusraja voi pysyvästi nostaa julkisen sektorin kustannuksia
Suunniteltu muutos Suomen hankintalakiin, joka rajoittaisi julkisten sidosyksiköiden omistusosuuksia, voi nostaa julkisen sektorin kustannuksia. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) arvion mukaan ”vaikutuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, eikä kustannusvaikuttavuudesta voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä”. Siis muutoskustannusten jälkeenkin. Näin KKV arvioi 2.3.2026 julkaisemassaan lausunnossaan hallituksen esityksestä hankintalain muuttamiseksi. Hallitus esittää, että julkinen organisaatio voisi käyttää […]
-
Ehdotettu hankintalaki ei tuo miljardeja markkinaan, vain 50–150 miljoonaa euroa
Suunnitellun hankintalain vaikutuksista on pitkään liikkunut voimakkaasti harhaanjohtavia tietoja, erityisesti sen vaikutuksesta markkinoille siirtyvästä liiketoiminnasta. Lähemmässä tarkastelussa käy ilmi, että markkinoille voisi siirtyä enimmillään 50–150 miljoonaa euroa nykyisten sidosyksiköiden liikevaihdosta. Pelkästään muutoskustannuksia lakimuutoksesta aiheutuisi kuitenkin 1–2 miljardia euroa. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti, sen keskeisenä tavoitteena on parantaa julkisen sektorin […]
-
EU:n kyberturvalinja ja Suomen hankintalaki törmäyskurssilla
Suomen EU-ministerivaliokunta on määritellyt kannat EU:n kyberturvallisuusasetuksen uudistukseen, jonka tavoitteena on parantaa kyberturvallisuuden hallintaa, kehittää kybersertifiointia ja tehostaa ICT-toimitusketjujen riskienhallintaa Euroopassa. Samaan aikaan hallitus kiirehtii hankintalakimuutoksia, jotka Valtion kyberturvajohtajan mukaan vaarantavat Suomen kyberturvan. EU-ministerivaliokunta linjasi 6. maaliskuuta Suomen kantoja EU:n kyberturvallisuusasetuksen uudistukseen. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan kyberturvallisuuden hallintaa, kehittää kybersertifiointia […]
-
Hankintalaki voi aiheuttaa laajan hankintasopimusten irtisanomisen tai purkaantumisen
Inhouse-yhtiöiden ja markkinatoimittajien välillä on satoja tuhansia kilpailutettuja sopimuksia. Suunnitteilla oleva hankintalain muutos estäisi inhouse-yhtiöiden mahdollisuutta tarjota palveluja alle kymmenen prosenttia omistaville omistajilleen. Muutos voi käytännössä merkitä sitä, että näille poistuville asiakasomistajille tehtävien palveluiden osalta inhouse-yhtiön ja alihankkijoiden välisiä sopimuksia joudutaan supistamaan tai jopa irtisanomaan. Kun volyymi laskee, hankintalaki velvoittaa […]
-
Valtion kyberturvallisuusjohtaja varoittaa suunnitellun hankintalain 10 prosentin minimiomistusvaatimuksen vaarantavan Suomen kyberturvallisuutta ja moninkertaistavan kustannukset
Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen varoittaa, että hallituksen valmistelema hankintalain uudistus voi toteutuessaan vakavasti heikentää Suomen kyberturvallisuutta. Erityisesti sidosyksiköitä koskeva 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus uhkaa romahduttaa nykyiset toimivat ICT- ja kyberturvallisuusrakenteet, joihin erityisesti kunnat, hyvinvointialueet ja osa valtionhallintoa nojaavat. Palvelujen yksityistäminen pois inhouse-palveluista myös moninkertaistaisi kyberturvan kustannukset, kyberturvallisuusjohtaja varoittaa hankintalakiesityksessä. Valtion kyberturvallisuusjohtaja […]
-
Suorat lainaukset lakiehdotuksesta: Valtion kyberturvallisuusjohtaja varoittaa suunnitellun hankintalain 10%:n minimiomistusvaatimuksen vaarantavan Suomen kyberturvallisuutta
Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paanasen mukaan käytettävissä olevan kyberturvallisuuden osaamis- ja tietotaso romahtaisi hankintalain uudistuksen toteutuessa. Erityisesti ICT-infrastruktuurin ja -palveluiden osalta sidosyksiköillä on kriittinen rooli asiakkaidensa toimintojen jatkuvuuden turvaamisessa. Paanasen siteeraaman markkinaselvityksen mukaan kyberturvan kustannukset jopa nelinkertaistuvat, mikäli palvelu siirtyy inhouse-yhtiöiltä kokonaan yksityisille yrityksille. Liikenne- ja viestintäministeriössä työskentelevä Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen hankintalakiehdotuksessa […]
-
HS/IL/YLE/Uutissuomalainen: Hallitus vie kiistellyn hankintalain eduskuntaan – kunnat varoittavat satojen miljoonien lisälaskusta
Hallitus on lähettänyt eduskunnalle kiistellyn hankintalain uudistuksen, joka rajoittaisi kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuutta hankkia palveluja omistamiltaan inhouse-yhtiöiltä ilman kilpailutusta. Uudistuksen keskeinen muutos on vähintään 10 prosentin omistusvaatimus kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisesti omistamissa sidosyksiköissä, inhouse-yhtiöissä. ”Hankintalaissa on yksinkertaistettuna kysymys siitä, kuinka kunnat ja hyvinvointialueet voivat tehdä ostoja. Hallitus haluaa rajoittaa sitä, […]
-
Perustuslaki, miljardikustannukset ja kuusi muuta syytä ottaa aikalisä hankintalain uudistamisen 10 %:n minimiomistusrajaukseen
Hallitusohjelmassa on hyvä ja kannatettava tavoite parantaa julkisen sektorin tehokkuutta, vahvistaa alueellista elinvoimaa sekä edistää yrittämisen edellytyksiä. Käytännössä kaikki minimiomistusta vastustavat lakilausunnot kannattavat näitä lain tavoitteita. Laajoja ongelmia aiheuttaa 10%:n minimiomistusvaatimus sidosyksiköissä. Kun hyvää tavoitetta edistetään väärällä keinolla, muutos voi olla tavoitteisiin verrattuna hyvinkin kielteinen. Juuri näin tapahtuu, mikäli 10%:n […]
-
Mitä eroa on yhteishankinnalla ja sidosyksikköhankinnalla?
Julkisista hankinnoista käytävässä keskusteluissa sidosyksikkö ja yhteishankintayksikkö sekoitetaan usein toisiinsa, vaikka niiden rooli, vastuut ja vaikutukset omistajilleen ovat olennaisesti erilaiset. Sidosyksikkö ei ole pelkkä kilpailutusten toteuttaja, vaan vastaa hankinnan kokonaisuudesta: palvelujen yhteensopivuudesta, pitkäjänteisestä kehittämisestä sekä ylläpitoon liittyvästä osaamisesta ja prosesseista kaikkien omistaja-asiakkaidensa puolesta. Varsinaisen hankinnan ja koko hankintaprosessin hoitamisella on […]
-
Helsingin Sanomat: Oikeuskansleri pysäytti hankintalain: asiakirjoista selviää, että syynä oli huoli kuntien itsehallinnosta
Helsingin Sanomien raportoi, että sen pyytämistä asiakirjoista selviää muun muassa hallituksen yrittäneen kiertää eduskunnan perustuslakivaliokunta. Oikeuskanslerin arvion mukaan ei riitä, että hallitus viittaa lakiesityksessä perustuslakivaliokunnan aiempaan lausuntoon, Helsingin Sanomat kirjoittaa. Lisäksi pitäisi arvioida, kattaako kyseinen aiempi lausunto myös lakiin nyt esitettävät uudet elementit. Oikeuskanslerin mukaan lain säätämisjärjestyksen perusteluissa tulisi kuvata vielä […]
-
Helsingin Sanomat> Asiantuntijat: Hallitus talloo kuntien itsehallintoa, jos kiistelty lakihanke etenee
Professorit Tuomas Ojanen ja Petri Kuoppamäki arvostelevat hankintalain muutosta, jolla hallitus puuttuu kuntien omistuksiin yhtiöissä, Helsingin Sanomat raportoi. Hallituksen hankintalain muutos etenee eduskuntaan, mutta professorit Tuomas Ojanen ja Petri Kuoppamäki arvioivat sen loukkaavan kuntien itsehallintoa. Laki vaatisi kuntia omistamaan vähintään 10 prosenttia yhtiöstä, jotta ne voivat ostaa palveluita ilman kilpailutusta, […]
-
EU:sta on tulossa julkisten hankintojen suurremontti – Suomen oma hankintalain muutos ei ehdi astumaan täysin voimaan ennen uutta, velvoittavaa EU:n hankintasäätelyä
Suomi valmistelee kansallista hankintalain uudistusta samaan aikaan, kun EU:ssa etenee poikkeuksellisen laaja julkisia hankintoja ohjaavien direktiivien päivitys. EU-tasolla valmistelu siirtyy komissiolta parlamentin käsittelyyn syksyllä 2026. Onko järkevää lukita isoja kansallisia ratkaisuja ennen kuin EU-kehikon sisältö ja aikataulu ovat selvät? EU:ssa on valmistautumassa merkittävä julkisten hankintojen sääntelyn uudistus, useiden direktiivien ja […]
-
Hankintalaki.fi: Salassa pidetty hankintalakiehdotus etenemässä kyberturvauhkasta ja kuntien satojen miljoonien lisäkuluista huolimatta
Julkinen, mutta julkaisematon lainsäädännön arviointineuvostolta murskakritiikin 26.11.2025 saanut hankintalakiehdotus (liitteenä) myöntää lain aiheuttamat vakavat kyberturvariskit ja satoihin miljooniin erityisesti kunnille nousevat nettokulut. Siitä huolimatta hallitus on esittämässä lakia eduskunnalle, hankintalaki.fi -sivusto raportoi. Erityisesti kunnille kohdistuu hankintalain muutoksista vähintään satojen miljoonien lisämenot. ”Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion talousarvioon”, lakiesitys toteaa. Kuitenkin […]
-
Hankintalakimuutos lisää julkista velkaantumista –Miljardien muutoskustannuksia ei ole budjetoitu
EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutunut Suomi ei ole budjetoinut hankintalakimuutoksen aiheuttamia muutoskustannuksia, vaikka ne suurella todennäköisyydellä lisäävät merkittävästi julkista velkaantumista. Kuntaliiton laskelma hankintalain muutoksen aiheuttamasta 0,6 miljardin euron lisälaskusta kunnille on vain osa lain kokonaislaskusta. Kustannuksia aiheutuu myös hyvinvointialueille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden omistamille inhouse-yhtiöille. Huomiotta ovat jääneet myös mahdolliset […]
-
Lainsäädännön arviointineuvosto: Hankinlakiehdotuksessa olennaisia puutteita
Hankintain esitysluonnosta tulee korjata lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista, neuvosto vaatii. Esitysluonnoksessa ei ole esitetty tutkimustietoa tai dataa kymmenen prosentin minimiomistuksen tueksi. Siinä tulisi myös olla suuntaa antava arvio esityksen hallinnollisesta taakasta aiheutuvista kustannuksista, neuvosto lausuu. Lausuntonsa 26. marraskuuta 2025 antanut lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos […]
-
Kustos: Erillinen dokumentointivelvoite lisää merkittävästi hallinnollista työtä
Kilpailuneutraliteettisääntelyn uudistamisesta antamassaan lausunnossa Kustos ry ilmoittaa kannattavansa KKV:n resurssien lisäämistä ja sitä, että KKV ottaisi enemmän tapauksia oma-aloitteisesti tutkittavaksi. Raskaan dokumentointivelvotteen sijaan paras tapa parantaa kilpailuneutraliteettilainsäädännön noudattamista on lisätä koulutusta ja ohjeistusta, Kustos arvioi. Tässä on Kustoksen lausunto kokonaisuudessaan: Kustos ry lausuu kilpailuneutraliteettisääntelyn uudistamisesta annetusta arviomuistiosta seuraavaa. 1. Kilpailuneutraliteettisääntelyn […]
-
Kaleva: Hankintalakiluonnos rikkoo terveydenhuollon rakenteita – potilasturvallisuuden ja huoltovarmuuden on toteuduttava aidosti
Laboratoriopyyntöjen ja tulosten tulee siirtyä hoitoyksikön ja laboratorion välillä saumattomasti ja turvallisesti 24/7, myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Hankintalain suunniteltu muutos pirstaloisi nykyisen laboratoriotoimintojen mallin ja hajauttaisi vastuut häiriötilanteissa, vaarantaen potilasturvallisuuden, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajat sekä NordLabin tai ISLABin johtajat kirjoittavat Kalevassa. NordLab ja ISLAB tuottavat näytteenotto- ja laboratoriopalvelut pohjoisen […]
-
Kuntalehti: Näin käy hädän hetkellä, kun hallitus korvaa kunnalliset palveluntuottajat pääomasijoittajilla, varoittaa ammattiliitto – ”Uhkaa sairaaloiden ja kaupunkien turvallisuutta sekä huoltovarmuutta”
Hallitus on JHL:n mukaan avaamassa kriittisiä palveluita kilpailulle tavalla, joka uhkaa romuttaa suomalaisten palvelut ja heikentää huoltovarmuuden, Kuntalehti raportoi. ”Hankintalain uudistus ajaisi kunnat pakkokilpailutukseen ja sen myötä kaaokseen. Lakiesitys tarkoittaa, että kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden talous sekä palvelut heikkenevät radikaalisti, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström jyrähtää Kuntalehden mukaan. ”Lakiesitys uhkaa sairaaloiden ja kaupunkien […]
-
Selvitys: Hankintalakiin suunniteltu minimiomistusvaade toisi kunnille 600 miljoonan lisälaskun – huoltovarmuus, lisäkustannukset ja kyberturva huolettavat
Kuntaliiton tuore selvitys arvioi hankintalain 10%:n minimiomistusvaateen nostavan kuntien muutoskustannukset noin 600 miljoonaan euroon. Sen lisäksi lakimuutos aiheuttaa suuria kustannuksia myös hyvinvointialueille ja valtiolle. Lakiuudistus voisi vaarantaa kyberturvallisuuden etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. ”Kuntien kriittiset tiedot ovat osa kansallista turvallisuutta”, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen muistuttaa. Kuntaliiton selvityksen mukaan hankintalain 10 prosentin […]
-
Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti: Hankintalaki väistämättä lisää kustannuksia
Hankintalaki on periaatetasolla on hyvä hanke, mutta ”hatusta heitetty” vaatimus 10 prosentin vähimmäisomistuksesta on ongelmallinen, Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti toteaa elokuun 2025 lopulla käydyssä keskustelussa. Kuntien Hetapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Miia Laakso on yhtä lailla huolissaan suunnitellusta hankintalain muutoksesta. Hänen johtamallaan yhtiöllä on 14 kuntaa omistajina, joista vain kolme osakasta omistaa […]
-
Ilkka-Pohjalainen: Vaasan Yliopisto varoittaa hankintalain nostavan hallintokuluja – eikä palveluja siirtyisi markkinoille
Suunniteltu muutos hankintalakiin, jonka tarkoituksena on lisätä kilpailua ja avata julkisia markkinoita, käytännössä lisää kustannuksia ja hallintoa eikä avaa markkinoita – näin arvioidaan Vaasan yliopistossa. ”Tavoite on kaunis. Mutta Vaasan yliopiston esimerkki osoittaa, että käy todennäköisesti päinvastoin”, kirjoittaa Ilkka-Pohjalainen (16.10.2025). Vaasan yliopiston mukaan ongelma liittyy lakiesityksen omistusrajoihin: jatkossa julkinen toimija […]
-
KHO:n Sarastia-päätös muuttaa sidosyksiköiden käytön ehtoja – Kuntaliiton juristi: ”Määräysvalta ei edellytä omistamista, mutta jokaisella omistajalla on oltava määräysvalta”
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 8. lokakuuta 2025 antanut ratkaisunsa niin sanotussa Sarastia-tapauksessa, joka koski Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Sarastia Oy:n välistä sidosyksikkösuhdetta. Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs muistuttaa blogissaan, että määräysvalta ei edellytä omistamista. Tapauksen nosti esiin Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), joka vei Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankinnan markkinaoikeuteen. […]
-
Medialähteet: Hallitus jättää jätehuollon hankintalain ulkopuolelle
Hallituksen suunnitelmissa on tehdä merkittäviä muutoksia esillä olevaan hankintalakiin: jätetoimiala ja vesihuolto aiotaan jättää lain piiristä pois. Aamulehti kertoi ennakkotietoja aiheesta ja Uutissuomalainen vahvisti asian.Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoo Uutissuomalaiselle, että muutoksilla ja pidennetyillä siirtymäajoilla pyritään lievittämään esitettyyn hankintalakiin liittyviä huolia.Hallitus ei kuitenkaan ole muuttamassa suunnitelmaa, jonka mukaan 10 prosentin […]
-
Uutissuomalainen: Yksityiset laboratoriot hinnoittelevat rajusti – Jopa kymmenkertainen hinta julkisomisteisiin verrattuna
Uutissuomalaisen tuore vertailu osoittaa suuret hintaerot laboratoriotutkimuksissa: yksityisten terveysjättien laskut ovat moninkertaisia julkisiin laboratorioihin verrattuna. Ero näkyy sekä yksittäisten tutkimusten hinnoissa että kokonaislaskussa – ja juuri labrat näyttävät olevan se paikka, jossa katetta tehdään. Hankintalakiin suunniteltu muutos 10 prosentin vähimmäisomistusrajasta romuttaa nykyisen julkisomisteisen laboratorioverkoston ja avaa loputkin labramarkkinat yksityisille terveysjäteille. […]
-
Uutissuomalainen: Hankintalain uudistukselle sataa kovaa kritiikkiä – ”Veronmaksajien rahaa menee kankkulan kaivoon”
Hallituksen esittelemä hankintalain uudistus on herättänyt julkisomisteisissa yhtiöissä laajaa vastustusta. Uutissuomalaisen haastattelussa Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koskivuori varoittaa, että lakimuutos voi lisätä kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla sekä heikentää mahdollisuuksia tehokkaaseen yhteistyöhön. Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi Uutissuomalaiselle, että jätetoimiala ja vesihuolto on tarkoitus jättää hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle […]
-
Miksi inhouse-yhtiöissä on niin paljon pienomistajia
Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamissa inhouse-yhtiöissä, sidosyksiköissä, on usein suuria määriä pieniä omistajia. Tämä on puhuttanut paljon. Se on myös 10 prosentin minimiomistusvaateen taustalla hankintalain muutoksessa. Ilmiö ei useimmiten perustu vapaaehtoisuuteen, vaan järjestelmän pakottavuuteen – lakiin, joka on rajannut ulosmyyntiä. ”Nyt valmisteilla oleva hankintalain muutos on monella tapaa taloudellisesti tuhoisa Suomelle […]
-
Tervolan Mika Simoska: Poikkeuksia haja-asutusalueille hankintalakiin
Kunnanjohtaja Mika Simoska ehdottaa hankintalakiin poikkeuksia Tervolan kaltaisille harvaanasutuille alueille. Muuten lakimuutoksesta tulee todella kallis pienille kunnille, Simoska kertoi Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2025.
-
Kempeleen Tuomas Lohi: Hankintalaki maksaa miljoonan kunnalleni
Se on pois päivähoidosta ja muusta olennaisesta. Kenties voi johtaa myös kuntaveron nousuun, Kempeleen kunnanjohtaja Tuoma Lohi arvioi suunnitteilla olevan hankintalain vaikutuksia kuntalaisten elämään Kempeleessä Kuntamarkkinoilla 2025 antamassaan haastattelussa.
-
Kaleva: Hankintalain muutos on vakava uhka Suomen yleisten kirjastojen toiminnalle ja taloudelle
Kaavailtu hankintalain muutos vie kirjastoalan jo valmiiksi kapeaan markkinatilanteeseen, jossa ei ole reiluja ja tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja kirjastojärjestelmän hankkimiseen. Pahimmillaan tilanne johtaa monopoliasemaan Suomessa, Turun ja Oulun kirjastotoimenjohtajat kirjoittavat. Lisäksi samalla Suomi luopuisi kokonaan avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän kansainvälisestä kehittämisestä ja yhteistyöstä. ”Koha-Suomen kirjastoissa nähdään sidosyksikkömuutoksen lisäävän kustannuksia, purkavan erinomaisen yhteistyön ja […]
-
Uusiouutiset: Hankintalakimuutos menee lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltäväksi – Kierrätysinvestoinnit jäissä epävarmassa tilanteessa
Hankintalakiuudistuksen aiheuttama epävarma tilanne on jo pakottanut kuntien jäteyhtiöitä lykkäämään kiertotalousinvestointejaan, Uusiouutiset raportoi. Hallituksen kaavailema hankintalakiuudistus on pakottanut Kuopion seudulla toimivan Jätekukko Oy:n keskeyttämään jätelogistiikan kehittämisinvestoinnit. Yhtiön toimitusjohtaja Arto Ryhänen kertoo, että epävarmuus kunnallisten jäteyhtiöiden tulevaisuudesta estää uusia hankkeita. Lakiluonnoksessa kunnalla tulisi olla vähintään kymmenen prosentin omistusosuus sidosyksiköstään. Tämä vaikeuttaisi […]
-
HS: Jätehuoltoyhtiöt kilpailuttavat ja toimivat avoimilla markkinoilla
Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (29.8.) julkaistu kirjoitus arvosteli kuntaomisteisten jäteyhtiöiden, kuten Kiertokapula oy:n, vastuullisuutta ja avoimuutta. Yhtiö vastaa nyt kirjoitukseen ja korjaa siinä esitettyjä väitteitä: ”Toisin kuin yrittäjä Maiju Tapiolinna esitti, inhouse-yhtiössä kilpailutetaan kaikki hankinnat ja niistä järjestetään markkinavuoropuheluja. Kilpailutus on avoin kaikille eikä lainkaan suljettu.” Kiertokapulan toimitusjohtaja Mikko Koivulehto ja […]
-
Budjettiriihessä huomioitava hankintalain aiheuttamat satojen miljoonien lisäkustannukset kunnille ja hyvinvointialueille
Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen tilanteessa, jossa kuntatalous on jo ennestään ahtaalla. Kustos ry muistuttaa, että hankintalain kokonaisuudistus aiheuttaa kunnille mittavat, väistämättömät lisäkustannukset – vähintään miljoona euroa per kunta erilaisten hankintaprosessien, yhteisomistusten uudelleenjärjestelyjen ja hallinnollisten muutosten vuoksi. Myös hyvinvointialueille koituu mittavia lisäkustannuksia. Kun Suomessa on yli 300 kuntaa, tarkoittaa tämä […]
-
Vaihtoehtoja historiallisen suurelle hallinnolliselle kaaokselle
Suurin kustannuksia aiheuttava hankintalain muutoskohta on vaatimus sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksesta. Julkisten hankintavarojen käyttöä voi kuitenkin edistää monella muulla tavalla, samoin kuin parantaa pk-yritysten asemaa hankinnoissa – ilman, että ajaa erityisesti pienkunnat talousahdinkoon, kuten nyt suunnitellun lain toteutuessa tulee käymään. Samalla hallitus voi välttyä aiheuttamasta Suomen rauhanajan historian suurimman hallinnollisen […]
-
HS: Ministeriön tilaama konsulttiselvitys ei vastaa tehtävänantoon ja herättää kysymyksen, miksi se on tilattu
Helsingin Sanomien mukaan työ- ja elinkeinoministeriö tilasi PwC:ltä selvityksen hankintalain uudistuksen taloudellisista vaikutuksista, mutta toukokuussa valmistunut raportti ei vastaa tehtävänantoon. Ministeriö ei ole julkaissut selvitystä, vaan HS sai sen haltuunsa asiakirjapyynnöllä. PwC:n raportti ei arvioi, lisääntyvätkö vai vähenevätkö julkiset menot, eikä säästöpotentiaalia ole laskettu. ”Säästöpotentiaalin arvioiminen vaatisi syvää perehtymistä kustannusrakenteisiin, […]
-
Kuntajohtajat varoittavat Helsingin Sanomissa: Hankintalain uudistuksessa kuntien asukkaat ovat häviäjiä
Hallitus valmistelee hankintalain uudistusta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuuksia ostaa palveluita omistamiltaan yhtiöiltä. Helsingin Sanomiin kirjoittaneiden Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkosen ja Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan muutos merkitsisi huomattavia lisäkustannuksia ja heikentäisi kuntalaisten palveluita. Kirjoituksessaan kuntajohtajat kritisoivat valmistelua kovin sanoin. Heidän mukaansa uudistus on etenemässä kiireellä ja ilman riittäviä vaikutusarvioita. “Muutosta […]
-
Pääministeri Orpo myöntää hankintalain tuovan muutoskustannuksia – Onko se huomioitu budjetoinnissa?
”Vaikka lyhyellä aikavälillä voisi tulla kustannuksia”, pääministeri Petteri Orpo myönsi syyskuun 19. päivä 2024 Kuntamarkkinoiden puoluejohtajapaneelissa suunnitellun Uuden hankintalain vaikutuksista. Hän toi esille lakimuutoksen aiheuttaman osaajapulan erityisesti pienissä kunnissa. ”Uskomme siihen, että yksityinen sektori pystyy tuottamaan palveluita”, Orpo totesi ja että mahdolliset hyödyt tulevat ”keskipitkällä aikavälillä”. Orpo ei tuonut esiin, […]
-
Kuntalehti: ”Isku kuntakentän palleaan” – Hankintalain uudistus ja valtionosuusleikkaukset koettelevat kuntia
Kuntalehden mukaan hankintalain uudistus ja valtionosuusleikkaukset nousivat kuumaksi puheenaiheeksi Kuntajohtajapäivillä Vantaalla. ”Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi Kuntajohtajapäivillä torstaina Vantaalla, että kritiikkiä herättänyt hankintalaki etenee eduskuntaan syksyllä.– Te tiedätte päälinjat, ja niistä tullaan pitämään kiinni. Jos ette ole alkaneet valmistautumaan, tehkää se, kehotti työministeri”, Kuntalehti kirjoittaa. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi arvioi, […]
-
Kaikkonen varoittaa hankintalain uudistuksesta: ”Tavallinen kuntalainen voi päätyä maksumieheksi”
Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissaan entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvostelee hallituksen suunnitelmaa muuttaa hankintalakia. Varsinkin pienet kunnat ja maaseutualueet voivat ajautua ongelmiin, Kaikkonen varoittaa. ”Vaarana on, että uudistuksessa tavallinen kuntalainen päätyy maksumiehen paikalle. Pahoin pelkään, että syntyy kallis sotku”, Kaikkonen kirjoittaa. ”Pahimmassa tapauksessa lopputulos on kalliimpi kuin aiemmin ja veronmaksajien […]
-
YLE: Ministeri Marttinen ei aio perääntyä hankintalain uudistuksesta – kuntien varoituksista huolimatta
Yleisradion mukaan työministeri Matias Marttinen (kok.) pitää kiinni hankintalain uudistuksesta, vaikka se on saanut laajaa kritiikkiä kunnista ja muilta lausunnonantajilta. Ylen haastattelussa Marttinen korosti, että 10 prosentin omistusraja inhouse-yhtiöissä säilyy osana uudistusta, vaikka kunnat varoittavat sen ajavan esimerkiksi jätehuollon kaaokseen. Kunnat pelkäävät uudistuksen johtavan lisäkustannuksiin ja jopa peruspalvelujen vaarantumiseen, mutta […]
-
PWC:n selvitys 10 %:n omistusvaatimuksesta saa tyrmäyksen – “Ei vastannut tehtävänantoa”
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama PWC-raportti sidosyksikköhankintojen 10 %:n vähimmäisomistusvaatimuksesta on saanut jyrkkää kritiikkiä Asianajotoimisto Roihulta. Toimiston mukaan selvitys perustuu epärealistisiin oletuksiin, vähättelee muutoskustannuksia ja laajentaa johtopäätöksiään perusteetta muihin palvelusektoreihin. TEM ei ole julkaissut raporttia, vaikka se valmistui jo toukokuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teettämä selvitys sidosyksikköhankintojen 10 %:n vähimmäisomistusvaatimuksesta on […]
-
Kaleva: Lakimuutos toisi pikkukunnille hurjasti lisäkuluja – Rahaa menettävän Iin kunnanjohtaja: ”Hankintalaki ei ole loppuun asti harkittu”
Hallituksen esittämä hankintalain uudistus herättää voimakasta kritiikkiä etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa, Kaleva raportoi (2.8.2025). Laki pakottaisi kunnat omistamaan vähintään 10 prosenttia inhouse-yhtiöistä, joilta ne hankkivat palveluja. Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen arvioi, että muutos tietäisi kunnille suuria lisäkustannuksia: “Hankintalaki ei ole esitetyssä muodossa järkevä eikä loppuun asti harkittu. Mahdolliset muutokset […]
-
HS: Hankintalakia uudistetaan väärin keinoin
Lukijan mielipide | Tilaustutkimukseen vetoaminen ei muuta hankintalakia yleisen edun mukaiseksi. Suomen yrittäjien Harri Jaskari ja Katja Rajala kirjoittivat (HS Mielipide 17.7.), että uusi hankintalaki tuo säästöjä, tehokkuutta ja uutta työtä. Se, että hankintamarkkinoita tavoittelevat edelleen vetoavat keskeisenä todisteenaan omiin tilaustutkimuksiinsa, kuvaa sitä, kuinka oikeassa lakimuutoksesta huolissaan olevat kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet sekä miltei kaikki ministeriöt […]
-
IL: Nyt tärähti jo toinen EU-kantelu Orpon hallituksen hankkeesta
Hankintalain uudistus on herättänyt laajaa tyytymättömyyttä. EU-komissiolle on lähetetty aiheesta nyt jo toinen virallinen kantelu, Iltalehti raportoi 14.7.2025. EU-komission tulisi ryhtyä toimiin Suomen hankintalakiin suunnitellun sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksen rajauksen aiheuttaman EU-oikeuden rikkomisen estämiseksi, julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry vaatii virallisessa EU-kantelussaan, Iltalehti kirjoittaa. Lehti siteeraa Kustos ry:tä. jonka mielestä […]
-
EU-kantelu unionin tiukimmista inhouse-hankintasäännöistä – Lakiehdotuksen epäillään rikkovan EU-oikeutta
EU-komission tulisi ryhtyä toimiin Suomen hankintalakiin suunnitellun sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistuksen rajauksen aiheuttaman EU-oikeuden rikkomisen estämiseksi, julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry vaatii virallisessa EU-kantelussaan. Suomalaisten kuntien ja yhteistyötä ja itsehallintoa uhkaa rajoittava lainsäädäntömuutos, josta on nyt tehty jo kaksi virallista kantelua Euroopan komissiolle. Ensimmäisenä hankintalain muutosehdotuksesta kantelemaan ehti joukko kunnallisia […]
-
HS: Hallitus runnoo läpi uudistusta, joka ministeriön mukaan sivuuttaa ”yleisen edun” – Pääkirjoitus vaatii hankintalakiin joustoja
Syksyllä eduskuntaan etenevä lakiuudistus rajoittaisi kuntien inhouse-yhtiöiden käyttöä, vaikka sen vaikutuksista ei ole esitetty kunnollisia laskelmia Helsingin Sanomat raportoi. Vastassa ovat lähes kaikki muut kuin elinkeinoelämä. Lehden pääkirjoitus nostaa esiin huolen, että sidosyksiköille suunniteltu 10 prosentin miniminomistus ajaa pienet kunnat pahaan talousahdinkoon ja hankintaosaamispulaan. Hallituksen suunnitelma julkisia hankintoja koskevan hankintalain […]
-
Ajaako hallitus pienet kunnat pakkoliitoksiin kriisiyttämällä niiden talouden ja tukipalvelut? Kahdeksan syytä torjua hankintalakiehdotus
Suomen hallituksen esittämä vaatimus sidosyksiköiden vähimmäisomistuksesta, joka voisi pakottaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiöitä keskittymään suurimpiin omistajiin, jättää samalla pienet kunnat syviin ongelmiin hankinnoissaan. Ajaako Suomen hallitus pienet kunnat pakkoliitoksiin, vaivihkaa kriisiyttämällä niiden talouden ja kuntapalvelut? Pienet kunnat vastustavat kiivaasti suunniteltua hankintalakia. Lakiesitys uudesta hankintalaista, joka on herättänyt huolta muun muassa […]
-
Kustannukset nousevat ja kaupunkien itsehallinto kapenee – Kymmenen syytä torjua hankintalakiehdotus
Helsinki, Turku. Tampere, Pori, Forssa – käytännössä kaikki kaupungit vastustavat esitettyä hankintayksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusosuusvaatimusta sidosyksiköistä. Mikäli laki hyväksytään nykyisellään, se nostaa kustannustasoa, heikentää seudullista yhteityötä, kaventaa kuntien ja kaupunkien perustuslaissa turvattua itsehallintoa sekä keskittää markkinoita suurille toimijoille, syrjäyttäen pk-yrityksiä. Kaupungit ovat huolissaan siitä, että hankintalain muutokset voivat vaikeuttaa palvelujen […]
-
Potilasturvallisuus vaarantuu ja hyvinvointialueiden kustannukset nousevat: 16 syytä torjua hankintalakiehdotus
Suomen hallituksen esitys kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksiköiden vähimmäisomistusrajan muuttamisesta herättää laajaa huolta vastuullisten tahojen keskuudessa. Hyvinvointialueiden ja kuntien ohella valtiovarainministeriö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja sosiaali- ja terveysministeriö esittävät voimakkaita kriittisiä näkemyksiä siitä, miten tämä lainsäädäntömuutos voisi vaikuttaa julkisiin hankintoihin, kustannuksiin ja ennen kaikkea potilasturvallisuuteen. Suunniteltu laki, joka rajoittaa sidosyksiköiden […]
-
Huoltovarmuus vaarantuu: Kahdeksan syytä torjua hankintalakiehdotus
Kansallinen kybertuvan vaarantuu. Jätehuolto vaarantuu. Ruokahuolto vaarantuu. Kriisitilanteissa myös sotilaita palvelevien sairaaloiden perustoiminnot vaarantuvat. Jos hankintalaki tulee voimaan ehdotetussa muodossaan, jossa sidostyksiköiden vähimmäisomistus on 10 prosenttia, Suomen huoltovarmuus vaarantuu. Tästä varoittavat muiden muassa Valtiovarainminiteriö, Valtioneuvoston kanslia, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö sekä Puolustusministeriö. Erityisesti kriittisten palveluiden, kuten vesihuollon, jätehuollon ja ruokahuollon […]
-
Aluetalouksien elinvoima vaarantuu: Kahdeksan syytä torjua hankintalakiehdotus
Suunniteltu hankintalain muutos herättää huolta erityisesti harvaan asutuilla alueilla, missä sidosyksiköiden käyttö ja kuntien välinen yhteistyö ovat avainasemassa alueellisten palveluiden ja elinvoiman turvaamisessa. Paikalliset pk-yritykset menettävät inhouse-yhtiöille tekemänsä alihankinnat ja markkinat keskittyvät suurille yrityksille, joka tarkoittaa menetettyjä veroeuroja, palvelujen heikkenemistä ja lisääntyvää työttömyyttä. Lainmuutos, joka esittää vähimmäisomistusosuuden nostamista 10 prosenttiin […]
-
Ruokaturvallisuus vaarantuu: Kahdeksan syytä torjua hankintalakiehdotus
Suunniteltu hankintalain muutos, joka nostaa sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimuksen 10 prosenttiin, on herättänyt huolta ruokapalveluiden jatkuvuudesta ja huoltovarmuudesta erityisesti pienissä kunnissa ja harvaan asutuilla alueilla. Muun muassa Maa- ja metsätalousministeriö pelkää hankintalain 10 prosentin minmiomistusvaateen heikentävän ruokaturvallisuutta, lisäävän kustannuksia ja vaikeuttavan julkisten ruokapalveluiden järjestämistä. Erityisesti inhouse-yhtiöinä tunnettujen sidosyksiköiden käyttö on osoittautunut tärkeäksi […]
-
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut: Yhdeksän syytä torjua hankintalakiehdotus
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ainakin yhdeksän syytä olla erittäin huolissaan suunnitellusta hankintalaista, oppilaitosten lakilausunnot paljastavat. Kustannukset nousevat, byrokratia lisääntyy, autonomia kaventuu ja markkinoilta ei edes löydy korvaavia palveluntarjoajia. Suoria sitaatteja hankintalakiehdotusta kommentoivista lausunnoista: ”Mikäli lakiesitykset tulisivat voimaan, (…) aiheuttaisi tilanne hankintayksikölle merkittävää hallinnollista työtaakkaa uudelleen järjestelyjen tekemiseksi joko kilpailuttamalla palvelut […]